Arvio akvaarion tilanteesta

[sannamaril]

Hei,

Olen täysin nollasta aloitteleva akvaarioharrastaja. Hankimme elämämme ensimmäisen akvaarion 3vko sitten. Olen yrittänyt lukea ja kysellä tietoja jokasuunnalta parhaani mukaan, mutta tietoja on vaikea hyödyntää, kun kaikki tuntuu olevan niin tapauskohtaista. Tuntuu, että en osaa arvioida, ovatko akvaariossamme asiat hyvin.

Ajattelinkin vielä kysyä teiltäkin kokeneet harrastajat, kun tiedätte millainen meidän akvaariomme on:
(Alla viestin lopussa ovat tiedot akvaariostamme)

Olisiko mitään käsitystä, miksi yksi kuparimonninen kuoli 2vko hankinnan jälkeen?

Monniset olivat aluksi todella vilkkaita ja uivat ympäri akvaariota ylös, alas ja edestakaisin valtavalla vauhdilla. Viimepäivinä ne ovat rauhoittuneet ja ajattelin sen olevan normaalia. Monniset ovat alkaneet mönkiä pääasiassa pohjalla ja saattavat olla pitkiäkin aikoja (10min tai enemmänkin) paikoillaan. Mielestäni vain yksi kuparimonninen on säilyttänyt saman vauhdin ja ui jatkuvasti ulkosuodattimen kuplavirrassa. Eilen illalla ihmettelin, kun yksi kuparimonninen oli aivan paikallaan kasvin juurella muiden syödessä. Tänään aamulla kala oli sitten kuolleena kyljellään hiekalla. Onko monnisten rauhoittuminen normaalia vai merkki sairaudesta tms?

Olisiko monninen voinut saada myrkytyksen?

Akvaariossa oli Floridasta tuotu ruskea kivi. Poistin kiven nyt akvaariosta ja sen väri on haalistunut. Olisikohan siinä ollut voihut olla jotain myrkyllistä? Vaihdoimme vettä myös 1/3.

Onko ruokinta kohdallaan?
Meille on neuvottu, että oikea ruuan määrä testattaisiin antamalla ruokaa vähitellen aina sen verran kerrallaan, kun kalat syövät parissa minuutissa, niin kauan kunnes kiinnostus ruokaan vähenee. Meidän lehtikalat tuntuvat hotkivan ruokaa tasan niin paljon kun niille antaa eli kiinnostus ei lopu. Mistä tiedän, että ne ovat saaneet tarpeeksi? Toisaalta monnisista tuntuu olevan mahdotonta tietää syövätkö ne mitään. Siinä ne pyörivät pohjataplettien ympärillä, mutta sitä meneekö ruoka monnisten suuhun, vai ainoastaan lehtikaloille on mahdoton nähdä.

Vaihdanko vettä liikaa/liianvähän?
Häiritseekö jatkuva sörkkiminen kaloja, kun poistan levää ja korjailen kasveja päivittäin?

Piilevää tulee laseihin ohut kerros laikkuina päivittäin. Lisäksi etenkin kääpiöruoho tahtoo nousta hiekasta, joten istuttelen sitä aina uudestaan.

Pitäisikö ulkosuodattimen paluuputki olla pinnan alla vai yläpuolella?
Ilmeisesti tämä vaikuttaa hapen määrään vedessä?

Nyt se on ollut n.2cm pinnan yläpuolella, koska valmistajan ohjeessa luki niin. Ajattelin itse myös kuplien hapettavan vettä, kun kasveja akvaariossamme on vielä vähän. Toisaalta jossain ohjeessa luki, että tuo hapettaminen on vahingollista kasveille. Sisäsuodatin on 2cm pinnan alla. En ole laittanut siihen ilmastinosaa ollenkaan, koska se roiskii vettä ja myyjä suositteli jättämään sen pois.

Onko akvaariossamme kasveja todella vähän ja mikä on normaali kasvien kasvuvauhti?

