250-litraiseen pintakala

[phanny]

Heyp, 250-litran (pituus 120cm) akvaarioni yläkerta on ihan tyhjillään, joten kysyisinkin teiltä ehdotuksia pintakalaksi.

Kalasto:
n. 37 inkkaria
kääpiöakara pariskunta
8 leopardimonnista

Vesiarvot: pH 6,8 GH 4, NO2 0 ja NO3 10mg/l ja lämpöä n. 25
Suodattimina EHEIM proffa II 2026 ja EHEIM powerline 2252

Pintakalan pitäisi olla semmoinen joka ei ottaisi turpiin kääpiöakaroilta, vaikka ne tuolla pohjantuntumassa uivatkin uskollisesti ja ovat säyseitä. Löytyykö yleensäkään mitään pintakalaa joka menisi tähän porukkaan + 25 asteeseen?

[KalaH]

Käviskö marmoritapparakala tai jokin suppusuu laji?

[phanny]

Ai niin hitsi unohdin lisätä tuohon, että allas on avoin. Haluaisin kovasti marmoritapparakaloja mutta kun ne tosiaan hyppivät ja pomppivat niin en tiedä uskallanko ottaa.

[srd]

Perhoskala?

[muppe+]

Perhoskala?

Perhoskala ei käy avoimeen altaaseen, on kuulemma kova hyppimään.

[phanny]

Juu ja perhoskala on pelottava. Ei millään pahalla.

Satuin sattumalta lueskelemaan Akvaariokäsikirjaa ja sieltä pisti silmään Juovavaania Aplocheilus lineatus ja Sinivaanija Aplocheilus panchax. Vesiarvojen mukaan molemmat näyttäisivät sopivan täydellisesti mutta mites meneekö luonne? Kenelläkään kokemuksia jommasta kummasta? Ovatko kilttejä muita asuinkumppaneita kohtaan? Ja paras kokoonpano on 1+2 vai 1+3?

[7330]

Pintakerroksen kaloilla on paha tapa olla myös hyvin suurella varmuudella hyppiviä kaloja. Minnekä muuallekaan ne pintakalvolta petoja pakenisivat kuin ilmaan? Osa on suorastaan liitäviä (kuten tapparakalat ja perhoskalat), osa on sopeutunut hyppimään saaliikseen hyönteisiä pinnan yläpuolelta, osa muuten vain singahtaa ilmaan säikähtäessään tai esimerkiksi kutuleikkien yhteydessä. Ääripäänä lienee roiskuttajatetra, joka itse asiassa kutee pinnan yläpuolelle. Äkkiseltään en tiedä yhtään pintakerroksen kalaa, joka olisi oikeasti turvallinen hyppimisen suhteen. Tosin eihän minulla kokemustakaan ole esim. killeistä juuri yhtään.

Hyppimisen todennäköisyys ja hyppytaito kuitenkin vaihtelevat. Jos altaan reunan ja vedenpinnan välillä on muutamakin sentti, turvallisuus kasvaa paljon (tosin tapparoiden ja perhosten kanssa se ei auta). Lisäksi pintakasveilla voi vähentää hyppimisintoa. Omassa avoimessa altaassani ovat villimiljoonakalat pysyneet hyvin: puolessatoista vuodessa ulkopuolelle on päätynyt pari yksilöä, nekin silloin kun olen hajamielisyyksissäni täyttänyt altaan liian täyteen. Toisessa taas paratiisikalat pysyivät sisällä, kunhan älysin olla erikseen opettamatta niitä hyppimään. Ruoka-aikaan tosin sai jokuseen otteeseen siirtää syliin hypänneen ahmatin takaisin altaaseen.