250litrasesta seuralasta malawiallas?!

[VilleKa]

Nyt taas kesän hiljaiselon jälkeen olisi aika tehdä seuralalle jotain. Ja satuin eksymään tänne malawi-puolelle... Joo tiedän että olisi varmasti vanhojakin ketjuja uuden malawi altaan perustamisesta mutta herätellään tätä puoltakin aquawebistä henkiin! Eli siis olen täysin ummikko malawien kanssa, mutta alkoi ihan suunnattomasti kiinnostamaan tuon nykyisen altaan muuttaminen malawialtaaksi! Tuollainen ''karun kaunis'' sisustus upeine kaloineen olisi vaihtelua kun on tähän mennessä värkkäillyt tuollaisen todella vehreän ja rehevän seuralan kanssa. Neuvoja siis kaivattaisiin ihan joka asiassa, kalasto?, vesiarvojen muuttaminen/seuraaminen? Leväongelma?! Kaikki mahdolliset neuvot olisi tosi tervetulleita Sen verran tiedän että kivikkolajeja tähän mielellä laittaisin, (mbuna..?) Ja niistä sellaisia ei mitään jättejä ja mahdollisimman rauhallisia. Tai siis ahvenethan nyt aina ovat vähän sellasia hulivilejä mutta mitään kovin aggressiivia en haluaisi. Joku 3-4 lajia ilmeisesti tuon kokoiseen? Vai vähemmän? Ja määriä myös. Kaikki kerralla vai pikkuhiljaa? Ja tuo leväongelma, eikö allas ole kohta ihan levän peitossa kun ei kerta ole yhtään kasveja, toki sinne ilmeisesti voisi ainakin joitain anubiaita ja vallisnerioita laittaa mutta itse pitäisin mielelläni pelkän kivi/hiekka linjan mahdollisesti tulevassa malawialtaassani. Kaikki omakohtaiset neuvot ottaisin todella kiitollisena vastaan! Tack so mycket!

[Jykke]

Akvaarioliikkeistä saa ostettua malawisuoloja ja niissä on ohje miten käytetään, ainakin omassani on, että yksi mitallinen per 20 litraa vettä ja muutaman päivän kuluttua vesi on muuttunut sellaiseksi kuin pitää.

Itselläni ei levää kovinkaan paljoa tuolla ole, piilevää (luulisin, että on sitä, kun on tuollaista ruskeaa ja lähtee ihan vaikka kädellä pois laseista) tulee jonkun verran varsinkin laseihin, mutta sekin lähtee todella helpolla pois. Itselläni on 160 litraisessa yksi lamppuinen valaisin ja mitä olen lukenut niin malawit pitävät enemmän hämärämmästä akvaariosta ja se taas sitten vähentää levän syntymistäkin. Itselläni on toisessa laidassa kaksi vallesneriaa viemässä leviltä kasvuaineita ja myös piilottamassa sisäsuodatinta.

4 lajia ainakin voi mielestäni laittaa 250 litraiseen ja 5 lajiakin menee mielestäni hyvin, toki paremmin malaweista tietävät voivat kertoa tarkemmin.

Itse rakentelin kivikasat niin, että käytin vanhoja koristeitani hyväkseni eli toisen kivikasan "perustana" on muovinen linna ja toisessa on auto ja sitten akvaarioliikkeistä myynnissä oleva muovinen kivi jonka sisällä on luola, näin säästin rahallisesti ja myös vähemmän painoa tuli näistä kivikasoista.

Malawit ovat kyllä todella mielenkiintoisia ja suosittelen sellaisen perustamista, itselle tuli mahdolliseksi, kun sain uuden isomman akvaarion mihin seurala muutti niin sain tuosta tehtyä kauan haaveilemani malawilan, monta kertaa piti tehdä ja piti tehdä heti, kun silloiset kalat kuolevat, mutta niin sitä tuli vain ostettua lisää kaloja ja homma siirtyi.

[kalahullu123]

Tervetuloa Malawiahveneten pariin!

