Minua ärsyttää, kun kasvini on jäänyt kitumavaiheeseen. Ainoa mikä rehottaa on karvalehti, joka voi oikein hyvin. Muut kasvit altaassani ovat miekkoja kahta sorttia, kääpiökeihäslehteä, kääpiömelalehteä. Olen haaveillut amazon biotooppisesta kasvustosta , joten luovuin ihanista ja helpoista vedensuosikeista, vallisnerioista, jaavansammaleesta nje. Nyt lannoitan akvaa 1 krt vko Easy-life Profito kasvilannoitetta ja täsmänä miekkojen juurille Tetra InitialSticks pohjalannoitetta. Hiilidioksidia haluaiaisn kokeilla, mutta en ole uskaltanut sitä kiljua ruveta laittaan, kun pelkään että kalat myrkyttyy, kun rahaa en ole laittamassa kalliisiin laitteisiin. Veden ph on 7-7,5 ja kh3 gh 7. Akvani on tuo resun 2060 akva , jossa n. 350 litraa vettä.
kasveissa näkyy myös semmoisia että ovat ns. tummuneet ja likaiset( ruskeita pilkkuja) , monnit toki järsii. kesällä potesin tuon kanssa piilevien kanssa ja jouduin paljon pitään tankkia pimennossa. Voiko kasvit nyt vain kärsiä valottomuudesta vai ravinne vajauksesta. Loisteputkina on 3x 36w putkea, joista yksi lämminsävyisempi. Olen nyt vaihtamassa yhden uuden putken mahd. kirkkaksi ja yhden vaihdan kasvilampuksi. Olisiko tämä hyvä idea? Mitä kasveja itse lisäisitte, jotta saisin kyhättyä hienon biotoopin amazonin vesiä muistuttamaan. kaikki nykyisetkään ei kuulu sinne veisstöön, mutta pikku hiljaa. Jotain kauniita ja nopeakasvuisia.
Hjep
Aloittanut harrastuksen 2010. Akvana resun 1260 seurala. Tavoitteeni tehdä siitä amazon biotooppi.
2 kissaa
Mulla oli samankaltainen ongelma, levä valtas akvaarion ja kasvit jäi kakkoseksi. Laitoin tällä viikolla oman co2 systeemin porisemaan, ja ainakin nyt alku näyttää todella lupaavalta.
Kasvien lehdille on ilmestynyt paljon kuplia, ja osa kasveista pulputtaa ilmaa jatkuvasti. Saapa nähdä miten nopeasti kasvit pääsevät taas loistoon.
No se hiilari taitaa olla nyt ainoa ratkaisu kasvien hyvinvointiin. Minkälaisen systeemin olet kehitellyt hiilarin levitykseen? Olisiko hyviä vinkkejä? Olen tuskissani selaillut täältä tuota hiilidioksiidi lannoitus palstaa, mutta siinä menee ihan sekaisin Toiseksi mua ottaa päähän, kun nuo hiekkaan sekoitettavat lannoitteet "pilaa" juuret, kun taas kun nostin miekkoja ylös niin juuret osittain tummuneet? Ei varmaan tykkää sitten siitä lannoituksesta vai olenko liian vähän möyhinyt pohjaa?
Aloittanut harrastuksen 2010. Akvana resun 1260 seurala. Tavoitteeni tehdä siitä amazon biotooppi.
