Kalastosuunnittelua 240 litran akvaarioon
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 116
- Liittynyt: 12:18, 24.10.2003
Kalastosuunnittelua 240 litran akvaarioon
Ajatuksenani olisi perustaa uusi akvaario, mutta haluaisin tietää muutaman asian. Ensin kuitenkin altaan tiedot.
Tilavuus noin 240 litraa, valaistuksena 3*30 W loisteputkia (Sylvania Aquastar, 10 000 K(?), suodatuksena nyt ainoastaan Fluvalin 304-ulkosuodatin (suodatusteho noin 1000 litraa tunnissa). Pohjalla hienoa hiekkaa, ei vielä sisustusta eikä kasveja. Vesiarvot tulisivat olemaan todennäköisesti: pH ainakin 8,3, kokonaiskovuus noin 14 dh, karbonaatti ainakin 10. Nuo arvot pysyvät siis akvaarioissani, ovat pysyneet (kaikista yrityksistä huolimatta) aiemmissa akvaarioissani yli neljän vuoden ajan...
Mutta sitten kysymyksiä kalastosta. Haluaisin tietää mitä kaloja tuohon voisi hankkia? Onko mitään värikkäitä tetroja, joitain kirjoahvenia (ei siis erikoisvalmistelua vaativia malaweja tai tanganjikoja), monneja tai särkikaloja, mitkä sopisivat tuohon? Synnyttäviä hammaskarppeja en enää halua.
Kärsisikö esim seeprakalat, punatetrat tai jotkut monniset tuosta pH:sta?Entä palettikalat? Tai intiaanisulat?
Ehdotuksia!
Tilavuus noin 240 litraa, valaistuksena 3*30 W loisteputkia (Sylvania Aquastar, 10 000 K(?), suodatuksena nyt ainoastaan Fluvalin 304-ulkosuodatin (suodatusteho noin 1000 litraa tunnissa). Pohjalla hienoa hiekkaa, ei vielä sisustusta eikä kasveja. Vesiarvot tulisivat olemaan todennäköisesti: pH ainakin 8,3, kokonaiskovuus noin 14 dh, karbonaatti ainakin 10. Nuo arvot pysyvät siis akvaarioissani, ovat pysyneet (kaikista yrityksistä huolimatta) aiemmissa akvaarioissani yli neljän vuoden ajan...
Mutta sitten kysymyksiä kalastosta. Haluaisin tietää mitä kaloja tuohon voisi hankkia? Onko mitään värikkäitä tetroja, joitain kirjoahvenia (ei siis erikoisvalmistelua vaativia malaweja tai tanganjikoja), monneja tai särkikaloja, mitkä sopisivat tuohon? Synnyttäviä hammaskarppeja en enää halua.
Kärsisikö esim seeprakalat, punatetrat tai jotkut monniset tuosta pH:sta?Entä palettikalat? Tai intiaanisulat?
Ehdotuksia!
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Tuollainen vesi taitaa vaatia erikoisvalmistusta kaikille muille paitsi, synnyttäville hammaskarpeille, malaweille ja tanganjikoille.
Viimeksimainituille ehkä hieman magnesiumkloridia tai magnesiumsulfaattia, mutta noille muille ei sitäkään.
Veden suolapitoisuuden alentamiseen sopii joko ionivaihtimet tai käänteisosmoosi.
Malawin ja Tanganjikan ionipitoisuudet näet täältä:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... m-vesi.php
Kun kokonaiskovuus noin 14 dh, pitäisi lisätä noita magnesiumsuoloja vain 5,5 g / 50 l eli ei oikeastaan teelusikallista enempää.
Ehkä haluat vielä miettiä tuota kalastoa tai tarkistaa nuo vesiarvot.
Viimeksimainituille ehkä hieman magnesiumkloridia tai magnesiumsulfaattia, mutta noille muille ei sitäkään.
Veden suolapitoisuuden alentamiseen sopii joko ionivaihtimet tai käänteisosmoosi.
Malawin ja Tanganjikan ionipitoisuudet näet täältä:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... m-vesi.php
Kun kokonaiskovuus noin 14 dh, pitäisi lisätä noita magnesiumsuoloja vain 5,5 g / 50 l eli ei oikeastaan teelusikallista enempää.
Ehkä haluat vielä miettiä tuota kalastoa tai tarkistaa nuo vesiarvot.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Junior Member
- Viestit: 116
- Liittynyt: 12:18, 24.10.2003
Eikö siis ole mitään toivoa saada tuohon juuri mitään muita kaloja?
Mitään tetroja tai monneja?Tai muita kirjoahvenia, kuin ne malawit ja tanganjikat? Jossakin kirjoissa kyllä taitaa lukea ainakin mustatetran, haarniskamonnin ja muutaman muun kohdalla, että ne menisi vielä veteen, jonka pH on 8,5.Onko mitään perää? Sateenkaarikalat kiinnostaisivat, mutta olen ymmärtänyt, että ne vaatisivat enemmän tilaa. Käänteisosmoosilaitteiden kanssa en viitsi alkaa sähläämään.

