Hyvä "roskankerääjä"?

[Amos]

Laitoin puolisen vuotta sitten hienon hiekan altaaseen ja nyt kun alkaa olla mukavasti kaloja on isommat plekot alkaneet pöllytellä. Hiekka ei pöllyä vaan jätöstähän tuo taitaa olla.
Kannattaako sisäsuodattimeen tehdä lisää reikiä tai viiltää aukkoja vai miten tuon pöllyn saisi parhaiten pois.

Tavallinen sisäsuodatinhan puskee suurimman osan imemistään hiutaleista ym pois.

[aborre]

Poraa vaan isommat reijät ja leikkaa vaahtomuovi vaikkapa puolet lyhyemmäksi imun kohdalla. Itselläni näin Eheimin Biopowerin kanssa.

[Amos]

Minulla iso Pick-up, joka käsittääkseni imee vain kotelon takaa. Onnistuukohan senkin kanssa?

[aborre]

Eiköhän onnistu.

[Aqualung]

iso Pick-up, joka käsittääkseni imee vain kotelon takaa.

Eikös pick-up ime siitä edestä alareunasta kuitenkin myös. Tokihan myös sieltä takasivuilta.

EDIT: Eli jos itse tuota modaisin niin suurentaisin niitä reikiä joista se pas*a ensimmäiseksi sinään olisi tulossa, eli juurikin sitä alimmaista etureunaa. Myös ihan suodattimen sijoituksella altaassa virtausten kannalta otolliseen paikkaan voi päästä koko ongelmasta. Eli katsoo minne virtaus tuota kököä kuskaa läjittymään ja tuo sisäinen sitten sinne.

[Substral]

Vielä kun muistaa, että hienoin lika tarttuu vanuun on jo vahvoilla. Vanua olemassa olevaan suodattimeen sisälle tai sen ympärille.. Tarvittaessa ostaa tehokkaammalla pumpulla varustetun sisäsuodattimen ja täyttää sen vain vanulla. Sijoittamalla tuon vanupumpun siten, että muut pumput puhaltavat pohjan liat ja kakat sitä kohti, pääsee ongelmasta aika hyvin eroon.

Mitä pienemmät reiät, sen suurempi imu niiden reikien kohdalta. Virtaus vesilitraa per pinta-ala, tiedättehän. Toki olemattoman kokoisista rei'istä ei mahdu roskat sisään ja tulee virtaushäviöitäkin.. Itse en lähtisi imuaukkoja laajentamaan, jos tarkoitus on imeä tehokkaasti hitusia sisuksiin. Suodattimen sijoitus lähemmäs pohjaa voi riittää.

[aborre]

Itse käytän erikarkeista vaahtomuovia jonka jälkeen vanua. Eli karkein ensin ja sitten pienempään ja vanuun. Kokeilin myös laittaa pelkkää vanua mutta suodatin tukkeutui mielestäni turhan nopeasti. Vanuhan kerää heti kaiken pienimmänkin imun kohtaan ja loppuvanusta ei silloin ole hyötyä. Eli putsatessa huomasin vanun ulkopinnan olevan p:aa täynnä mutta sisältä puhdas. Eri karkeuksilla kaikkialla on likaa. Näin minulla, eri tapa mutta toimii.

[Substral]

Erikarkeuksiset ovat hyvä, joskin hieman lisää työtä vaativa ratkaisu. Samoin suodattimen rakenteen tulee olla sellainen, että eri paksuisiä massoja on tilaa käyttää. Itsellä on Powerline 2048, jonka sisällä on kaksi kerrosta levymäistä vanua, yhteensä noin 2 cm paksu vanu "kuivana". Vaihdan koko vanun kahden viikon välein uuteen, eli aika tuhlailevalla vanunkäytöllä. Tuolloin vanu on sisältä vielä lähes puhdas, joten yhtään pahnaa ei ole päässyt läpi. Powerlinen suodatinkoteloiden rakenne kun ei ole tarpeeksi tilava, että kerrosmallia pääsisi hyväksikäyttämään. Imuputki on keskellä ja joka suuntaan mahtuu kolmisen senttiä suodatinmateriaalia.

Pickupin rakennetta en tunne tarkasti, kun en ole kyseistä suodatinta koskaan omistanut.. Kuvien perusteella luulisin, ettei siihen voi rakennella eri karkeuksisia mattoja? Tuolloin vanu olisi tehokkain ratkaisu. Biopowerin rakenne on paras kerroksittaiseen, alimmassa karkein, keskellä keskikarkea ja ylin kori täyteen vanua. Erinomainen suodatus, joka ei tukkeudu heti juuri siksi, että jokainen patruunakerros pääsee likaantumaan tasaisemmin. "Niillä mennään, mitä on ostettu".

