Apua taudin tunnistamisessa

[Linkiting]

Nyt tarvitaan apua.
Torstaina huomattiin pieniä valkoisia pisteitä muutaman kalan pyrstössä, hartaan googlettamisen ja foorumien lukemisen jälkeen epäilin kyseessä olevan valkopilkkutauti. Hain perjantaina Seran Costapur lääkettä ja kuuri aloitettiin ohjeiden mukaan samana päivänä ja lisättiin sunnuntaina ohjeen mukaan lisää.
Nyt kuitenkin pilkut ovat hieman erinäköisiä ja eviä on alkanut repeilemään, kalat kyllä uivat ja syövät normaalisti. Vaivaa tällä hetkellä ilmeisesti vain kardinaalitetroja, millisnaaraalla oli perjantaina pilkkuja mutta nyt ovat hävinneet.
Akva on 280l
Lämpötilan nostin 28 asteeseen lääkekuurin ajaksi.

Vesiarvot:Liuskatestillä mitattuna
pH: n.7
No3: alle 10 mg/l
Gh: 6-10
Kh: n.4-5
No2 (tippatestillä mitattu): 0

Eli jatkanko samaa lääkitystä vai pitäisikö vaihtaa?

Muutama huono kuva:
http://i254.photobucket.com/albums/hh11 ... G_0542.jpg
http://i254.photobucket.com/albums/hh11 ... G_0541.jpg
http://i254.photobucket.com/albums/hh11 ... G_0536.jpg

[Zansku]

Pilkkutaudissa evät repaloituu taudin seurauksena, kun loiset (niissä pilkuissa) irtoavat. Jatka vaan lääkekuuri loppuun, kun tauti on voitettu, kalojen evät paranevat pian.

[jejoka]

Tungen samaan ketjuun, koska ongelmaa kalan kanssa ja sopiva ketju.

Taistelukala pojallani painui silmät kuopalle, laihtui ja lopetti uimisen tänään. Toinen rintaevä oli myös jotenkin "ylikehittynyt" ja näytti että rintaevä (vai mikä se kyljessä oleva on) kasvaisi "herneestä". Näkyy kuvassa kirkkaana läiskänä/pallona. Lopetin pojan heti kun sain kunnollisen kuvan, koska näytti kärsivän todella paljon.

Edit. Kala saattoi myös olla todella iäkäs, koska tuli toiselta harrastajalta joka oli ostanut sen kaupasta. Myöskin kutuinnottomuus saattoi johtua tästä.

[Nniina+++]

Milleillä lämpö on liian korkea, 26 max ja kardinaalitetrat ja millikset ei kuulu samaan akvaan, jossain vaiheessa jommatkummat kuolee vääriin elinolosuhteisiin. Nykyajan milleille suosittelisin lajiakvaa koska herkkiksiä mutta kuitenkin kauniita ja helposti lisääntyviä kun olosuhteet oikeat. Jos haluat pitää millit niin kannattaa tutustua veden kovettamiseen kipsillä tms...

[Sisso]

Esitän hiukan eriävän mielipiteen ^ pienellä varauksella: pilkkuatautilääkityksen ajaksi on ihan suositeltava nostaa lämpö ylös jotta loisen elinkierto nopeutuu ja lääke pääsee puremaan paremmin. Hetkellinen parin-kolmen asteen nosto ei vaikuta kaloihin yhtään mitenkään. Mitä tulee kardinaaleihin ja milliksiin, niin ne on ok samassa pytyssä jos lämpötila on max +30c ja millikset sattuvat olemaan hohtomilliksiä (esim http://www.seriouslyfish.com/species/poecilia-wingei/). Ilmeisesti myös tavan milliksissä on pehmeään veteen soputuneita kantoja, mutta tästä voidaan olla, ja ollaan, montaa mieltä. Kardinaalit arvostavat hiukan toisen tyyppistä vettä kuin hohtomillikset mutta pH7 on molemmille vielä ok, humus ja tanniinit vedessä olisi kardeille mieleen.

Pilkkutaudn hoidossa ei voi liikaa korostaa kuurin viemistä loppuun tasan tarkkaan lääkken ohjeiden mukaan, koska lääke ei pure kuin tietyssä elinkaarensa vaiheessa oleviin loisiin, parveilijoihin.

