Historiasta?

[Tankero]

Milloin akvaarioharrastus on alkanut Suomessa? Mitkä kalat ovat vanhimpia akvaariokaloja Suomessa?

[aquamarina]

Joku oli jaksanut perehtyä asiaan http://kotisivu.dnainternet.net/aaro.ja ... aariot.htm, tuolla on jotain.

[kirahvi1]

E. Siltamaan Akvaario Värikuvina vuodelta 1958 esittelee 190 kalalajia. Tetroja on valtava määrä, joukossa jo lähes kaikki nykyisin pidettävät lajit. Barbeja on paljon. Perhoskala löytyy sekä useita nuoliaisia. Corydoras-lajeja esitellään kahdeksan ja kuparimonni (nyk. kuparimonninen) ei ole kuulemma vielä kutenut akvaariossa. Imumonneja on kolme lajia. Synnyttävät hammaskarpit löytyvät myös sekä rihmakalat. Ahvenia on useita lajeja jne.

[Tankero]

Kiitos, mahtaisikohan kirjaston kellarin kätköistä löytyä tuo kirja, pitää kysyä

[kirahvi1]

Osto- ja myyntiputiikista löytyi hintaan 2€. En tosin usko, että suomalaisissa akvaarioissa olisi ollut tuohon aikaan noin montaa lajia kaloja.

[Plekonen++]

Olisi kyllä hauska joskus lueskella noin vanhaa kirjaa ja verrata nykyiseen tietoon. Hieman on akvaarioharrastusmaailma muuttunut...

[Tankero]

Olisi kyllä hauska joskus lueskella noin vanhaa kirjaa ja verrata nykyiseen tietoon. Hieman on akvaarioharrastusmaailma muuttunut...

Just eilen mietin, kun veden vaihdon yhteydessä lisäsin vedenparannusainetta, ettei meillä ollut mitään "myrkkyjä" silloin kun minulla muksuna on ollut akvaario, pieni suodatin vaan pulputti akvaarion nurkassa ja kaikki voi hyvin

-----------------------------

Suurkiitos vinkistä, löysin opuksen huutonetistä ja ostin pos

[Elmeri2010]

Mulla on jossain vieläkin kirja "500 akvaariokalaa", nyt en muista kirjoittajaa, mutta kirjoitettu joskus 70-luvulla. Sain sen lapsena 80-luvun alkupuolella, kun meille tuli ensimmäinen akvaario. Pitäiskin kaivaa se esiin ja huvikseen silmäillä.. Muistan, että sieltä löytyy ainakin klassikko "täpläimumonni" (plekoja tasan 2 lajia, täpläimumonni ja partaimumonni ) Kaloista on piirroskuvat, eikä kovin hyvät sellaiset..
Tuon perusteella kuitenkin pienenä innolla tutkin, mitä haluaisin akvaariooni. Jotain siellä oli kalojen vaatimuksistakin ja arviota aikuispituuksista yms. Täytyis tosiaan huvikseen katsoa, miten ne vastaa nykytietoja...

[Tankero]

Mulla on jossain vieläkin kirja "500 akvaariokalaa", nyt en muista kirjoittajaa, mutta kirjoitettu joskus 70-luvulla. Sain sen lapsena 80-luvun alkupuolella, kun meille tuli ensimmäinen akvaario. Pitäiskin kaivaa se esiin ja huvikseen silmäillä.. Muistan, että sieltä löytyy ainakin klassikko "täpläimumonni" (plekoja tasan 2 lajia, täpläimumonni ja partaimumonni ) Kaloista on piirroskuvat, eikä kovin hyvät sellaiset..
Tuon perusteella kuitenkin pienenä innolla tutkin, mitä haluaisin akvaariooni. Jotain siellä oli kalojen vaatimuksistakin ja arviota aikuispituuksista yms. Täytyis tosiaan huvikseen katsoa, miten ne vastaa nykytietoja...

Tää on kuitenkin vielä suht uus kirja.

[Anniquu_]

Onko Suomessa muuten joskus valmistettu jotain akvaariotekniikkaa (suodattimia tms) "tehdastekoisesti"? Akvaarioitahan on tehty ja tehdään, mutta onko tuo muu "sälä" aina tullut ulkomailta? Ja entäs kemikaalit, onko joku firma ennen SAtek:kia tehnyt akvakemikaaleja?