[Micke]

Mulle ei välttämättä aivan auennut mitä muutosta haet?
Sisäsuodattimen tehokkuus riippuu lähes aina sen sähkötehosta. Korostan sanaa lähes!!
Puhdistusväli riippuu siitä miten tarkkaan koko suodatinpatruuna saadaan hyötykäyttöön ja tietysti kökkömäärästä.

Kerro vielä muut ominaisuudet.... altaankoko ja muu suodatus.

Tavallinen sisäsuodatinhan puskee suurimman osan imemistään hiutaleista ym pois.

Mitä tarkoitat tällä?
Sitä että hienot hiukkaset menee suodatinpatruunan läpi?
=> hienompi suodatin patruuna/materiaali mutta ei taida olla kaupan ko. suodattimeen.

Olen pohtinut miten modata tuota Pick-Uppia ja tullut siihen tulokseen ettei se ole ehkä kannattavaa eikä ainakaan helppoa?
Minulla on niitä nyt 2kpl pörisemässä ja toista olen hieman modannut lähinnä siten että sen käyttöaika pesujen välillä on kasvanut noin 25%.
Käsittääkseni kaikissa pikkareissa on "rakennuspalikan" mallinen suodatin maton pala jossa pituussuunnassa pitkän mallinen reikä ... tai miten sen nyt sanoisi?

Mutta usein käy niin että suodatinpatruunan yläosa liettyy ja painuu kasaan jolloin suodattimen imuvirta pienenee voimakkaasti....tähän kun tekee modauksen niin suodatusteho paranee huomattavasti.
Puolilikainen mutta hyvin tasaisesti aukinainen suodatinpatruuna on varsin tehokas pienhiukkasten kerääjä.
Olen modannut sitä koteloa niin että olen porannut sen patruunan sisälle tulevaan "muovihaaraan" reikiä vähän joka suunnasta lisää.
Ja lisäksi olen tehnyt 5x5mm muoviverkosta renkaan joka pitää sitä "suodatinmattorakennuspalikkaputkea" auki...no nyt tuli oikea sana...
Verkon tilalle käy hyvin myös vanhanaikainen hiusrulla/papiljotti?? jos sattuu sellainen äiteen lootasta löytyyn.

Se imuaukkojen suurentaminen ei auta välttämättä mitään muuta kuin sen että vesi menee eripaikasta sisälle kuin normaalisti.

Olen nyt havainnut yhden haittapuolen tekemissäni parannuksissa suodattimen pesukertojen pidentämiseksi => kun pesukerrat pidentyy lyhenee myös suodatin patruunan Kesto/käyttöikä. Jos suodattimen on puhdistanut 1kk:n välein on patruunat kestänyt hienosti "kymmeniä" pesuja mutta nyt kun pesuvälit ovat pidentyneet 3-4kertaisiksi ei patruunat kestä enää läheskään niin montaa pesua...veikkaisin että 3-5 pesukertaa jonka jälkeen ne on vaihdettava. Näin on käynyt Hydorissa, Fluvaleissa ja Eheimeissä. Ilmeisesti pH:lla on paljon tekemistä suodatinpatruunan kestävyyden kanssa? Minulla kun on emäksiset vetet kaikissa altaissa ja tuollainen suodatinpatruuna joka menee "rusinaksi" asti suodattimessa on melkoisen hapan klöntti jos sen ph:n mittaa.
Tästä voisi laittaa varmaan ihan galluppia erikseen jos joku jaksaisi väsätä?
Eli akvaariosi pH ja suodatin patruunoiden kesto?

[Amos]

iso Pick-up, joka käsittääkseni imee vain kotelon takaa.

Eikös pick-up ime siitä edestä alareunasta kuitenkin myös. Tokihan myös sieltä takasivuilta.

No mikäli oikein ymmärrän ovat nuo komeat edessä ja sivuilla olevat urat ovat vain ulkonäköseikka. Muuten tykkään tuosta pick-upista niin pahuksesti. poverline on toisessa altaassa ja se on mielestäni hankala irrottaa. Ja tuo roskankerääjähän pitäisi olla lähinnä siihen mekaaniseen tarkoitukseen.

Tavallinen sisäsuodatinhan puskee suurimman osan imemistään hiutaleista ym pois.

Tuolla yrittin sanoa että ulostuloputkesta virtaava vesihän puhaltaa suurimman osan erilaisista hiutaleista "takaisin" veteen ennenkuin ne ehtivät suodattimen sisään. Tämä on tietty ruoan kannalta ihan hyvä asia , mutta moskan kannalta huono.