[Sisso]

Lisäys: näköjään sekä Fishbase että SeriouslyFish antavat tavan millikselle max lämmöksi +28c, hohdolla maximi +30c.

[7330]

Onkos tämä nyt sitten valkopilkkua vai jotain muuta? Edellisestä varsinaisesta kalatautiepidemiasta on kymmenisen vuotta, ja olen autuaasti unohtanut kaiken, mitä olen kenties joskus kalataudeista tiennyt. Nyt sitten pääsikin yllättämään.

Tai ei oikeastaan, omaa tyhmyyttänihän tuo. Pilkut olivat vallan hyvin näkyvillä uusissa kaloissa jo, kun pulautin ne karanteenista muiden sekaan pääaltaaseen, mutta en ymmärtänyt näkemääni. Pilkut kun onnistuivat juuri siinä lajissa olemaan tismalleen samanvärisiä ja -muotoisia kuin hiekanjyvät, jotka fisujen ihoon myös liimautuivat.

Eli mitäs tässä nyt on meneillään?

Näiltä se lähti. Niitä eivät pilkut näytä tippaakaan vaivaavan, ovat aivan yhtä pirteitä ja hyvinsyöviä kuin aina:

Tällä vekaralla ei ollut torstai-iltana pilkun pilkkua, mutta perjantaina iltapäivällä kotiin tullessani se näytti tältä. Sitä pilkut ovat nyt alkaneet vaivata, hankaa itseään esineisiin. Kyhmyotsat tekevät samaa, samoin harlekiininuoliaiset, vaikka niillä ei ole yhtään näkyvää pilkkua.

kiipijäkalan pilkut pieni.jpg (171.49 KiB) Katsottu 2958 kertaa

Kongontetroilla pilkut näyttävät niin pieniltä, että epäilin ensin ennemminkin samettitautia. Pilkut eivät kuitenkaan tunnu muuttuvan karstaksi tai samettipeitteeksi ajan mittaan, kuten sametin pitäisi.

kongontetran pilkut pieni.jpg (149.87 KiB) Katsottu 2958 kertaa

[Koss]

Kyllä tuo minun silmääni näyttää valkopilkkutaudilta. http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/pilktau.php

[Fisutar10]

Minustakin näyttää kuvien perusteelta valkopilkulta:(. En livenä koskaan nähnyt, mutta kuvat kyllä puhuvat mielestäni puolestaan. Onneksi on tehokas lääke. Suomuttomia monneja pitää kuitenkin käsittääkseni lääkitä varovasti? Olen näin ymmärtänyt ainakin joidenkin lääkkeiden kohdalla. Minulla on jemmassa kyseistä lääkettä, mutta onneksi ei tarvetta ollut käyttää. Toivottavasti pääset heti hakemaan lääkettä ja kauppa auki.

Akvakeskuksesta ostin lääkettä varoiksi Waterlife, Protozin. Riittoisuus 450 litraa/120 ml puteli.

[7330]

Siihen tulokseen akvaariokauppiaankin kanssa päädyimme, mutten vieläkään ollut oikein varma. Hilpaisin akvaarioliikkeeseen välittömästi, kun olin ehtinyt toipua järkytyksestä ja napata pari kuvaa diagnoosin avuksi, joten lääke oli kaikeksi onneksi käsillä jo eilen.

Hoitoa olen säätänyt valkopilkkutautiin sopivaksi: lääkityksenä on JBL Punktol ja suljin kansilasit, jotta lämpötila kipuaisi sen pari astetta, jota valkopilkun hoidossa usein suositellaan. Olen pari kertaa vaihtanut miltei koko altaan vesimäärän hävittääkseni parveilijoita. Laitoin lääkettä aluksi sen puolikkaan annoksen, jota paketissa suomuttomille kaloille suositellaan, ja tänään hieman enemmän. Monnit eivät ainakaan näytä vielä kärsivän. Itse asiassa ripsimonnit näyttävät olevan tankin ainoat terveet kalat.