[Elmeri2010]

Mulla on jossain vieläkin kirja "500 akvaariokalaa", nyt en muista kirjoittajaa, mutta kirjoitettu joskus 70-luvulla. Sain sen lapsena 80-luvun alkupuolella, kun meille tuli ensimmäinen akvaario. Pitäiskin kaivaa se esiin ja huvikseen silmäillä.. Muistan, että sieltä löytyy ainakin klassikko "täpläimumonni" (plekoja tasan 2 lajia, täpläimumonni ja partaimumonni ) Kaloista on piirroskuvat, eikä kovin hyvät sellaiset..
Tuon perusteella kuitenkin pienenä innolla tutkin, mitä haluaisin akvaariooni. Jotain siellä oli kalojen vaatimuksistakin ja arviota aikuispituuksista yms. Täytyis tosiaan huvikseen katsoa, miten ne vastaa nykytietoja...

Tää on kuitenkin vielä suht uus kirja.

No se on vähän miten sen ottaa..Musta 40 v. vanha ei hirveen tuore ole
Toki mitä vanhempi, niin sitä mielenkiintoisempi verrata nykytietoon, varmastikin..

[Tankero]

Mulla on jossain vieläkin kirja "500 akvaariokalaa", nyt en muista kirjoittajaa, mutta kirjoitettu joskus 70-luvulla. Sain sen lapsena 80-luvun alkupuolella, kun meille tuli ensimmäinen akvaario. Pitäiskin kaivaa se esiin ja huvikseen silmäillä.. Muistan, että sieltä löytyy ainakin klassikko "täpläimumonni" (plekoja tasan 2 lajia, täpläimumonni ja partaimumonni ) Kaloista on piirroskuvat, eikä kovin hyvät sellaiset..
Tuon perusteella kuitenkin pienenä innolla tutkin, mitä haluaisin akvaariooni. Jotain siellä oli kalojen vaatimuksistakin ja arviota aikuispituuksista yms. Täytyis tosiaan huvikseen katsoa, miten ne vastaa nykytietoja...

Tää on kuitenkin vielä suht uus kirja.

No se on vähän miten sen ottaa..Musta 40 v. vanha ei hirveen tuore ole
Toki mitä vanhempi, niin sitä mielenkiintoisempi verrata nykytietoon, varmastikin..

juu en tarkottanukkaan, et se ihan nyky tietoa on, mut ton ikäsiä kirjoja löytyy viel kirjastoistaki ihan hyllyistä

[Teemu Salonen]

Kyllä Klaus Paysanin kirjoittama 500 akvaariokalaa löytyy esim espoon sellon kirjastosta. Eikä kirjassa ole tänä päivänäkään oikeastaan mitään vikaa. Tosin huomaa, että tuolloin ei tehdastekoiset ruuat olleet vielä ihan samalla tasolla kuin nykyisin...
Suomessa ei "teollisesti" ole valmistettu varmaan mitään muuta kuin akvaarioita ja sillä alalla taitaa pioneerina olla toiminut turun akvaario. Tosin senkin yrityksen alkutarina taitaa olla siellä -70-luvun loppupuolelta.

[Ruma mies]

Onko Suomessa muuten joskus valmistettu jotain akvaariotekniikkaa (suodattimia tms) "tehdastekoisesti"? Akvaarioitahan on tehty ja tehdään, mutta onko tuo muu "sälä" aina tullut ulkomailta? Ja entäs kemikaalit, onko joku firma ennen SAtek:kia tehnyt akvakemikaaleja?

Harrastin aktiivisesti akvaariota 1960- ja 1970-luvut. Akvaariot tehtiin itse tai hankittiin tekijältä tai kerhojen kokouksista. Ilmapumppuja, sisäsuodattimia, ruokia ja kemikaaleja ostettiin akvaarioliikkeistä. Yhtään kotimaista tuotetta en muista nähneeni.

[Pullahiiri]

Vähän OT, mutta liittyy tuohon kirjallisuuteen. Multa löytyy joskus divarista kaivettu kirja Värikäs akvaario, saksalainen (kirjoittaja Wolfgang Ostermöller), vuodelta 1968, suomennettu 1982. Kiva selailla tätäkin joskus!

Imusuita löytyy isopurje sekä jokin siimaevä.. Perhoskala, sädekala, "sinitetra" eli nykyinen keisaritetra, pikkusattari, monnisista täplä, kupari (tosin kuvassa ehkä hepo), puna ja kaari, piikkisilmä, paljon muita tetroja ja barbeja löytyy. Mietin vaan, että onkohan toi päivitetty silloin 80-luvulla vai oliko Saksassa jo -68 mm. piikkisilmiä ja tulipyrstöjä..?

[Maisu]

Mietin vaan, että onkohan toi päivitetty silloin 80-luvulla vai oliko Saksassa jo -68 mm. piikkisilmiä ja tulipyrstöjä..?

Miksei olisi ollut? Esim. Thaimaassa on tiettävästi ollut eurooppalaisia 1500-luvulta saakka.