Mistä vetesi tulee? Ei ainakaan Vammalan vesilaitokselta..?
Tilastojen mukaan (kesä -98 - joulu -02) sen pH on ollut 7,5 paikkeilla, ei koskaan yli 8, alkaliteetti on ollut n. 0,7. Kunnon taulukko puuttuu (ilmeisesti vahingossa / päivitys kesken), mutta lisäksi sanotaan: "Verkostovesi on pehmeää, kalsiumkovuus n. 2,4 °dH. "
Tilastojen mukaan (kesä -98 - joulu -02) sen pH on ollut 7,5 paikkeilla, ei koskaan yli 8, alkaliteetti on ollut n. 0,7. Kunnon taulukko puuttuu (ilmeisesti vahingossa / päivitys kesken), mutta lisäksi sanotaan: "Verkostovesi on pehmeää, kalsiumkovuus n. 2,4 °dH. "
-
- Junior Member
- Viestit: 116
- Liittynyt: 12:18, 24.10.2003
Vesi tulee omasta porakaivosta.Vesi olisi muuten itse porakaivossa hapanta ja pehmeää, mutta koska se on erittäin rautapitoista, joutuu suodatinmateriaalina käyttämään sellaisia aineita, jotka aiheuttavat vesiarvojen muutoksen tultaessa hanavedeksi..
Turveuutetta olen akvaariosuodattimeen lykännyt, muttei se juuri auttanut muutamaa päivää pidempään..
Turveuutetta olen akvaariosuodattimeen lykännyt, muttei se juuri auttanut muutamaa päivää pidempään..
-
- Junior Member
- Viestit: 212
- Liittynyt: 11:56, 02.09.2002
- Paikkakunta: Pori
Keski-amerikkalaiset kirjoahvenet sopivat kaiken järjen mukaan keskikovaankin veteen, tosin tuo pH kieltämättä on aika korkea. Olen aina itsekseni hieman ihmetellyt sitä, että synnyttävien kohdalla aina ollaan tiukkana veden oikeasta kovuudesta, mutta Keski-Amerikkalaisten kirjoahventen kohdalla ei, vaan niitä yleisemmin pidetään pehmeässä vedessä..
Mutta..tottahan se on, että moni noista ahvenlajeista elää varmaankin sekä kova- että pehmeävetisissä joissa. Esimerkiksi Meksikon Jukatanin niemimaa on kalkkipitoista maaperää, eikä siellä pääasiassa ole maanpäällisiä jokia lainkaan, muutoin kuin mereen laskevat pikku pätkät. Vesi minun järjen (ja monien ahvenharrastajien mittausten mukaan) on emäksistä ja kovaa. Harmittaa, että olen kolunnut Costa Rican, Meksikon ja Belizen viidakoita läpi ennen akvaarioharrastustani.. muutoin olisin ollut joka lätäkössä mittailemassa vesiarvoja, ihan omasta mielenkiinnostani. Ja yrittänyt bongailla mitä fisuja siellä polskii
Olisikin hauskaa, jos akvaristit kautta pallon, mittailisivat kotikonnuillaan ja matkoillaan vesien arvoja ja tsekkailisivat luonnon olosuhteita joissa. Siinähän se loma sitten leppoisasti kuluisikin oman harrastuksen parissa
Monet tuntuvat pitävän esimerkiksi tulisuupariskuntaa jo saman kokoisessa akvaariossa kuin omasi. Tulisuu ja muut Thorichthys-lajit ovat kaikki Atlantin puoleisista joista ja niissä tuntuu vesi olevan pääasiassa vähintään keskikovaa, pH on 7.5-8, joskus enemmänkin ja veden kovuus vaihtelee 8-50 dh:n välillä.
Esim. tuosta osoitteesta voi löytää vesiarvoihin liittyviä tietoja Keski-Amerikan joista http://www.cichlidae.com/articles/
Tetroista kovissa vesissä elelee Astyanax mexicanus, mutta löytyyköhän tuollaisia Suomen maalta? Teksasinhammaskarppi, Jordanella floridae elää joidenkin lähteiden mukaan kovissa vesissä. Sateenkaarikaloista neonsateenkaarikalaa pitävät myös jotkut jo parisataalitraisissa. Ja onhan monneissakin niitä, jotka asustavat vesissä, joissa kovuus voi sateiden ja maa-aineksen myötä vaihdella kovastikin. Olen kovasti etsinyt "kovavetisiä monneja tai muita pohjaörveltäjiä", mutta en nyt tähän hätään muista niiden muutamien löytämieni lajikkeen L-numeroita tai nimiä..Hara jerdoni muistaakseni meni kovassa vedessä? Monnisista corydoras venezuelanus elelee ilmeisesti kovassa vedessä, mutta niitä tuskin helpolla omaan akvaarioon löytää. Vähempilukuisia ne ovat, nuo kovavetiset kalat
Mutta..tottahan se on, että moni noista ahvenlajeista elää varmaankin sekä kova- että pehmeävetisissä joissa. Esimerkiksi Meksikon Jukatanin niemimaa on kalkkipitoista maaperää, eikä siellä pääasiassa ole maanpäällisiä jokia lainkaan, muutoin kuin mereen laskevat pikku pätkät. Vesi minun järjen (ja monien ahvenharrastajien mittausten mukaan) on emäksistä ja kovaa. Harmittaa, että olen kolunnut Costa Rican, Meksikon ja Belizen viidakoita läpi ennen akvaarioharrastustani.. muutoin olisin ollut joka lätäkössä mittailemassa vesiarvoja, ihan omasta mielenkiinnostani. Ja yrittänyt bongailla mitä fisuja siellä polskii


Monet tuntuvat pitävän esimerkiksi tulisuupariskuntaa jo saman kokoisessa akvaariossa kuin omasi. Tulisuu ja muut Thorichthys-lajit ovat kaikki Atlantin puoleisista joista ja niissä tuntuu vesi olevan pääasiassa vähintään keskikovaa, pH on 7.5-8, joskus enemmänkin ja veden kovuus vaihtelee 8-50 dh:n välillä.