Harmittaa, että olen maanantaina lähdössä viikoksi reissuun, jota ei oikein voi lykätäkään. Toisaalta, edellinen parveilijasukupolvi muodosti pilkut torstai-illan ja perjantaipäivän välisenä aikana, joten seuraavaan kierrokseen lienee suunnilleen se viikko, jos "Kypsyminen täysiaikaiseksi loiseksi kestää kalan ihossa yli 24 asteessa noin 10-14 vrk", kuten Jukka Järvi kertoo. Pelkällä lääkityksellä varmaan pärjätään siihen asti, ja sen osaa lomahoitajakin altaaseen kipata. Jonkun harrastajan yritän kyllä saada käymään viikon puolivaiheessa tarkistamassa tilanteen.

[Fisutar10]

Siihen tulokseen akvaariokauppiaankin kanssa päädyimme, mutten vieläkään ollut oikein varma. Hilpaisin akvaarioliikkeeseen välittömästi, kun olin ehtinyt toipua järkytyksestä ja napata pari kuvaa diagnoosin avuksi, joten lääke oli kaikeksi onneksi käsillä jo eilen.

Hoitoa olen säätänyt valkopilkkutautiin sopivaksi: lääkityksenä on JBL Punktol ja suljin kansilasit, jotta lämpötila kipuaisi sen pari astetta, jota valkopilkun hoidossa usein suositellaan. Olen pari kertaa vaihtanut miltei koko altaan vesimäärän hävittääkseni parveilijoita. Laitoin lääkettä aluksi sen puolikkaan annoksen, jota paketissa suomuttomille kaloille suositellaan, ja tänään hieman enemmän. Monnit eivät ainakaan näytä vielä kärsivän. Itse asiassa ripsimonnit näyttävät olevan tankin ainoat terveet kalat.

Harmittaa, että olen maanantaina lähdössä viikoksi reissuun, jota ei oikein voi lykätäkään. Toisaalta, edellinen parveilijasukupolvi muodosti pilkut torstai-illan ja perjantaipäivän välisenä aikana, joten seuraavaan kierrokseen lienee suunnilleen se viikko, jos "Kypsyminen täysiaikaiseksi loiseksi kestää kalan ihossa yli 24 asteessa noin 10-14 vrk", kuten Jukka Järvi kertoo. Pelkällä lääkityksellä varmaan pärjätään siihen asti, ja sen osaa lomahoitajakin altaaseen kipata. Jonkun harrastajan yritän kyllä saada käymään viikon puolivaiheessa tarkistamassa tilanteen.

Onneksi ennen matkaa huomasit ja lääkityskin sitten...toivotaan parasta ja varmasti hyvä harrastaja voisi tsekata tilanteen ja tarkistaa kalat.

[Fisutar10]

Valkopilkkutaudista vielä jäi askarruttamaan...jos akvan lämmöt ovat n. 26 astetta, pitäisikö valkopilkkutauti näkyä viikossa kun ostaa esim. uusia kaloja? Tosin kaipa tuo voi olla piilevänäkin kuten moni tauti ja stressissä puhjeta, joka usein juuri tuo muutto. Kuinka kauan teiltä meni kalojen kotiuttamisesta, kun havaitsitte taudin? Luulen, että harvemmin niin piilevänä valkopilkkutauti, etteikö voisi hieman jäljittää mistä sen on saanut...Alkoi hiven pelottaa kyseinen tauti, mutta onneksi teholääkkeet ja melkoisen helppo diagnosointi.

[7330]

Kuinka kauan teiltä meni kalojen kotiuttamisesta, kun havaitsitte taudin? Luulen, että harvemmin niin piilevänä valkopilkkutauti, etteikö voisi hieman jäljittää mistä sen on saanut...Alkoi hiven pelottaa kyseinen tauti, mutta onneksi teholääkkeet ja melkoisen helppo diagnosointi.

Kalat tulivat 30.6. ja jälkiviisaasti katsoen ensimmäinen havainto pilkuista oli 9.7., eli kymmenen päivää, mutta rehellisesti sanoen minulla ei ole aavistustakaan, kuinka kauan ennen tuota jälkikäteen katsoen pilkkuja näyttävää valokuvaa niitä oikeastaan oli: on täysin mahdollista, että niitä oli jo kalojen saapuessa. Nuo ankeriasmonnit ovat sen verran vikkeläliikkeisiä, yöaktiivisia ja aina hiekkaisia, ettei mukamas tarkkakaan tuijotukseni (huonosti valaistussa ja sameaseinäisessä) karanteeniakvaariossa niitä paljastanut. Hätäisenä lykkäsin kalat turhan nopeasti pääaltaaseen, koska ne vaikuttivat (krhm, sokean mielestä) terveiltä ja halusin, että ne ehtivät kotiutua uuteen asuntoonsa ennen reissua.