Onko joku ohjannut ulostulosta putkella tmv virtauksen eri puolelle allasta. Jos oikein ideaalisti saisi ohjattua virtauksen tällä tavalla suodattimen sisään tarvitsisi se ehkä sammuttaa hiutaleilla ruokkimisen ajaksi?

Minulla on professional 2:ssa 2028? (pitäisi riittää 600 l:n altaaseesn,allas 450) suihkuputki lehtikalojen vuoksi.
Muistaakseni jätin vanun sinne tai sitten en.

Sijoittamalla tuon vanupumpun siten, että muut pumput puhaltavat pohjan liat ja kakat sitä kohti,

Mikähän olisi sopiva määrä pumppuja

[Deicide]

Olen nyt havainnut yhden haittapuolen tekemissäni parannuksissa suodattimen pesukertojen pidentämiseksi => kun pesukerrat pidentyy lyhenee myös suodatin patruunan Kesto/käyttöikä. Jos suodattimen on puhdistanut 1kk:n välein on patruunat kestänyt hienosti "kymmeniä" pesuja mutta nyt kun pesuvälit ovat pidentyneet 3-4kertaisiksi ei patruunat kestä enää läheskään niin montaa pesua...

Saman olen itsekkin todennut, eli, jos suodatin patruuna pääsee imeytymään aivan kurttuun, eli " rusinaksi", niin ei sen keräys ole enää edes kolmannes uuden vetreän patruunan imusta. Pska pikemminikin pyrkii patruunasta ohi, sillä vain pintaosa jaksaa kerätä. Puuplekojen kanssa tämän huomaa varsin pian, vaikka kyseessä tehokkaat 2252-suodattimet. Patruuna ikäänkuin pehmenee, ja on näin nopeammin tukkeessa?

Vanua en voisi sisäsuodattimeen edes harkita, kuin perustettavan akvaarion puhdistukseen.

[Substral]

Sijoittamalla tuon vanupumpun siten, että muut pumput puhaltavat pohjan liat ja kakat sitä kohti,

Mikähän olisi sopiva määrä pumppuja

Minulla on kolme pumppua (2028 + 2x 2048), joista toinen 2048 on tämä ns. vanupumppu. Hyvin toimii kahdella sitä kohti puhaltavalla. Yksi tehokas suihkuputki voi riittää, mikäli altaan pohjalla ei ole virtaukselle hirveästi esteitä.

[Micke]

Minulla on professional 2:ssa 2028? (pitäisi riittää 600 l:n altaaseesn,allas 450) suihkuputki lehtikalojen vuoksi.

Korostin sanan pitäisi sinun lauseesta. Voit huoletta lisätä vaikka toisen 2028 akvaarioosi. (Suosittelen 2078:a kunhan varmistat ettei se ole vanhaa varastoa....)
Ja sitten vielä roskankerääjäksi joku sisäsuodatin...

Itse luen noista pumppujen ohjeista sen alarajan pidän sitä maksimina niin homma toimii kohtalaisesti.
....... http://www.amazon.fi/eheimprof2.htm
2026 => virtaus 950L/h => 200-350 litraiseen akvaarioon
2028 => virtaus 1050L/h => 300-600 litraiseen akvaarioon
Ihmettelen aina tätä että miksi noilla on virtauksessa ero kun moottoriyksikkö on täysin sama molemmissa laitteissa?
On muuten monissa muissakin Eheimin malleissa joissa on eroja vaikka moottorit ovat samoja.
Fluvalissa 2+ ja 3+ on sama moottoriosa mutta propelli on 2+:ssa selvästi pienenpi.

Suodattimia mun altaissa: (kaloja on "runsaasti")
480L => 2028 ja 2026 sekä Fluval3+ eikä sekään tahdo riittää.
300L => 2078 + Fluval 4+
200L => 2026+ Fluval3+
80L => Pick-Up 2010 + Fluval3+
75L => Pick-Up 2010 + Fluval2+

[Amos]

Ihmettelen aina tätä että miksi noilla on virtauksessa ero kun moottoriyksikkö on täysin sama molemmissa laitteissa?
On muuten monissa muissakin Eheimin malleissa joissa on eroja vaikka moottorit ovat samoja.
Fluvalissa 2+ ja 3+ on sama moottoriosa mutta propelli on 2+:ssa selvästi pienenpi.

Voi kai suodatusta olla liikaakin riippuen kalastosta, jolloin bakteerikanta ei saa riittävästi ravintoa? Tämähän selittäisi erot propellien koossa.