Akvaarioliikkeissä meille on suositelty 3 kertaista määrää kasveja. En kuitenkaan ole uskaltanut ostaa niin paljoa heti alkuun, kun ei ole ollut mitään kokemusta miten nopeasti ne kasvavat ja millaisia kasveja osaan hoitaa. Nyt köynnöstävät kasvit ovat kasvaneet n. 3-10cm 3vko aikana. Onko se normaali vauhti?

Kiitos todella paljon jo etukäteen, jos joku jaksaisi ja osaisi auttaa aloittelijaa!

Tässä tiedot akvaariostamme:

Tekniikka:

• Akvaarion tilavuus 240l (120x40x50cm)
  Eheim sisäsuodatin <200l akvaariolle
  Eheim ulkosuodatin 250l akvaariolle
  2 38W loisteputkea
  sauva lämmitin (säädetty 25C)

Vesiarvot:

• NO3 10, NO2 0, GH >4d, KH 6d, pH <= 6,4 (liusketestin alin arvo)

Sisustus:

• 3 mangrove juurta
  Bilteman karkeampaa hiekkaa
  Pohjalannoitetta 3kg hiekan alla
  Miekkakasvilla ja melalehdellä pohjatapletti

Kasvit:

• 3 vartta intianvesitähdikkiä
  10 vartta rusolehteä
  3 vartta argentiinanvesiruttoa
  1 pieni melalehti
  2 ruukkua brasiliankääpiöruohoa
  5 taimea kääpiövallisneriaa
  1 Miekkakasvi
  jaavansammalta

Kalat:

• 6 lehtikalaa (4 4cm ja 2 2cm mittaista ilman eviä)
  3 täplämonnista (n.1,5cm mittaisi)
  2 kuparimonnista (n.1,5cm mittaisia)

Hoito ja muut olot:

• Kalojen lisäyksen yhteydessä akvaarioon laitettiin bakteeri ja stop ammo ampulleja.
  Vedenvaihto 1/3 viikossa
  Levän poistoa ja kasvien korjailua yms. päivittäin
  Vesi "haisee" järvivedelle ja on enemmän tai vähemmän kellertävää
  Piilevää on kaikkien kasvien lehdillä ohut n. 1mm kerros.
  2mm korkeaa tupsulevää on kääpiövallisnerian pisimpien lehtien pinnassa sekä jaavansammalessa.
  PMDD lannoitetta olen lisäillyt n.5ml/vko

Ruokinta:

• 2-3 Pohjataplettia/päivä
  hiutaleita 1-1,5tl/päivä
  Joskus surviaisen toukkia

[-matokani-]

Voin heti vain ihmetellä, että onpa sulla pieniä kaloja. Taitavat olla todella nuoria. Varmaan tulevaisuudessa joudut luopumaan lehtikaloista niin, että niitä jää 1 kutupari.

Voin myös sanoa, että ruokit aivan liikaa. Itse laitan kaloilleni kerran tai kaksi hyppysellisen, joka menee kokonaisuudessaan n. minuutissa, ellei paljon allekin. Siis hiutaleita. Annan toki muutakin ruokaa. Kaloilla tuntuu tosiaan olevan aina nälkä, joten ei missään nimessä kannata syöttää kaloja siihen asti kunnes ne eivät enää ole kiinnostuneet ruoasta. Ruokaa ei ikinä saisi jäädä lillumaan akvaarioon. Tuolla kalastolla laittaisin ihan max 2 pohjatabua ja tämäkin vain jos myös lehtikalat todella niitä syövät. Riippuen tietenkin tableteista, yksikin voi riittää.

Kypsytitkö mitenkään akvaariota? Millä kypsytit? Suosittelen hankkimaan tippatestit, liuskatestien arvoista on vaikea sanoa mitään varmaa. Jos akvaariota ei ole kypsytetty, on monninen voinut kuolla nitriittipiikkiin. Tai sitten on ollut heikompi yksilö ja kuollut siirtostressiin, mitään varmaa on paha mennä sanomaan. Vedenvaihtotarve on helppo tarkistaa nitraattitestillä, mutta tässäkin olisi käyttöä niille tippatesteille. Tippatestit tulevat halvemmiksi pitkällä tähtäimellä ja ovat yleensä paljon tarkemmat.