2 kissaa
Mulla on ihan "perus" menetelmällä toimiva systeemi. Eli limsapullo allaskaapissa, siitä letku akvaarion kyljessä olevaan kuplalaskuriin ja sitä kautta altaassa olevaan ilmastinpalikkaan. Todella helppo virittää, ja lähti käyntiin heti ensimmäisellä keitoksella, tosin vasta yön yli seisottuaan
Mulla on Seran CO2 reaktorin nimellä myyty kapistus levittimenä. Vähän saman näköinen kuin tuo kuplalaskuri mutta tuosta toisesta johdetaan siihen suodattimesta vettä ja kuplat sit liukenee veteen. Toimii kuplalaskurina samalla
Jos haluaa vähän tehokkaamman levittimen (kuin pasiivinen), sellaisen saa helposti ja edullisesti kun laittaa kiertovesipumpun puhaltamaan limupullosta leikattuun kaasukelloon. Limupullosta on leikattu pohja irti, korkki on kiinni. Mun kaasukello on mallia "simppeli" eli silikoonatun version hajottua tein yksinkertaisesti pienen reijän sen kylkeen ylös, josta kaasu syöttyy pulloon. Siellä se sitten liukenee veteen kiertovesipumpun hyrryttäessä vettä pullon sisällä. Ja kun akvalla on kokoa tuonkin verran, 350-litraa, kannataa tehdä vähän reilummin käyvää litkua eli enemmän sokeria ja hiivaa jotta siitä on mitään hyötyä. Itse laitan meidän 3-sataseen 4dl sokeria ja 2tl kuivahiivaa (+soodaa 1tl, jotka kaikki sekoitetaan lämpimään veteen suoraan 1,5l käymispullossa. Helppoa eikä montaa minuuttia vie). Pumpun voi laittaa ajastimen taakse, jolloin kaasukello muttuu yöksi passiivilevittimeksi eikä ole vaaraa yöllisestä myrkytyksestä. Sen olisi hyvä käynnistyä 1-2 h ennen valojen syttymistä ja sammua hiukan ennen niitä tai viimeistään samaan aikaan.
Kannattaa lukea Anonogetonin jutut hiilidioksidilannoituksesta eikä voi liikaa painottaa sitä, että kannataa aluksi seurailla pH ja KH arvoja, jotta ei tule ylläreitä niiden kanssa.
--------------------------
Katsos vain, muokkasin tekstiäni ja kone olikin heittänyt mut ulos huomaamattani (täh?!), joten jatkot tähän:
Vesimiekkojen juurten ongelmana kuulostaisi olevan liian tiivis tai tukkeutunut pohja, koska niiden pitäisi kestää hyvin, ja nimenomaan, pohjalannoitus. Sulla tulee T8lla watteja/litra sen verran vähän, n. 0,3, etenkin kun kyseessä on T8t, etten näkisi hiilidioksilisää välttämättömänä, mutta jos haluat sitä kokeilla, eipä tuo iso homma ole ja kasvit kyllä hyötyvät siitä aina, valo sitten määrittelee kasvunopeuden. Itse laittaisin ja/tai nestehiilikuurin lisäksi. Voi olla, että ongelmana on nyt ensisijaisesti jokin muu kuin hiilarin puute, tai ongelmia voi olla useita ja yksi voi olla jo ihan valon vähyyskin. Toisaalta olen itse saanut perushuttukasvit kasvamaan samoilla wattimäärillä (mutta akva oli matalampi ja pienempi, joten näitä ei voi verrata suoraan) kun apuna oli hiilari, joten ehkäpä tuotakin kannattaisi kokeilla ekana, jos sen tahdot. Jos kasvit ei edellenkään kasva kunnolla, lisäisin valoa. Myös pohjamatsku olisi hyvä tarkistaa. Vaihto karkeampaan, pöyhimistä, kierteisiä... Jotain, millä saada ilma ja ravinteet kiertämään siellä täst eteenpäin paremmin. Koska watteja on noin vähän, tutuisin netissä aiheeseen lowtech-akvaariot, koska on täysin mahdollista saada levätön ja upeasti kukoistava akva, ainakin kuvista päätellen!, vähemmälläkin valolla kun yksityiskohdat hiotaan kuntoon. Jos tahtoo ehdottomasti kasvatella vaativampia kasveja, silloin täytyy jo miettiä valomäärän lisäämistä ja samalla hiilarin ottamista mukaan kuvioon. Kun watteja on 0,5w/l tai enemmän, hiilari alkaa olemaan välttämättömyys, sitä ennen siitä on "vain" hyötyä.