Tuo pickuppi ei ole aikaisemmin ollut sisäsuodattimena vaan oli sekä pienempi Powerline että Vanha fluval 4 . Fluval tuli sitten määränpäähänsä, ja Powerline hoitaa hommaansa 120 -litraisessa jossa vähän kaloja. Asialla on varmaan yhteyttä. Alkuperäinen pickup -suodatin on tiheäkennoinen. Itselläni siinä on karkea ja jonkin verran kasaan painuva, joten jos tuosta aloittaisi, ja jättäisi vaikka puolet suodattimesta karkeaksi ja vielä ihan yläosaan vanua.

Tuo ulkosuodatinkin voisi olla hyvä avata.

[Micke]

Voi kai suodatusta olla liikaakin riippuen kalastosta, jolloin bakteerikanta ei saa riittävästi ravintoa? Tämähän selittäisi erot propellien koossa.

OT
Noissa Fluvaleissa on selvä fyysinen kokoero... eli 3+ on muutaman sentin korkeampi kuin 2+
Eli se perustuu pienen "suodatusmassan" läpi kierrätettävään vesimäärään.
Mutta kun 2026:ssa on identinen moottoriosa niin en käsitä miksi sen virtaaman on pienempi kuin 2028:lla.
Myös letkut ja virtauskanavat yms. tekijä ova identtisiä ja ainoa ero on se että suodattimen runko osa on noin 10cm pienempi.

[janma]

Olen pohtinut miten modata tuota Pick-Uppia ja tullut siihen tulokseen ettei se ole ehkä kannattavaa eikä ainakaan helppoa?

Samaa pohdin minä, tuloksena se että nostin sen kaappiin kuivumaan ja altaaseen Eheim 2252 tilalle.

[R_R]

Onko ko suodattimissa teholuku moottorissa? Itse en tunne ko suodatinta, mutta sähkölaitteissa voi olla erilaiset Hz- ja W -tehot.

[Micke]

Onko ko suodattimissa teholuku moottorissa? Itse en tunne ko suodatinta, mutta sähkölaitteissa voi olla erilaiset Hz- ja W -tehot.

Yleensä on merkitty tarraan joka kylläkin voi pesuissa lähteä pois.
Tehon ja taajuuden lisäksi on huomioitava myös jännite.


TEORIAA jota en ole todennut käytännössä. (Eli asia voi olla toisinkin)
Verkon taajuus täällä suomessa 50Hz:ä. Verkon taajuus määrittelee suodattimen propellin pyörimisnopeuden.
Jos suodattimeen laitetaan 60Hz:n "propelli" niin silloin mikään muu ei muutu kuin virtaus nopeus pienenee koska 60HZ propellin odotetaan pyörivän nopeammin ko. laitteessa kun verkon taajuuskin pitäisi olla se 60Hz:ä. Se on siis rakenteeltaan sellainen että kun se pyöriin tietyn kierrosmäärän se pumppaa vähemmän vettä kuin 50hZ:n propelli.
Jos taas laitetaan toisinpäin eli 60Hz:n verkkoon laitetaan 50Hz:n propelli pumppu pumppaa vettä enemmän ja se kuormittuu myös enemmän mistä voi olle seurauksena pumpun hajoaminen. Ainaskin se kuumenee enemmän joten ei sekään ole sopiva pumpun virittämiskonsti.

Käsittääkseni jos pumpussa lukee taajudeksi 60Hz:ä niin sitä voi aivan hyvin käyttää suomessa mutta kapasiteetti on pienempi.
Eli jos jenkkilästä on tilannut laitteen niin se voi olla hieman erilainen kuin täällä suomessa.


Taajuuksista ja jännitteistä erimaissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkovirta
Eli ainaskin teoriassa on mahdollista saada väärillä jännitteillä tai taajuuksilla varustettu laite keneltä tahansa valmistajalta.

[Aqualung]

Kyllähän noita tietokoneitakin kellotetaan niin mikä ettei yhtä eheimiä. Bonuksena "nestejäähdytys"

[Micke]

Kyllähän noita tietokoneitakin kellotetaan niin mikä ettei yhtä eheimiä. Bonuksena "nestejäähdytys"

Niin niin mutta kun tuota valtakunnanverkkoa kun ohjaa muut tahot kuin minä. Itse kyllä kokeilisin ainaskin viikon pari säätää valtakunnan verkon taajuuden 60Hz:n ihan vaan kokeeksi että nähdään miten paljon Eheimi vettä pukkaa....