Viljelyn ABC
Valvoja: Moderaattorit
-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 20:21, 09.12.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kauhajoki
Viljelyn ABC
Eli, on tuo kudetus ruvennut sen verran kiinnostamaan ja hakemalla on jotakin löytynyt mutta silti on aukkoja tiedoissa. Joten jos joku guru voisi laittaa ohjeet kudetuksen alusta loppuun. Eli mitä tarvitsen, miksi tarvitsen ja koska tarvitsen.
Eli allas, pumppu, ruokinta yms. Peruskalaa tarkoitus kokeilla.
Kiitos !
Eli allas, pumppu, ruokinta yms. Peruskalaa tarkoitus kokeilla.
Kiitos !
Re: Viljelyn ABC
Hankala määritellä ''peruskalaa'', koska lähes jokaisella kalalajilla on lajinomaisensa lisääntymis strategia. Eli millaista kalaa olis tarkotus kokeilla?
-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 20:21, 09.12.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kauhajoki
Re: Viljelyn ABC
lauri] kirjoitti:Hankala määritellä ''peruskalaa'', koska lähes jokaisella kalalajilla on lajinomaisensa lisääntymis strategia. Eli millaista kalaa olis tarkotus kokeilla?
Vedetään takasin toi peruskala.
Eli jos kokeilisi ruostekirjoahventa, helmi/pandamonnista ja viisiraita/kirsikkabarbeja.
Toki kävisi neuvot tohon abc: n ns. yleisesti kalasta riippumatta.
Eli mitä tarvitsen ruvetakseni viljelemään kaloja.
Re: Viljelyn ABC
Noiden monnisten suhteen tarvitsisit seuraavaa:
Vaikkapa omatekoinen sisäsuodatin:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Tuohon käy moottoriksi joku kiinalainen sisäsuodatin. Suodatin "kypsytetään" toisessa akvaariossa muutaman viikon ajan ennen siirtoa poikasakvaarioon.
Ilmapumppu:
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... DvUT3sYxVR
Bilteman laastipalju "akvaarioksi" koot 45-90 litraa ja hinnat 6,49-8,99€
Lämmitin vaikkapa 75W:
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... DvUT3sYxVR
Kasveja, hiekkaa tai valaistusta ei tarvita.
Sitten vaan hankitaan paljuun sopiva ryhmä eli yksi kevytkenkäinen naikkonen ja pari innokasta nuorukaista sekä reilusti juhlaruokaa eli pakastesurviasta.
Vaikkapa omatekoinen sisäsuodatin:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php
Tuohon käy moottoriksi joku kiinalainen sisäsuodatin. Suodatin "kypsytetään" toisessa akvaariossa muutaman viikon ajan ennen siirtoa poikasakvaarioon.
Ilmapumppu:
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... DvUT3sYxVR
Bilteman laastipalju "akvaarioksi" koot 45-90 litraa ja hinnat 6,49-8,99€
Lämmitin vaikkapa 75W:
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/n ... DvUT3sYxVR
Kasveja, hiekkaa tai valaistusta ei tarvita.
Sitten vaan hankitaan paljuun sopiva ryhmä eli yksi kevytkenkäinen naikkonen ja pari innokasta nuorukaista sekä reilusti juhlaruokaa eli pakastesurviasta.
-
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: Viljelyn ABC
Joitakin opittuja ja kokeiltuja keinoja.
Kudetuksen yleisiä perusteita;
-Kudetusakvaario, jossa juuri oikeanlainen sisustus(kantoja, kasvipöheiköitä, hiekkaa, kiviä, soraa, mitä ikinä laji tarvitseekaan) ja tekniikka, ajetellen vain tätä yhtä kudetettavaa lajia. Kasvipuskat, kutuluolat, tasaiset pinnat ym. riippuen lajin kututyylistä(sirottelija, liimailija, luolakutija tms.
-Tekniikka lajin vaatimusten mukaan. Virtaavan veden lajeille paljon vedenkierrätystä(vesipumput, streamit), vaihtoehtoisesti vedenvirtauksen minimointia(suihkuputki lasiin päin tms), lämpimän veden lajeille lämmitin säädettynä optimilämpötilaan, viileän lajeille viilennys ym. Valaistus säädetään tarpeen mukaan, joitakin lajeja ei saa häiritä valoilla.