Eli yhteenvetona voidaan todeta: et välttämättä tarvitse (vielä) hiilaria, mutta ei siitä haittaakaan ole. Jos päätät yrittää ilman sitä, netistä lötyyy paljon tietoa lannoituksesta, kasvilajeista ja koko akvan rakentamisesta vähemmän valon ehdoilla. Toisaalta jos valo on nyt kasvun minimitekijä (riippuu akvan korkeudesta ja kasvilajeista), hiilarikaan ei mahottomia auta, saatikka jos ongelmana on nyt jokin muu(kin) asia. En tiedä kummasta aloittaisin kokeiluni sinuna, valon pienellä lisäyksellä, vai hiilarilla. Ehkä kuitenkin hiilarilla, koska se on halvempi toteuttaa. Jos sen vaikutukset ei ala näkymään parissa viikossa, lisäisin hiukan valoa, mutta ei tässäkään kannata suinpäin rynnätä toiseen äärimmäisyyteen vaan maltilla kasvetella valomäärää, jotta oppii hallitseman siitä.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso kirjoitti:Katsos vain, muokkasin tekstiäni ja kone olikin heittänyt mut ulos huomaamattani (täh?!), joten jatkot tähän:
Vesimiekkojen juurten ongelmana kuulostaisi olevan liian tiivis tai tukkeutunut pohja, koska niiden pitäisi kestää hyvin, ja nimenomaan, pohjalannoitus. Sulla tulee T8lla watteja/litra sen verran vähän, n. 0,3, etenkin kun kyseessä on T8t, etten näkisi hiilidioksilisää välttämättömänä, mutta jos haluat sitä kokeilla, eipä tuo iso homma ole ja kasvit kyllä hyötyvät siitä aina, valo sitten määrittelee kasvunopeuden. Itse laittaisin ja/tai nestehiilikuurin lisäksi. Voi olla, että ongelmana on nyt ensisijaisesti jokin muu kuin hiilarin puute, tai ongelmia voi olla useita ja yksi voi olla jo ihan valon vähyyskin. Toisaalta olen itse saanut perushuttukasvit kasvamaan samoilla wattimäärillä (mutta akva oli matalampi ja pienempi, joten näitä ei voi verrata suoraan) kun apuna oli hiilari, joten ehkäpä tuotakin kannattaisi kokeilla ekana, jos sen tahdot. Jos kasvit ei edellenkään kasva kunnolla, lisäisin valoa. Myös pohjamatsku olisi hyvä tarkistaa. Vaihto karkeampaan, pöyhimistä, kierteisiä... Jotain, millä saada ilma ja ravinteet kiertämään siellä täst eteenpäin paremmin. Koska watteja on noin vähän, tutuisin netissä aiheeseen lowtech-akvaariot, koska on täysin mahdollista saada levätön ja upeasti kukoistava akva, ainakin kuvista päätellen!, vähemmälläkin valolla kun yksityiskohdat hiotaan kuntoon. Jos tahtoo ehdottomasti kasvatella vaativampia kasveja, silloin täytyy jo miettiä valomäärän lisäämistä ja samalla hiilarin ottamista mukaan kuvioon. Kun watteja on 0,5w/l tai enemmän, hiilari alkaa olemaan välttämättömyys, sitä ennen siitä on "vain" hyötyä.
Eli yhteenvetona voidaan todeta: et välttämättä tarvitse (vielä) hiilaria, mutta ei siitä haittaakaan ole. Jos päätät yrittää ilman sitä, netistä lötyyy paljon tietoa lannoituksesta, kasvilajeista ja koko akvan rakentamisesta vähemmän valon ehdoilla. Toisaalta jos valo on nyt kasvun minimitekijä (riippuu akvan korkeudesta ja kasvilajeista), hiilarikaan ei mahottomia auta, saatikka jos ongelmana on nyt jokin muu(kin) asia. En tiedä kummasta aloittaisin kokeiluni sinuna, valon pienellä lisäyksellä, vai hiilarilla. Ehkä kuitenkin hiilarilla, koska se on halvempi toteuttaa. Jos sen vaikutukset ei ala näkymään parissa viikossa, lisäisin hiukan valoa, mutta ei tässäkään kannata suinpäin rynnätä toiseen äärimmäisyyteen vaan maltilla kasvetella valomäärää, jotta oppii hallitseman siitä.