Jos akvaario on ollut teillä vasta 3 viikkoa, on normaalia että se ei ole vielä tasapainossa ja silloin sinne tulee helposti piilevää. Itsellänikin oli nyt viimeksi perustetussa akvaariossa aika reilustikin piilevää (alkuun), mutta kun akvaario pääsi tasapainoon, piilevä katosi parissa viikossa kypsytyksen loppumisesta (tässä auttoi myös partamonnini ).

Täplämonniset viihtyvät viileämmässä kuin lehtikalat. Kaloilla voi elinikä lyhentyä reilusti, jos niitä pidetään liian lämpimässä tai liian viileässä jatkuvasti.

Onnea uudesta akvaariosta, kyllä se siitä. Ja tervetuloa palstalle! Näiltä sivuilta löytyy paljon tietoa aloittelevalle akvaristille (etenkin tästä osiosta).

Muuhun en

[srd]

Hei vaan ja tervetuloa palstalle, ja harrastuksen pariin!

Kaikki monnisesi ovat hurjan pieniä, joten uskoisin että poikueen pohjimmainen ei kestänyt siirtostressiä. Surullista, mutta niin välillä käy jos ostaa lähes alamittaisia kaloja. Muuten monnistesi käytös kuullostaa varsin normaalilta. Muistathan että monniset ovat parvieläimiä, joten voisit hankkia niitä lisää altaaseesi. 240 litraan (120cm?) altaaseen menee heittämällä 10-15 pyrstön parvi.

Ruokinnasta.. Lehtikalat ovat ahmatteja. Antaisin n. teelusikallisen hiutaletta aamuin illoin ja 5 monnisen poikaselle 1-2 tabua aamuin illoin. Jos ruokaa jää yli niin sitten vähemmän.

Vettä kannattaa vaihtaa kalastosta riippuen 1/3- 1/2 joka toinen viikko. Vesitesteillä näet vaihtotiheyden tarpeen. Jos kalasto on runsas saatat joutua vaihtamaan vettä viikottain. Vinkkinä vesitesteihin, osta tippatesteina NO3 ja pH. Saat varmemmat tusolkset kuin liuskoilla. Tarkkailethan altaasi vesiarvoja, sillä hieman kuullostaa kuin allas ei olisi ihan kypsä.

Sörkkiminen ei häiritse kaloja, mutta kasveja kyllä. Varsinkin jos siirtelet niitä paikasta toiseen jatkuvasti. Kasveja altaassasi on hyvänlainen aloituspaketti, kyllä ne siitä viidakon kasvattavat jos annat niiden olla ja muistat oikean lannoituksen. Ja kannattaa myös investoida heijastimiiin.

Piilevää tulee uuteen akvaarioon. Sen kanssa pitää vain elää hetki. Piilevä katoaa kun akvaario pääsee tasapainoon.

Suodattimen paluuputki voi olla pinnan alla tai päällä niin kauan kuin pintavesi vain liikkuu.

Kalastoa voisit lähteä kasvattamaan kunhan saat altaasi tasapainoon.

Lehtikaloja altaaseesi mahtuu yksi pariskunta.
Monnisia voit tosiaan ottaa huoletta lisää sen 10 kpl, mieluummin kupari- kuin täplämonnisia, koska täplämonniset pitävät viileästä vedestä.
Joku korkeampi tetralaji olisi hyvä parvikala, muistahan että lehtikalat syövät luonossa sukkulan mallisia kaloja, joten osa pikkutetroista ei sovellu altaaseesi.
Plekoa harkitsisin myös, peruspartamonneja on lahjoitetaan listalla lähes päivittäin, mutta myös erikoisempia ja vaativampia lajeja on kiitettävästi myynissä.

Huh, tulipahan polveilejaa tekstiä. Toivottavasti saat selvää

[Taavetti]

Sisustus:

• 3 mangrove juurta
  Bilteman karkeampaa hiekkaa
  Pohjalannoitetta 3kg hiekan alla
  Miekkakasvilla ja melalehdellä pohjatapletti

Mitä tuo pohjalannoite on, jota laitoittte 3kg?