[kirahvi1]

Siltamaa on tuossa 1958 vuodelta olevassa opuksessaan varmistanut kaloja ja kasveja koskevat tiedot saksalaisista lähteistä (jotka ovat tietysti vielä vanhempia kuin Siltamaan opus. Siellä kuvataan piikkisilmä (myös matokala-nimi mainitaan), mutta latinalainen nimi on Acanhthopthàlmus semicinctus. Näin ollen voidaan kai olla lähes varmoja siitä, että tuota lajia pidettiin akvaarioissa jo tuolloin.

[Pullahiiri]

Mietin vaan, että onkohan toi päivitetty silloin 80-luvulla vai oliko Saksassa jo -68 mm. piikkisilmiä ja tulipyrstöjä..?

Miksei olisi ollut? Esim. Thaimaassa on tiettävästi ollut eurooppalaisia 1500-luvulta saakka.

En tiedä, siksi kysyinkin..

[Elena_]

Poikakaverin tavaroista löytyi Mitä,missä,milloin, kansalaisen vuosikirja vm. 1957, jossa on luku nimeltä "Luontoa asuinhuoneisiin". Siinä kerrotaan seikkaperäisesti akvaarion rakentamisesta ja hoidosta (mm. vettä ei tarvitse vaihtaa, vain lisätä) ja esitellään useita nykyisinkin pidettäviä kasveja, mm. vallisneria, melalehti ja miekkakasvi. Suomenkielisiä nimiä näille ei ole, mainitaan vain tieteellisen nimen alku, esim. Cryptocoryne tai Echinodorus. Suodatuksesta ei puhuta muuta kuin että jos akvaariossa on huomattavan paljon kaloja, on hyvä hankkia akvaarion "tuuletuslaite", ilmeisesti jonkilainen ilmastin jonka voi rakentaa esim. jalkapallosta .
Myös kaloja esitellään piirroskuvin ainakin miljoonakala, miekkapyrstö, seeprakala, platy, loistobarbi ja lehtikala. Ruoaksi kaloille suositellaan itse kasvatettavia sukamatoja ja vesikirppuja, myöskin kaurapuuroa ja pieneksi pilkottua jauhelihaa ja maksaa. Hauska huomio oli myös se, että akvaarion valot on sammutettava yöksi, muuten kalojen elämänrytmi on liian kiihkeä ja ne kuolevat nuorempina.

[Pullahiiri]

Ihana, liian kiihkeä elämänrytmi..

Tossa mun kirjassa mainitaan keltabarbin kohdalla (tosin tässä kutsutaan nimellä brokadibarbi), että ei saa antaa liikaa ruokaa, lihoo helposti.

[KrisAnn]

Miten minulle on jäänyt jostain sellainen mielikuva, että kiekkojakin pidettiin muinoin (70-luvulla) ihan yleisesti seura-akvaarioissa lehtikalan tapaan, eivätkä ne olleet edes mitenkään erityisen kalliita, eli ihan koululaisen viikkorahoillakin ostettavissa.

[Tankero]

heh, oispa mielenkiintoista nähdä jalkapallosta tehty ilmastin Noi vanhat opukset on kyl mahtavia aarteita!

[Teemu Salonen]

Muistan jostain ikivanhasta kirjasta lukeneeni miten vesi saadaan kiertämään muullakin tavalla kuin sillä jalkapallotekniikalla (joka toimii oikein hyvin). Siinähän pumpataan jalkapalloon ilmaa. Sinne syntyy ylipaine ja sieltä venttiilin kautta ilma johdetaan kuristimen kautta akvaarioon. Toimii ihan hyvin tänäkin päivänä.
Tämä toinen tapa saada vesi kiertämään, on vähintäänkin mielenkiintoinen: Rakennetaan lämmitin (pelottaa jo ne ohjeetkin). Lämmitin laitetaan lasiseen kartioon jonka alaosa on auki. Lämmin vesihän kohoaa ylöspäin joten kartioon tavallaan syntyy alipaine. Eli viileää vettä kartion alaosasta sisään ja lämmin vesi kartion yläosasta ulos. Toimiihan se näinkin:)

[miljoonakala84]

brokadibarbi

Ompas muuten ollu hieno nimi barbilla.

[Ruma mies]

Miten minulle on jäänyt jostain sellainen mielikuva, että kiekkojakin pidettiin muinoin (70-luvulla) ihan yleisesti seura-akvaarioissa lehtikalan tapaan, eivätkä ne olleet edes mitenkään erityisen kalliita, eli ihan koululaisen viikkorahoillakin ostettavissa.

Sanoisin, että juttu on urbaanilegendaa. Kiekkokalat olivat harvinaisia ja kalliita eivätkä missään tapauksessa koululaisen viikkorahoilla ostettavissa.