Kiitos runsaasta vastaus määrästä Tankin pereustettanu olin saanut kasvini hyvin rehoittamaan kesään asti, mutta nyt tilanne huononpi. Kesällä myös potesin paljon keijulevien kanssa ja jouduin pimentämään tankkia melki joka viikko muutaman päivän ja vettä tuli vaihdeltua. Nyt luojan kiitos se on saatu kuriin ja nyt vesi tosi kirkas Nämä ns. rautakaupan putket vaihdoin silloin kun tuon hankin ja aluksi kasvit olivat todella hyvässä hapessa. Voi olla että nyt vain putket vaihtoon. Minkä putken vaihtaisit? Minkä sävyinen putki olisi nyt ensimmäinen joka olisi hyvä vaihtaa? Nyt tankissa on 2 kirkkaampaa ja 1 punasävyinen.
Veikkaan myös että tuo tukkoinen pohja pilaa juuret. Täytyy joku kerta tehdä kunnon "möyhintä" ja lisätä karkeampaa soraa, kun nyt on vain hienoa hiekkaa. Naurattaa kun samainen vesimiekkani on kuin toiselta planeetalta kun katsoo vanhoja kuvia verrattuna nykyiseen Olen lisäillytkin nyt tuota nestemmäistä hiilaria easy carboa, jos vähän auttaisi. Hiilaritaulukon mukaan vesiarvoni välillä oli hyvät jolloin ei taulukon mukaan olisi tarvinnut lannoistusta. Täytyy nyt ostaa vaikka vielä se hiilaritesti, jos siitä näkyisi tarkemmin.
Kumpa voisikin vastata että hommaat nämä ja nämä putket, niin johan sujuu ja kivalta näyttää. Sulla on kolme putkea käytössä, mikä on hyvä, ja voit koota niin, että kaikki ovat eri putkia tai 1+2-setillä. Ei kuitenkaan kannata laittaa kaikkia samoiksi, siitä saattaa seurata ongelmia levän kanssa, tai sitten ei, riippuen minkä putken menee laittamaan. Putket voi olla lähes mitä vaan, kunhan ovat max 10 000K. Yleisesti ottaen kasvit tykkäävät putkista, joiden Kelvinit on 4000-6500 (vastaa siis päivänvaloa) ja aika usein näiden kaverina tunnutaan käyttävän onnistuneesti 10 000K putkea. Ongelmahan (?) on se, että kun putkia on monta, niiden yhdistelmä voi olla silmälle mitä vaan ja miellytävän yleisvaikutelman, joka sopii juuri kyseiseen akvaan, aikaan saaminen voi olla haastavaa. Tai sitten ei. Kasvit todennäköisesti kasvaa hyvin kuitenkin valituilla putkilla. Putkia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota Par-arvoon eli värintoistokykyyn, akvassa toimii parhaiten 9-sarjan (eli värintoistokyky yli 90%) putket, mutta ei haittaa mitään jos joku seassa on 8-sarjalainen. Tosin aika usein Par-arvoa ei edes ilmoiteta, joten Herran haltuun sekin yritys. Lumeneilla ja luxeillakin on merkitystä, jos aletaan oikein asiaa halkomaan, mutta en usko että niistä kannattaa nyt murehtia ja noitakaan tietoja ei usein kerrota. Meillä kasvatellaan 60-litrasessa hiukan vaativampia kasveja 2x11 energiansäästölampulla (hiilari menee), joiden molempien Kelvinit on 2700. Mm Cabomba furcata pitää hyvin punaisen värinsä ja kasvaa vinhasti, joten taas tuli todistettua se, että hyvään lopputuloksen voi saavuttaa muillakin kun kiskurihintaisilla "akvaario/kasvilampuilla". Toisissa kavoissa käyettään sekä "akvaputkia" yksin tai lisänä sähköliikeputkia riippuen