-Kutuvalmiit yksilöt. Kudetettavan kalan tulee olla aikuinen, varminta olisi siis hankkia sukukypsä pariskunta, parvi tai haaremi, lajin vaatimusten mukaan.
-Olosuhteiden optimointi lajille. Lämpötila, vesiarvot(pH, kovuudet, sähkönjohtavuus, "tumma vesi") säädetään niin, että ne olisivat mahdollisimman luonnolliset.
-Monipuolinen, runsas ravinto. Perusruokinnan(tabletit, hiutaleet, räkmikxit) lisäksi lihansyöjille tarjotaan pakasteena/tuoreeltaan surviaista, artemiaa, itikantoukkaa mahantäydeltä. Kasvinjyystäjille monipuolisesti levää, kasviksia. Sekasyöjille näitä molempia.
-Runsaat vedenvaihdot tai lajin tarpeen mukaan toimiminen(sadekauden simulointi ym).
-Kuturauha, ei kannata häslätä ja ylihoitaa kaloja, kannattaa jättää ne omaan rauhaansa joksikinaikaa.
Poikasten kasvatuksen perusteita;
-Poikasakvaario. Jos aikuiset kasvattavat itse jälkikasvuaan, tällöin kasvatus tapahtuu kudetusaltaassa, jonne luotu asianmukaiset olosuhteet. Jos aikuiset vain sirottelevat tai liimaavat mätimunaset pintoihin, silloin aikuiset kannattaa haavia pois, etteivät ne söisi jälkikasvujaan. Synnyttäville lajeille omanlaisensa poikasakvaariot(kelluva malli).
-Poikasten ruokinta. Tarpeiden mukaan tarjotaan hienojakoista ruokaa mm. artemia, mikromadot, munankeltuainen, nestemäinen poikasruoka, levä, kasvikset. Poikasia ruokitaan useamman kerran päivässä, elleivät aikuiset niitä ruoki.
-Tehokas vedenvaito muistettava, kun poikasia ruokitaan runsaasti!
Kudetuksen yleisiä perusteita;
-Kudetusakvaario, jossa juuri oikeanlainen sisustus(kantoja, kasvipöheiköitä, hiekkaa, kiviä, soraa, mitä ikinä laji tarvitseekaan) ja tekniikka, ajetellen vain tätä yhtä kudetettavaa lajia. Kasvipuskat, kutuluolat, tasaiset pinnat ym. riippuen lajin kututyylistä(sirottelija, liimailija, luolakutija tms.
-Tekniikka lajin vaatimusten mukaan. Virtaavan veden lajeille paljon vedenkierrätystä(vesipumput, streamit), vaihtoehtoisesti vedenvirtauksen minimointia(suihkuputki lasiin päin tms), lämpimän veden lajeille lämmitin säädettynä optimilämpötilaan, viileän lajeille viilennys ym. Valaistus säädetään tarpeen mukaan, joitakin lajeja ei saa häiritä valoilla.
-Kutuvalmiit yksilöt. Kudetettavan kalan tulee olla aikuinen, varminta olisi siis hankkia sukukypsä pariskunta, parvi tai haaremi, lajin vaatimusten mukaan.
-Olosuhteiden optimointi lajille. Lämpötila, vesiarvot(pH, kovuudet, sähkönjohtavuus, "tumma vesi") säädetään niin, että ne olisivat mahdollisimman luonnolliset.
-Monipuolinen, runsas ravinto. Perusruokinnan(tabletit, hiutaleet, räkmikxit) lisäksi lihansyöjille tarjotaan pakasteena/tuoreeltaan surviaista, artemiaa, itikantoukkaa mahantäydeltä. Kasvinjyystäjille monipuolisesti levää, kasviksia. Sekasyöjille näitä molempia.
-Runsaat vedenvaihdot tai lajin tarpeen mukaan toimiminen(sadekauden simulointi ym).
-Kuturauha, ei kannata häslätä ja ylihoitaa kaloja, kannattaa jättää ne omaan rauhaansa joksikinaikaa.