Hoito ja muut olot:
Kalojen lisäyksen yhteydessä akvaarioon laitettiin bakteeri ja stop ammo ampulleja.
Vedenvaihto 1/3 viikossa

Kypsytittekö allasta ennen kalojen hankintaa? Vai oliko allas tarkoitus "käynnistää" noilla bakteeri- ja Stop Ammo-valmisteilla? Mittasitteko vesiarvoja ennen kalojen tuontia?

Onnea uudelle, hienolle harrastukselle ja tervetuloa tänne A-W:iin!

[MartZu]

Öhm, karkeaa hiekkaa ja monnisia?

Suositeltavaahan olisi että monnisilla olisi sellainen ei-karkea hiekkapohja..

[Taavetti]

Kyllä tuo Bilteman hiekka on ihan ok.

[srd]

Öhm, karkeaa hiekkaa ja monnisia?

Suositeltavaahan olisi että monnisilla olisi sellainen ei-karkea hiekkapohja..

Bilteman "karkea" on kuin hienoa rantahiekkaa.

[suski-87]

Öhm, karkeaa hiekkaa ja monnisia?

Suositeltavaahan olisi että monnisilla olisi sellainen ei-karkea hiekkapohja..

Karkeampaa, ei karkeaa. Eikö tuo Bilteman toiseksi hienoin hiekka (jos siitä kyse) ole se mikä on ihan yleisestikin akvaariokäytössä, vaikka osa käyttää myös sitä kaikkein hienojakoisinta.

Mikäli myrkytyksestä on kyse, itsekin epäilisin enemmin nitriittiä noin uudessa altaassa. Liuskatestit kun eivät aina näytä kovin tarkkaan, ja jos kasvit ja kalat on tuotu heti allasta perustettaessa, on kypsytys hoidettu todennäköisesti kemikaaleilla jotka eivät aina toimi. Osa kypsytykseen käytettävistä kemikaaleista kun on järjestään toimimattomia, osa taas toimii mikäli niiden säilytysolosuhteet ovat säilyneet optimina koko niiden matkan tehtaalta kotialtaaseen. Nitriitti vaikuttaa myös kasvien kasvuun, tosin tuohon normaaliin vauhtiin vaikuttaa paljon myös valaistus, lannoitus (lisättävien lannoitteiden ohella myös altaaseen syntyvä nitraatti) yms., eli mitään yhtään normikasvuvauhtia on mahdoton sanoa.

Jos epäilee että veteen on saattanut liueta jotain tai että kyse saattaisi olla nitriitistä, kannattaa vettä vaihtaa nyt alkuun normaalia tiheämpään jonkin aikaan, vaikka päivittäin. Myöhemmin vaihtoväli kannattaa tosiaan katsoa tippatesteillä sopivaksi. Mikäli hanavesi ja altaanvesi poikkeavat paljon toisistaan, kannattaa hanavettä muokata ennen sen laittoa altaaseen, tai tehdä pienempiä vedenvaihtoja useammin jotta välttyy vesiarvojen heilahduksilta.

Levät tosiaan häviävät yleensä itsellään, kun kasvit alkavat kunnolla kasvamaan ja olot muutenkin altaassa vakiintumaan.

[sannamaril]

Heippa kaikille,

Kiitos kovasti vastauksista ja kommenteista!

Voin heti vain ihmetellä, että onpa sulla pieniä kaloja. Taitavat olla todella nuoria. Varmaan tulevaisuudessa joudut luopumaan lehtikaloista niin, että niitä jää 1 kutupari.

Kaupassa arvioivat, että monniset olisivat n.3kk ja lehtikset n.1v. Kovasti olemme yrittäneet saada selvitettyä, miten nopeasti nuo kalat kasvavat eli milloin ne olisivat "täysikasvuisia" tai aikuisi. Oikein ei olla saatu vastausta. Myyjän arvio oli, että ehkä n. 3 vuotta?