millaista lopputlosta on on haettu ja kaikissa kasvit kasvaa oikein hyvin. Moni käyttää vain rautakauppa/sähköliikeputkia ja ne on ihan jees, kun laittaa sopivan yhdsitelmän. Tässä linkissä http://www.theplantedtank.co.uk/lighting.htm olevissa kuvissa osa on ihan sähköliikekamaa, tosin nuo ovat T5ia eikä suoraan väreiltään verrattavissa T8iin, mutta laiton tuon esimerkiksi siitä, että enemmän tai vähemmän miellyttävän lopputuloksen voi saavutaa muillakin kuin akvaariokäyttöön tarkoitetuilla putkilla. Tuo Philipsin 965 on tykätty putki, sitä voin suositella. Luku 9 kertoo Par-arvon olevan 9, kun taas Osram Lumilux 880 on 8-sarjan, eli värintoistokyky on 80% hujakoilla. Kasvit kasvaa noilla, ja lähes millä tahansa valolla, hyvin, jos valoa on riittävästi. Jos ei ole, putkivalinnoilla ei voi kauheasti asiaa auttaa. Jos akva on 60cm tai syvempi, alkaa ratkottavana olemaan valon riittäminen pohjalle asti.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Lueskelin näitä hiilidioksidi juttuja, ku mulla on kasvit alkanu muuttumaan ruskeiksi. En ole laittanut nestemäistä ravinnetta, tablettiravinnetta kyllä. Mutta tod.näk. mullaki tuo ongelma vois olla hiilari, vaikka kaloja kyllä on muutama. Ilmeisesti eivät kuitenkaan tuota riittävästi hiilidioksia.
Mutta tuli mieleeni, kun luin viestejä noista kamalan hankalilta vaikuttavista hiilarointijärjestelmistä, että eikö hiilaria voisi lisätä Vichyllä? Tai jollain muulla hiilihapotetulla lähdevedellä??
Galypso: hiilidoksista tulee yleensä kasvua rajoittava tekijä vasta sitten, kun valoa on yhtään reippaammin eli tuon 0,5w/l tai yli jos asiat ovat muutoin kunnossa. Kasvien ruskettuminen kuulostaa äkkiseltään joltain muulta ongelmalta, mutta hiilari voi toki olla yhtenä ongelmana muiden joukossa. Yleensä Co2n puute näkyy levääntymisenä ja ennen kaikkea kasvien huonona kasvuna (jolloin ne eivät voi vastata levien kilpailuun). Jos olosuhteet ovat muuten ok (mutta puute on vain hiilarista), niiden ei pitäisi ruskettua, ellei levä ole saanut jo ylivaltaa akvassa käyttäen sieltä kaiken. Joskus on vaikea tietää, mikä johtuu mistäkin, koska valo-ravinteet-kasvisto(-Kalasto) korreloivat toisiaan ja jokainen vaikuttaa toisiinsa. No, valo on yleensä mikä on eikä siihen vaikuta kuin akvaristi, mutta siksipä se yleensä onkin kaiken muun määrittävä tekijä, josta lähteä hommaa rakentamaan itselle sopivaksi.
Kiljuhiilarisysteemit ovat itseasiassa hyvin yksinkertaisia. Kuvissa ja lukemalla niistä ei saa ehkä tolkkua, mutta yleensä aina ihmiset hämmästyvät niiden yksinkertaista toteutusta ja toimintaperiaatetta kun näkevät sellaisen akvassa toiminnassa. TSI-version aktiivi- tai passivilevittimellä näpertää kasaan muutamassa minuutissa eikä hintaa TSI-aktiivilevittimellekkään tule kuin 10-20e riippuen halutusta pumpusta, passiivinen ei maksa juuri mitään. Erillaisia valmiita settejäkin saa jo parilla kympillä ja niidenkin käyttö on hyvin yksinkertaista.