Poikasten kasvatuksen perusteita;
-Poikasakvaario. Jos aikuiset kasvattavat itse jälkikasvuaan, tällöin kasvatus tapahtuu kudetusaltaassa, jonne luotu asianmukaiset olosuhteet. Jos aikuiset vain sirottelevat tai liimaavat mätimunaset pintoihin, silloin aikuiset kannattaa haavia pois, etteivät ne söisi jälkikasvujaan. Synnyttäville lajeille omanlaisensa poikasakvaariot(kelluva malli).
-Poikasten ruokinta. Tarpeiden mukaan tarjotaan hienojakoista ruokaa mm. artemia, mikromadot, munankeltuainen, nestemäinen poikasruoka, levä, kasvikset. Poikasia ruokitaan useamman kerran päivässä, elleivät aikuiset niitä ruoki.
-Tehokas vedenvaito muistettava, kun poikasia ruokitaan runsaasti!
Viimeksi muokannut VesiEläin, 18:28, 19.11.2010. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 1722
- Liittynyt: 20:52, 31.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Re: Viljelyn ABC
Aikaa, viitseliäisyyttä, rautaisia hermoja ja pitkiä iltoja. Tuossa omat tämänhetkiset kokemukset.
Kutuun tärkeintä on hyvinpuhdas vesi ja jos mahdollista elävä tai pakastettu ruoka. Kuivaruoka ei oikein tahdo toimia. Elävä taas nostaa kalojen kutuviettiä suurissa määrin. Kun kutu on tapahtunut, on lajikohtaista, kuinka poikasten hoito aloitetaan. Joillakin ahvenilla on vanhemmat jotka pitävät huolen poikasistaan, eikä silloin edes akvaristi saa hoitaa akvaariotaan. Jos taas kutu on tapahtunut seura-akvaariossa, niin kutu siirretään joko kutuna tai kuoriutuneina poikasina toiseen kippoon, jonne olet ottanut akvaariosta veden. Tähän käy 30 litran muovilaatikko hyvin. Suosittelisin kaupallista, tai itse valmistettua pillisuodatinta, näitä mahdollisuuksia on monia. Lämmitin, joku pieni 25w pitämään lämmön tasassa, ei niinkään välttämätön, mutta suositeltava. Ruokinta x kertaa päivässä elävillä ruuilla, jota säilyvät altaassa muutamia tunteja elossa, eivätkä pilaa vettä, sillä poikaset ehtivät syömään ne. Vedenvaihdot aamuin illoin pienissä määrin ja korvausvesi akvaariosta. Kalanpaska ja ruuantähteet pois imien, esim ilmaletkulla. En suosittele pohja-ainesta, sillä hankaloittaa viimeksimainittua. Joillakin kemiallisilla valmisteilla voidaan estää kudun homehtuminen (Satek Bluecure?).
Rautaiset hermot mainitsin siksi, että ne poikaset voviat kuolla viikosta toiseen, ilman mitään suurempaa syytä, siihen riittää lämpötilanheilahdus tai yhden vedenvaihdon unohtuminen. Pitkät illat mainitsin sen takia, ettei kaikki kuitenkaan mene työpäivän / koulunjälkeen suunnitelmien mukaan ja sitten tulee jotain pientä näprättävää.
Itselläni ei ole kokemusta nimeksikään kalojen poikasista tai kudettamisesta. Reilun sata miljoonakalaa olen kasvattanut ja pari albiinopartamonnia.
Guru en ole, mutta tässä jotain pääpiirteitä.
PS. Ylempi viesti huomattavasti kokeneemmalta, lukekaa se vielä toiseenkertaan ajatuksella.