Muihin kaloihin pilkut ilmestyivät tosiaan eilen, 13.7., joten otaksun, että kalojen saapumisen jälkeenkin on ehtinyt olla yksi pilkkusukupolvi.

Fisut tulivat Saksasta, joten suomalaisista akvaarioliikkeistä ei tarvitse nyt ketään vältellä taudin levittelijänä.

[Fisutar10]

Kuinka kauan teiltä meni kalojen kotiuttamisesta, kun havaitsitte taudin? Luulen, että harvemmin niin piilevänä valkopilkkutauti, etteikö voisi hieman jäljittää mistä sen on saanut...Alkoi hiven pelottaa kyseinen tauti, mutta onneksi teholääkkeet ja melkoisen helppo diagnosointi.

Kalat tulivat 30.6. ja jälkiviisaasti katsoen ensimmäinen havainto pilkuista oli 9.7., eli kymmenen päivää, mutta rehellisesti sanoen minulla ei ole aavistustakaan, kuinka kauan ennen tuota jälkikäteen katsoen pilkkuja näyttävää valokuvaa niitä oikeastaan oli: on täysin mahdollista, että niitä oli jo kalojen saapuessa. Nuo ankeriasmonnit ovat sen verran vikkeläliikkeisiä, yöaktiivisia ja aina hiekkaisia, ettei mukamas tarkkakaan tuijotukseni (huonosti valaistussa ja sameaseinäisessä) karanteeniakvaariossa niitä paljastanut. Hätäisenä lykkäsin kalat turhan nopeasti pääaltaaseen, koska ne vaikuttivat (krhm, sokean mielestä) terveiltä ja halusin, että ne ehtivät kotiutua uuteen asuntoonsa ennen reissua.

Muihin kaloihin pilkut ilmestyivät tosiaan eilen, 13.7., joten otaksun, että kalojen saapumisen jälkeenkin on ehtinyt olla yksi pilkkusukupolvi.

Fisut tulivat Saksasta, joten suomalaisista akvaarioliikkeistä ei tarvitse nyt ketään vältellä taudin levittelijänä.

Juu, ymmärrän hyvin. Mustista fisuista taudin myös huomaisi helposti, täplikkäistä ei. Sitä myös sanotaan "hiekanjyvä- tai suolakidetaudiksi" ja monnit usein mylläävät pohjaa...Hyvä tuo tietää, toivottavasti ei huono säkä muilla Saksasta tulleilla kaloilla, jotka menivät eri omistajille. Mutta vaikea tuota aina on ennakoida, vaikka kuinka olisi varovainen. Ja hulluksi tässä tulee, jos pelkää kaikkia tauteja kuten lääkärikirjaa selaileva ihminen. Toisaalta kun kerran näkee taudin merkit, osannee silmä katsoa asiaa myös eri silmällä. Sitten vain desinfioimaan myös vesiletkut, haavit sun muut...Itsellänikin kun 6 akvaa, mahdoton pitää jokaisessa akvassa eri bakukanta (vesiletkut, haavit jne...).

Viikon kierto kai 26 asteessa. Voi olla, että merkkejä oli aimemminkin...mutta taudin strategiaan ehkä kuuluu, että tautia on vaikea erottaa ja osa kaloista jopa syö ja on virkeitä. Näin tauti leviää helposti.

[7330]

Kirjoittelen tilannseurantaa, josko tämä auttaisi jotakuta muuta taudin parissa painivaa.

Teen parhaillaan kolmatta kertaa päivittäistä 80 % vedenvaihtoa. Pilkkutilanne näyttää muuttuneen eilisestä, vaikka logiikkani mukaan perjantaina ilmestyneet pilkut eivät voi vielä tänään sunnuntaina tehdä seuraavaa sukupolveaan. Altaassa lienee siis useampi eri elinkiertovaiheessa oleva pilkkukanta, näin järkeilisin. Tai sitten osalle kaloista vain kehittyy loisen ympärille pilkkuja hitaammin ja toiset taas saavat loisia hengiltä hyvällä immuniteetilla.