Minkä kokoisena tai ikäisenä kalat yleensä ostetaan?

Olemme henkisesti varautuneet luopumaan noista lehtiksistä eli tarkoitus olisi pitää vain se yksi pari. Vaikeaa siitä kyllä varmasti tulee, kun ne ovat niin suloisia kaikki Toistaiseksi ne näyttäisivät tulevan toimeen hyvin yhdessä päivisin. Illalla tosin valojen sammumisen jälkeen altaan kingi jakaa parven aina kolmeen pariin. Näiden parien täytyy pysytellä omilla alueilla koko yö. Aamulla saavat taas kaikki uida vapaasti.

Kypsytitkö mitenkään akvaariota? Millä kypsytit?

Kypsytittekö allasta ennen kalojen hankintaa? Vai oliko allas tarkoitus "käynnistää" noilla bakteeri- ja Stop Ammo-valmisteilla? Mittasitteko vesiarvoja ennen kalojen tuontia?

Emme kypsyttäneet akvaariota etukäteen. Pari päivää ennen lehtikaloja akvaarioon laitettiin vesi, hiekat ja n. puolet kasveista sekä suodattimet käyntiin. Sitten samaan aikaan lehtikalojen kanssa laitettiin 4 ampullia "Start up" bakteerivalmistetta ja 2 ampullia stop ammoa. Unohdin mainita, että 5 lehtikalaa tulivat viikon ennen monnisia ja 6:tta lehtikalaa akvaarioomme eli monniset ovat olleet nyt reilut 2vko.

Muistathan että monniset ovat parvieläimiä, joten voisit hankkia niitä lisää altaaseesi. 240 litraan (120cm?) altaaseen menee heittämällä 10-15 pyrstön parvi.

Juu akvaario on 120cm pitkä ja näin meille opastettiin kaupassakin ja täällä palstoillakin olen katsellut, että vissiin niitä sitten on yleensä noin paljon. Tuntuu vain hurjalta, kun nehän kai kasvavat 7cm pitkiksi körmyiksi? Ainakin kaupassa näimme sellaisia jättejä. Eikö ne täytä koko altaan pohjan sitten?

Tetroja oltiin ajateltu ottaa sitten vähän myöhemmin. Luin, että ne saattavat olla herkkiä vastaperustetulle akvaariolle? Olimme ajatelleet mustia aavetetroja tai sitruuna tetroja n.6kpl. Sitten minulla olisi haave ottaa tapparakaloja samanlainen pikku parvi pinnalle, mutta en tiedä uskaltaako, kun ne kai saattavat hypätä ulos helposti? Olisikohan olemassa mitään muuta sopivaa pintakalaa? Olin ajatellut, että monniset elelisivät pohjalla, lehtikset ja tetrat keskellä ja sitten ihan pinnalla olisivat nuo tapparakalat. Noitamonni olisi myös kiva, jos tuonne pohjalle todella uskaltaa lisää laittaa? Partamonneista meitä varoitettiin, että ne kuulemma lisääntyvät niin, että kohta koko allas on täynnä?

Mitä tuo pohjalannoite on, jota laitoittte 3kg?

"Humallit 5 plus" Määrä onkin näköjään 3l eikä 3kg, anteeksi sekaannus.

Öhm, karkeaa hiekkaa ja monnisia?

Tämä bilteman hiekka on todella sellaista hienoa rantahiekkaa. "karkeammmalla" tarkoitan, että tämä ei ole sitä kaikkein hienointa, mitä biltemasta saa. Meitä varoitettiin, että se hienoin hiekka menisi tukkoon helposti. Neuvottiin kyllä tätä nykyistäkin pohjaa möyhimään tikulla välillä. Sanoivat, että muuten saattaa tulla sinilevää ja pohja alkaa haista.

[srd]

Juu akvaario on 120cm pitkä ja näin meille opastettiin kaupassakin ja täällä palstoillakin olen katsellut, että vissiin niitä sitten on yleensä noin paljon. Tuntuu vain hurjalta, kun nehän kai kasvavat 7cm pitkiksi körmyiksi? Ainakin kaupassa näimme sellaisia jättejä. Eikö ne täytä koko altaan pohjan sitten?