Hiilidioksidin tarve määräytyy käytännössä aika pitkälti valon mukaan. Valo määrää millä vauhdilla kasvit kasvavat sekä osin lajiston ja sitä kautta hiilarin tarpeen, koska osa lajeista tarvitsee runsaammin valoa. Nämä eivät ole täysin toisiinsa kytköksissä. Osalle lajeista (runsas) valo ei ole niin välttämätön kuin Co2, mutta käytännössä niitä kasvatetaan "vaativina" runsaasti valoa saavissa akvoissa, koska niihin menee hiilarikin. Valoa ylipäätään pitää olla jonkinlainen minimi, jona yleensä pidetään 0,3w/l (T8), millekkään kasvulle. Jos jäädään sen alle, ei ole mistään apukeinoista mitään hyötyä, koska kasvit ei yksinkertaisesti kasva eivätkä siis käytä kasvamiseen mitään.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso, miksei yli 10 000 K putkia? Uteliaisuuttani kysyn, kun niitä ainakin meidän paikallisessa myydään, eivätkä varsinaisesti ole merivesiharrastajille, kun niille on jotkut omansa.
Sinisen osuus alkaa kasvamaan suhteettomaksi kasvien tarpeille kun mennään yli 10 000K. Jos on vain yksi putkipaikka, laittaisin itse 4000-6000K (omassa pikkuakvassa kasvit rehottaa kyllä 2x11w 2700K, mutta tuohan on jo osin päivänvalon puolella), koska tällainen putki vastaa parhaiten päivänvaloa ja kasvit saavat siitä kaiken tarvitsemansa, myös sinisen ja punaisen. Tähän kelvinasiaan ei oikein ole nyrkkisääntöä, vaan pitäisi oikeastaan nähdä putken, josta puhutaan, spektri, koska se on ratkaisevin.Yleensä kelvinit kuitenkin kertovat edes karkeasti siitä, mitä aallonpituuksia putki on syönyt. Silmä ei sitä aina kerro vaan esim korkea vihreän piikki spektrissä voi hämätä silmälle alleen sinisen ja punaisen. Puhun nyt siis aika yleisellä tasolla, kun ei ole spektriä käytössä. Maakasvit tykkäävät kovasti sinisestä ja punaisesta, mutta vesikasveille laajempi spektri on parempi. Jo vesi itsessään muuttaa tilannetta, mutta vesikasvit voivat myös muuttaa jossain määrin aallonpituuksia itselleen sopiviksi. Sen sijan levien tiedetään tykkäävän erityisesti sinisestä ja punaisesta joten ainokaiseksi putkeksi on parempi valinta päivänvaloputki, mutta ei 10 000K mikään mahotonkaan ole jos asiat akvassa on muutoin ok kasveille ja ko putken spektri on hyvä. Kokonaisuus ratkaisee, mutta jos moni asia on rempallaan, yhdenkin korjaaminen voi auttaa. Jos on laittaa useampi putki, kasveille niiden paras anti on niiden muodostama mahdollisimman laaja spektri, silmälle... no... loppu onkin makuasia. Usein akvaariokäyttöön tarkoitetuissa putkissa on paljon sinistä ja punaista, kyllä akvakasvitkin niistä tykkää, mutta ei niitä tarvitse erikseen miettiä juuri siksi koska niitä yleensä löytyy muutenkin putkista, korostavat värejä kivasti, nääs. Toisaalta jos valoa on hintsusti, on aika se ja sama minkä putken ripustaa, tilanne ei siitä juuri parane, mutta (siinä tilanteessa) huono putki voi kyllä asiaa pahentaa.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Pistämpä tähän kysymykseni kun se liittyy kasveihin ja lannoitukseen;
mitä lannoitetta akvaariokasveille suosittelette/hyviä kokemuksia?
Nestemäinen vai kiinteitä rakeita, tmv.?