Malawiahvenet jaetaan:

Mbunat eli kivikkolajit: Elävät luonnossa kivikoilla. Ovat näistä vilkkaampia, aggressiivisempia ja valtaavat reviirit. Ovat pääasiassa levänsyöjiä myös sekasyöjiä löytyy. Kivikkolaji sukuja mm. Iodotropheus, Labeotropheus, Labidochromis, Melanochromis, Metriaclima, Petrotilapia, Pseudotropheus, Tropheops.

Hietikkolajit (ns. "Haplochromis"): Ovat suurempia ja yleensä säyseämpiä. Niitä tavataan hietikoilla ja myös kivikoilla. Hietikkolajit käyttävät ravinnokseen selkärangattomia ja harvat myös levää. On kuitenkin myös lajeja, jotka ovat varsinaisia petoja ja saalistavat ravinnokseen kalaa. Hietikkolajien kaltaisia ovat utakat, jotka ovat enemmän avoveden kaloja ja syövät planktonia, mutta kutevat hiekalla. Sukuja on mm. Aulonocara, Copadichromis, Chilotilapia, Cyrtocara, Lethrinops, Nyassachromis, Otopharynx, Placidochromis, Protomelas, Sciaenochromis, Taeniolethrinops, Trematocranus, Buccochromis, Champsochromis, Dimidiochromis, Fossorochromis, Mylochromis, Nimbochromis, Rhamphochromis, Tyrannochromis.

Lihan- ja kasvinsyöjiä ei tulisi sekoittaa! Hietikkolajeissa on myös petoja, jotka syövät pienempiä kivikkolajeja. Malawit eivät muodosta kutupareja. Tämän takia yhtä koirasta kohden on paras olla vähintään kaksi naarasta. Tosin minulla hietakeisariahven (Trematocranus placodon) koiras on elänyt ihan sopuisasti yhden naaraan kanssa. Kyseessä on aika säyseä laji.

Linkkejä:
http://www.cichlid-forum.com/profiles/
http://www.malawicichlidhomepage.com/aq ... _list.html
http://cichlidpress.com/
http://malawicichlids.com/
http://solo.nettisivu.org/ <------ Omat pikkusivustoni...

[marinum]

M. Varjon Akvaariokalat-kirjassa on mainittu että akvaarion vähimmäiskoko pienille lajeille olisi 250 litraa ja sellaiseen voisi hankkia n. 20 malawia .
L. caeruleus (sinihuuli) ja I. sprengerae (ruoste) ovat ehkä omassa altaassani "kilteimpiä".

[akvape]

Jos jotain kasveja haluaa, niin kannattaa pitää vain kovalehtisiä. Muut kasvit voivat joutua nyppimisen kohtaiksi.....

[VilleKa]

Noniiiin ! Nostetaanpas tämä pinnalle ! Vuosi sitten malawi projekti ei lähtenyt käyntiin vaan pitäydyin seuralassa. Nyt on kuitenkin aika pystyttää malawi pönttö kun allas on tyhjillään!

Jostain luin, että hiekan alle suositeltiin laittamaan styroksilevy minimoimaan kivistä johtuvia riskejä. Oletteko pitäneet styroksia vai laittaneet pelkästään hiekkaa plus kivet ? Kiviä on tarkoitus käyttää laavakiveä mitä ennestään löytyy, sekä jonkin verran ehkä liuskekivistä jos saa hyvännäköisen kokonaisuuden sekä varmaan luonnosta kiviä jonkin verran. Älyttömiä määriä en uskalla laittaa...

Kävin tänään eläinkaupassa katselemassa malawi tarjontaa ja lajea oli mm. seuraavia : Metriaclima estherae red zebra, lab. caeruleus, mel. auratus , pseudotropheus saulos, metriaclima cailanos Jos näistä alkaisi rakentamaan kalastoa. Minkälaista cocktailia suosittelisitte ?

Tässä nyt ensialkuun. Hitaasti mutta varmasti !