Kutuun tärkeintä on hyvinpuhdas vesi ja jos mahdollista elävä tai pakastettu ruoka. Kuivaruoka ei oikein tahdo toimia. Elävä taas nostaa kalojen kutuviettiä suurissa määrin. Kun kutu on tapahtunut, on lajikohtaista, kuinka poikasten hoito aloitetaan. Joillakin ahvenilla on vanhemmat jotka pitävät huolen poikasistaan, eikä silloin edes akvaristi saa hoitaa akvaariotaan. Jos taas kutu on tapahtunut seura-akvaariossa, niin kutu siirretään joko kutuna tai kuoriutuneina poikasina toiseen kippoon, jonne olet ottanut akvaariosta veden. Tähän käy 30 litran muovilaatikko hyvin. Suosittelisin kaupallista, tai itse valmistettua pillisuodatinta, näitä mahdollisuuksia on monia. Lämmitin, joku pieni 25w pitämään lämmön tasassa, ei niinkään välttämätön, mutta suositeltava. Ruokinta x kertaa päivässä elävillä ruuilla, jota säilyvät altaassa muutamia tunteja elossa, eivätkä pilaa vettä, sillä poikaset ehtivät syömään ne. Vedenvaihdot aamuin illoin pienissä määrin ja korvausvesi akvaariosta. Kalanpaska ja ruuantähteet pois imien, esim ilmaletkulla. En suosittele pohja-ainesta, sillä hankaloittaa viimeksimainittua. Joillakin kemiallisilla valmisteilla voidaan estää kudun homehtuminen (Satek Bluecure?).
Rautaiset hermot mainitsin siksi, että ne poikaset voviat kuolla viikosta toiseen, ilman mitään suurempaa syytä, siihen riittää lämpötilanheilahdus tai yhden vedenvaihdon unohtuminen. Pitkät illat mainitsin sen takia, ettei kaikki kuitenkaan mene työpäivän / koulunjälkeen suunnitelmien mukaan ja sitten tulee jotain pientä näprättävää.
Itselläni ei ole kokemusta nimeksikään kalojen poikasista tai kudettamisesta. Reilun sata miljoonakalaa olen kasvattanut ja pari albiinopartamonnia.
Guru en ole, mutta tässä jotain pääpiirteitä.
PS. Ylempi viesti huomattavasti kokeneemmalta, lukekaa se vielä toiseenkertaan ajatuksella.

www.akvala.fi akvaariokauppa| Kalanruoat ja akvaariotarvikkeet edullisesti netistä
-
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: Viljelyn ABC
Tämä on myös hyvin varteenotettava ohje! Varsinkin hermoja se joidenkin lajien kohdalla kysyy(ja aikaa).Hilleri kirjoitti:Aikaa, viitseliäisyyttä, rautaisia hermoja ja pitkiä iltoja.

-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 20:21, 09.12.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kauhajoki
Re: Viljelyn ABC
Kiitos vastauksista. Nämä selvensivät monta asia ....
Tuli oltua kyllä aika takki auki viljelyn suhteen, mutta vastaukset lukiessani mietin vielä kolmannen kerran rupeanko... =)
Tuli oltua kyllä aika takki auki viljelyn suhteen, mutta vastaukset lukiessani mietin vielä kolmannen kerran rupeanko... =)
-
- Advanced Member
- Viestit: 2122
- Liittynyt: 20:22, 19.09.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Porvoo
- Viesti:
Re: Viljelyn ABC
Mulla on pandamonnisia, jotka kutevat jatkuvalla syötöllä. Mä en tee mitään ihmeellistä ja ne kutevat 3-4 kertaa viikossa ihan tuolla seura-akvaariossa. Aiemmin kasvatin pandamonnisten poikasia, nykyään en enää jaksa. Suurin osa kudusta tuleekin jo heti kättelyssä syödyksi. Osasta kuoriutuu poikasia, mutta nekin nuijapää-natiaiset menevät sitten parempiin suihin.JuhaSaa kirjoitti:Eli jos kokeilisi ruostekirjoahventa, helmi/pandamonnista ja viisiraita/kirsikkabarbeja.
Vedenvaihdossa kun laittaa asteen pari viileämpää vettä, niin kyllä ne kutee. Ja lämpötila muutoinkin pandamonnisille kantsii pitää alle 25 astetta. Lämpimämmässä ne mulla lopettivat kutemisen. 23-24 astetta on sellainen optimi kutulämpötila.
Tupu ja 128 litraa sekametelisoppaa seuraarion muodossa
http://www.karvakasat.net
http://www.karvakasat.net