Tetroja oltiin ajateltu ottaa sitten vähän myöhemmin. Luin, että ne saattavat olla herkkiä vastaperustetulle akvaariolle? Olimme ajatelleet mustia aavetetroja tai sitruuna tetroja n.6kpl. Sitten minulla olisi haave ottaa tapparakaloja samanlainen pikku parvi pinnalle, mutta en tiedä uskaltaako, kun ne kai saattavat hypätä ulos helposti? Olisikohan olemassa mitään muuta sopivaa pintakalaa? Olin ajatellut, että monniset elelisivät pohjalla, lehtikset ja tetrat keskellä ja sitten ihan pinnalla olisivat nuo tapparakalat. Noitamonni olisi myös kiva, jos tuonne pohjalle todella uskaltaa lisää laittaa? Partamonneista meitä varoitettiin, että ne kuulemma lisääntyvät niin, että kohta koko allas on täynnä?

7cm on sitä maksimikokoa, mutta yleensä vain vanhemmat naaraat ovat tuota kokoluokkaa.

Sitruunatetrat sopisivat kalastoon paremmin. Sellainen 20 kpl olisi mukava parvikoko. Tapparakaloja voit ottaa 10, ja juu, ne kyllä hyppivät joten altaan kansilasi kannattaa tiivistellä esim verkolla ruokintakulmista (ja muista aukoista). Myös monniset saattavat tulla ulos altaasta ilman haku reissuillaan.

Partamonnit lisääntyvät kuin.. no.. partamonnit , siis jos altaassasi on useampi kuin yksi kala ja sekä koiraita että naaraita. Mikään Jeesuskala se ei onneksi ole Eli huoletta voit ottaa 2-3 naarasta TAI 1-2 koirasta.

[Taavetti]

Kypsytittekö allasta ennen kalojen hankintaa? Vai oliko allas tarkoitus "käynnistää" noilla bakteeri- ja Stop Ammo-valmisteilla? Mittasitteko vesiarvoja ennen kalojen tuontia?

Emme kypsyttäneet akvaariota etukäteen. Pari päivää ennen lehtikaloja akvaarioon laitettiin vesi, hiekat ja n. puolet kasveista sekä suodattimet käyntiin. Sitten samaan aikaan lehtikalojen kanssa laitettiin 4 ampullia "Start up" bakteerivalmistetta ja 2 ampullia stop ammoa.

Tuo määrä akvaarion "käynnistysaineita" riittää vain 120 litraan vettä, mikäli kyseessä on seuraava valmiste: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200002119. Akvaarion kypsymättömyys on ilmeisin syy kalakuolemiin.

Meitä varoitettiin, että se hienoin hiekka menisi tukkoon helposti. Neuvottiin kyllä tätä nykyistäkin pohjaa möyhimään tikulla välillä. Sanoivat, että muuten saattaa tulla sinilevää ja pohja alkaa haista.

Tuo on ihan totta. Paras ja helpoin keino pitää hiekka tukkeentumattomana on kierteissarvikotilot, jotka ovat tehokkaita hiekan möyhentäjiä, ja myöskin pohjan puhdistajia.

[suski-87]

Tetroja oltiin ajateltu ottaa sitten vähän myöhemmin. Luin, että ne saattavat olla herkkiä vastaperustetulle akvaariolle? Olimme ajatelleet mustia aavetetroja tai sitruuna tetroja n.6kpl. Sitten minulla olisi haave ottaa tapparakaloja samanlainen pikku parvi pinnalle, mutta en tiedä uskaltaako, kun ne kai saattavat hypätä ulos helposti? Olisikohan olemassa mitään muuta sopivaa pintakalaa? Olin ajatellut, että monniset elelisivät pohjalla, lehtikset ja tetrat keskellä ja sitten ihan pinnalla olisivat nuo tapparakalat. Noitamonni olisi myös kiva, jos tuonne pohjalle todella uskaltaa lisää laittaa? Partamonneista meitä varoitettiin, että ne kuulemma lisääntyvät niin, että kohta koko allas on täynnä?