[Mustarastas]

Suosittelisin pysymään erossa ainakin Melanochromis auratuksesta ja Pseudotropheus crabrosta, sillä ovat agressiivisimmasta päästä. Oma suosikki on Labidochromis caeruleus, jonka kanssa sopiikin lähes kaikki malawit. Varauksella siis myös hietikkolajit. L. caeruleus on sekasyöjä ja yleensä melko rauhallinen. Mutta joskus joukkoon mahtuu se yksi poikkeus.. Eli lue esim. cichlid-forumia, sieltä löytyy hyviä kalastovinkkejä ja kuvia yms..

[VilleKa]

Jeps elikkäs nyt ois malawipönttö kaloja vaille valmiina. Lähden ainakin alussa kymmenellä Lab. Caeruleuksella liikkeelle ja sitten ehkä sauloseja tai vastaavia toiseksi lajiksi myöhemmin. Vesiarvot nyt malawisuolan lisäyksen jälkeen ovat : Ph ~8 , Kh ~10 ja Gh ~6-7 , ovatko ihan ok ? Ostin malawisuolaa tähän aloitukseen, mutta tästä lähtien taidan nostaa Kh:ta ja Ph:ta pelkällä ruokasoodalla?

[fazerina82]

Jeps elikkäs nyt ois malawipönttö kaloja vaille valmiina. Lähden ainakin alussa kymmenellä Lab. Caeruleuksella liikkeelle ja sitten ehkä sauloseja tai vastaavia toiseksi lajiksi myöhemmin. Vesiarvot nyt malawisuolan lisäyksen jälkeen ovat : Ph ~8 , Kh ~10 ja Gh ~6-7 , ovatko ihan ok ? Ostin malawisuolaa tähän aloitukseen, mutta tästä lähtien taidan nostaa Kh:ta ja Ph:ta pelkällä ruokasoodalla?

Miten on malavaario lähtenyt käyntiin. Kerro nyt ihmeessä ja laitahan kuvaa jos mahdollista. Nimittäin aion kenties hieman plagioida..
Tulossa joulukuussa n. 250l allas ja mies toivoo kovin että se tulisi olemaan malawiallas.
Itse sitten haluan että se myös miellyttää meikäläistä.

Mutta minä joka rakastan kaikkea joka mönkii pohjalla. Mikä on sellainen joka Lab. Caeruleuksen ja saulosien kanssa sopii?
En haluiais kauheeta kalasoppaa, aika pelkistetty 2-3 lajin akvaarion.

[MTolppa]

Mulla on 350 litraisessa M. Auratuksia, P.Crabroja, P.Demasoneja ja P.Sauloseja. Auratukset on kyllä ainakin mun altaassa se rauhallisin porukka. Crabrot ehkä kiukkuisimpia mutta nekin pärjäävät hyvin. Tyytyvät lähinnä ajamaan toisiaan takaa, eikä mitään vammoja tai ruumiitakaan ole tullut .

Mun kompastuskivi lajivalinnassa allasta perustettaessa oli se, että valitsin alunperin kaksi lajia, jotka muistuttivat liikaa toisinaan; P.Saulosi ja M.Johannii. Molemilla poikaset ja nuoret yksilöt ovat tasaisen keltaisia, vain sukukypsät urokset pystyi erottamaan toisistaan. Nämä eivät tietenkään risteydy keskenään kun ovat eri sukua mutta kun altaseen alkoi ilmestyä jälkikasvua niin poikasista ei voinut mitenkään tietää kumpaako lajia ne ovat. L. Caeruleus ja P.Saulosi naaraat ovat mielestäni myös tällä vaaravyöhykkeellä. Jos kalat viihtyvät niin ne myös lisääntyvät ja "ylituotantoa" on vaikea saada myytyä/lahjoitettua eteenpäin jos et ole varma mitä lajia ne edustavat.

[VilleKa]

Juuri äsken huomasin että tuossa toisessa ketjussahan on juuri samoista asioista puhetta ! Siirrytään vaikka siihen, kun on pitempi ketjukin. Laittelen kuvia kunhan saan kalat hommailtua ja ne ovat kotiutuneet!