Jokin hyvä merkki?
Taustatietoja: altaassani (180l) on levät ottaneet valtaa, kasvit eivät juuri kukoista ja nitraattia hitunen liikaa. Valoa piisaa myös, ehkäpä vähän liikaakin ...
Kohtele toisia niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan
Meillä on käytetty Easy Lifen tuotteita, mutta enimmäkseen Seachemia niiden riittoisuuden takia, kun kolmeen akvaan menee tupla (-tripla) annostuksia. Myös PMDD on joskus ollut mukana. Kaikkien kanssa on kasvit kasvaneet hyvin eikä ole ollut ongelmia. Nestemäisistä ollaan käytetty vain "yleislannoitetta" ja rautaa, joskun myös tarpeeseen kaliumnitraattia. Pohjalannoitteena on yleensä olleet JBLn seiskakuulat ja nyt tilasin Dennerlen NutriBallseja vaimitänenytoli. Ainakin seiskakuulat kestää tosi pitkään, mutta onhan ne melkoisia plottejakin. Meillä meni huonoksi (kuplintaa, hajua ja musta mönjä) Seran Initial Stickseillä kuorrutettu pohja muutamassa viikossa. Jäi ihan hämärän peittoon miksi niin kävi, mutta sitä en enää ikinä käytä eikä ikinä ole Seran jälkeen ollut ongelmia pohjan kanssa, vaikka samat pohjamatskutkin löytyy pohjalta.
Nyt olisi mielenkiintoa kokeilla mualimalla käyettyjä kuivalannoitteita, mutta en ole vielä selvittänyt saako niitä edes suomesta tai tuoda suomeen, paitsi PMDDn paketissa, mutta en nyt etsi ihan sellaista. Mahtaako kukaan käyttää näitä tai edes kokeillut ja jos, niin mistä ne on hommattu, käytitkö laskuria/taulukkoa ja jos niin mitä laskuria?
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Ne on lannoitteita jauhemaisessa muodossa eli sitä samaa kamaa, mistä voi sekoitella itse PMDDn. Ei ne mitään maailmaa mullistavia tietenkään ole, lannoitteita siinä missä muutkin, mutta niillä on mahdollista täsmälannoittaa ja hakea tarvittaessa optimaalista tasapainoa, mikäli sellaiseen ilmenee tarvetta. Lähinnä kiinnostaa niissä niiden edullisuus käytössä, tai sitten täällä, jos edes niitä on Suomessa saatavilla muutoin kuin PMDDn paketissa, ne eivät tule yhtään edullisemmaksi. Ja kun harrastelen noita pikku eksperimenttejä kotiakvoissa, olisi kiva katsoa, miten eri ravinnetasapainoilla voi, tai ei voi, vaikuttaa kasvuun ja/tai leviin. Tiedä sitten viitsiäkkö tilata ulkomailta, äkkiä sillekin tule hintaa. Täytyisi lueskella ensin aiheesta lisää, kun vaan olisi rauhallista aikaa siihen! Tämä kiinnostus taas liittyy siihen, että yhdessä vaiheessa lannoitusmetodina oli EI (http://www.barrreport.com/showthread.ph ... echy-folks) ja se oli tosi hyvä, mutta sitten vaihdoin kahdesta akvasta kasvit hitaasti kasvaviin (ei-köynnöstäviin), jolloin lannoiteiden tarvekin väheni. Nyt on taas isompi palju täynnä köynnöstäviä (hitaiden lisäksi) ja se tietää lannoitemäärien kasvua, etenkin jos EI tulee takaisin kuvioon, kun kokemukset siitä oli niin hyviä. Pitääkö aina mennä sörkkimään.... Mutta tulipahan taas opittua yhtä ja toista noistakin kokemuksista ja alkava leväinvaasio saatiin kuriin heti kättelyssä. Jopa sinilevän "kasvatusyritykset" epäonnistuivat, joskaan en sattuneesta syystä siihen hirveästi panostanut.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
...