Tetroja kannattaa tosiaan hankkia minimissään 10-15 yksilön parvi, mutta tuo jo ehdotettu 20 yksilöäkin menee. Tuo 6kpl on aivan minimi parveksi, ja tetrat viihtyvät sitä paremmin mitä isommasta parvesta on kyse. 240-litraiseen kun sopii isompikin parvi, niin silloin noita tynkäparvia ei kannata niin harrastaa.

Noitamonnejakin tuonne kyllä voisi vielä monnisten lisäksi mennä. Itselläni on altaassa punaisia noitamonneja, ja ne ovat kyllä kaloista rauhallisimmasta päästä. Välillä hengaavat porukalla etulasin tuntumassa, välillä taas loikoilevat kuka minkäkin kasvin päällä tai käyvät altaan laseja läpi. Vilkkaiden monnisten kanssa pitäisi kyllä sitten katsoa, että myös noitamonnit ehtivät ruoka-apajille. Partamonni taas ärhäkkäämpänä pitää taatusti puolensa ruuan suhteen, ja on tosiaan sellainen suosittu perustalkkari. Partamonnit saattavat kuitenkin rei'ttää joidenkin kasvien lehtiä, ja hätyyttää muita pohjan tuntumassa viihtyviä kaloja, miksi en niitä en omaan altaaseni ole hankkinut.

[Taavetti]

Partamonnit saattavat kuitenkin rei'ttää joidenkin kasvien lehtiä, ja hätyyttää muita pohjan tuntumassa viihtyviä kaloja, miksi en niitä en omaan altaaseni ole hankkinut.

Jos kasvisravintoa on muutoin hyvin tarjolla, esim. kesäkurpitsaa, ei partis yleensä ala kasvituholaiseksi. Lisäksi ne ovat kyllä sopuisia pohjakaloja, eivätkä mielestäni juurikaan muita kaloja hätyyttele.

[en]

No meillä asuu 18½v Partamonni uros ja se on AINA syönyt miekkakasvit, vaikka kurkkua, herneitä, tomaattia, salaattia, porkkanaa, vihertabuja yms on tarjolla. Nyt viimevuodet on pari miekkakasvia silynyt reiällisenä mutta hengissä. En ostaisi enää tuota kalaa. Ja se hätyyttää erinäisiä imusuisia kaloja, nokkamonneja, noitamonneja, imunuoliaisia sekä omenakotiloita, varsinkin viimeksi mainittuja. Ja se estää laittamasta altaaseen (300l) mitään plekoa yms kiinnostavaa pohjakalaa... Ja kaikenhuippu on siis se et tuo on aina vaan hengissä. Ja ÄLÄ ota kuin 1 partamonni, jos sellaisen hankit, NE tosiaan lisääntyy kuin kanit ja tosiaan sukupuolten määritys ei ole aina aivan yksiselitteistä... meilläkin on ollut 15v sitten joku sata partamonnia....

[suski-87]

Kaverilla piikkisilmät eivät tahdo päästä syömään, kun partamonni häätää ne pohjatableteilta pois. Meilläkin aiemmin olleet partamonnit hätyyttivät muita ruoka-aikaan ja jos ne eksyivät liian lähelle partamonnin kotikoloa, vaikka muuten antoivatkin muiden olla rauhassa. Eli vaikka partamonni onkin reviirikalaksi aika rauhallinen, niin kyllä se aika selvästi reviirikala on ja saattaa rauhallisempia pohjan asukkeja hätyytellä. Kasvien syönti on myös aika yksilöllistä, osille riittää pelkkä kasvisruoka, osat hakevat täydennystä akvaariokasveista. Meillä kasvien kimppuun kävi vain yksi kolmesta (eri aikaan/eri altaissa olleista), mutta silti sitä ei halua lähteä testaamaan miten uuden yksilön kanssa kävisi. Vähän kyllä taas houkutti, kun kaverin luonna partamonnin touhuja katseli, mutta ei sitten kuitenkaan.