Esim. tuosta osoitteesta voi löytää vesiarvoihin liittyviä tietoja Keski-Amerikan joista http://www.cichlidae.com/articles/
Tetroista kovissa vesissä elelee Astyanax mexicanus, mutta löytyyköhän tuollaisia Suomen maalta? Teksasinhammaskarppi, Jordanella floridae elää joidenkin lähteiden mukaan kovissa vesissä. Sateenkaarikaloista neonsateenkaarikalaa pitävät myös jotkut jo parisataalitraisissa. Ja onhan monneissakin niitä, jotka asustavat vesissä, joissa kovuus voi sateiden ja maa-aineksen myötä vaihdella kovastikin. Olen kovasti etsinyt "kovavetisiä monneja tai muita pohjaörveltäjiä", mutta en nyt tähän hätään muista niiden muutamien löytämieni lajikkeen L-numeroita tai nimiä..Hara jerdoni muistaakseni meni kovassa vedessä? Monnisista corydoras venezuelanus elelee ilmeisesti kovassa vedessä, mutta niitä tuskin helpolla omaan akvaarioon löytää. Vähempilukuisia ne ovat, nuo kovavetiset kalat

-
- Advanced Member
- Viestit: 3249
- Liittynyt: 13:24, 06.11.2003
- Akvaarioseurat: Turun akvaarioystävät
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula ja Turku
- Viesti:
En laittaisi neonsattaria kovaan veteen, sillä se ei vaadi sitä. Sen sijaan revontulikala, kultasaädekala ja pikkusateenkaarikala sopisivat sinne hyvin.
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).
-
- Junior Member
- Viestit: 116
- Liittynyt: 12:18, 24.10.2003
Enpä tiedä kultasädekalasta, ottaisko sitä, sillä Faunattaren sivuilla sanottiin, että se ei pärjää pelkällä kuivaruoalla( luetaanko kuivaruokaan myös pakastekuivatut ötökät?).En usko, että minulla on mahdollisuutta alkaa kasvattamaan eläviä öttiäisiä.Revontulikalasta taas sanottiin, että se vaatii erittäin puhdasta vettä, enkä ole varma pystynkö tuon toteuttamaan, jos vedenvaihto venyy 2 viikkoon silloin tällöin.
Pikkusateenkaarikala olisi sitten kai ihan hyvä vaihtoehto.
Mutta eikö ole mitään monneja mitkä menisivät tuohon?Löytyisikö tuosta "venezuelanmonnisesta"(Corydoras venezuelanus ) suomenkielistä infoa?Tai tuosta Hara jerdonista ( ?torpedomonni?)?
Entä onko väärää tietoa yhdessä kirjassa, missä sanottiin, että mustatetrat menestyvät vielä pH 8,5:ssä?Ja juuri äsken selatessani nettiä luin, että timanttikirjoahven pärjäisi myös vielä pH:ssa 8,5.Toisissa taas timanttikirjoahvenelle suositellaan happamampaa vettä.Mitähän sitä kannattaisi uskoa?
Jos sitä laittaisi sittenkin ainakin miljoonakaloja ja mahdollisesti pikkusateenkaarikaloja.Vai olisiko mahdoton yhdistelmä?
Pikkusateenkaarikala olisi sitten kai ihan hyvä vaihtoehto.
Mutta eikö ole mitään monneja mitkä menisivät tuohon?Löytyisikö tuosta "venezuelanmonnisesta"(Corydoras venezuelanus ) suomenkielistä infoa?Tai tuosta Hara jerdonista ( ?torpedomonni?)?
Entä onko väärää tietoa yhdessä kirjassa, missä sanottiin, että mustatetrat menestyvät vielä pH 8,5:ssä?Ja juuri äsken selatessani nettiä luin, että timanttikirjoahven pärjäisi myös vielä pH:ssa 8,5.Toisissa taas timanttikirjoahvenelle suositellaan happamampaa vettä.Mitähän sitä kannattaisi uskoa?

Jos sitä laittaisi sittenkin ainakin miljoonakaloja ja mahdollisesti pikkusateenkaarikaloja.Vai olisiko mahdoton yhdistelmä?