Kongontetroilla pilkut ovat selvästi vähentyneet eilisestä. Myös muutamien silmissä näkynyt sameus on kadonnut, ja aamulla erityisen selvästi erottunut rintaevien tyvien verestäminen on vähentynyt iltapäivän mittaan. Niiden pilkut olivat alun perinkin pienempiä kuin muilla, kuten eilisestä kuvasta pitäisi näkyä. Aquahoito-sivulla todettiin, että kun loinen on hallinnassa, pilkut ovat pienempiä. Yksinkertaisesti hyvä immuniteetti?

Harlekiininuoliaiset olivat eilen pilkuttomia, mutta kiehnäsivät kantoja vasten sen näköisinä, että jokin niitä vaivasi. Tänään pilkkuja on, joskin melko harvakseltaan. Raapivat edelleen, mutta eivät enempää kuin eilen.

Ankeriasmonnit ovat perusteellisen pilkukkaita, mutta se ei tunnu vaivaavan niitä vähääkään: syövät ja liikkuvat normaalisti, eivät hauko henkeä tai raavi itseään.

Kääpiöripsimonnit, sikäli kuin olen niitä nähnyt, ovat edelleen täysin pilkuttomia. Immuuneja tälle pilkkukannalle?

Kyhmyotsat nyt varsinaisesti huolestuttavat, etenkin naaras. Kummallakin pilkkuja on reilusti ja evät ovat eilisestä samentuneet ja rispaantuneet. Naaraalla myös iho päästä ja selästä on muuttunut sameanvaaleaksi ja irtoilee riekaleina. Haukkovat henkeään ja piileskelevät. Harmittaa, ettei niille voi tarjota mitään välitöntä apua.

[Fisutar10]

Toivottavasti pilkkutauti talttuu. Onko tauti joka akvassa, vai yhdessä pääaltaassa ja karanteenialtaassa? Pilkkutauti taitaa olla tehokas leviämään kuin "hyppykuppa" altaasta toiseen jos ei ole varuillaan.

[7330]

Toivottavasti pilkkutauti talttuu. Onko tauti joka akvassa, vai yhdessä pääaltaassa ja karanteenialtaassa? Pilkkutauti taitaa olla tehokas leviämään kuin "hyppykuppa" altaasta toiseen jos ei ole varuillaan.

Toivotaan niin. Ainakin kongontetrojen terveys on rohkaisevaa.

Tauti on nyt vain 180-litraisessa, ja toivottavasti asianlaita sellaisena pysyykin. Olen yrittänyt huolella putsailla vedenvaihtoletkua tulikuumalla vedellä nyt, kun vaihdan pilkkualtaan lisäksi vettä muihinkin. Yhden haavin olen jo tälle purkille pyhittänyt.

Lämpötilan noston jätin sikseen, kun tajusin kuinka vaikeasti kyhmyotsat hengittävät. Luulen, että lääkkeen ja lämmön aiheuttama veden happipitoisuuden väheneminen yhdessä ilmeisesti kiduksiinkin pesiytyneen pilkun kanssa olisi niille liikaa. Naaras näyttää voivan paremmin nyt, kun altaassa on vettä vain kymmenisen senttiä ja suodattimet roiskivat sitä ympäriinsä: happipitoisuus lienee tuntuvasti korkeampi kuin altaan ollessa täynnä. Taidanpa laittaa sinne ylimääräisen pumpun pintavettä liikuttamaan.

[Fisutar10]

Toivotaan niin. Ainakin kongontetrojen terveys on rohkaisevaa.

Tauti on nyt vain 180-litraisessa, ja toivottavasti asianlaita sellaisena pysyykin. Olen yrittänyt huolella putsailla vedenvaihtoletkua tulikuumalla vedellä nyt, kun vaihdan pilkkualtaan lisäksi vettä muihinkin. Yhden haavin olen jo tälle purkille pyhittänyt.

Lämpötilan noston jätin sikseen, kun tajusin kuinka vaikeasti kyhmyotsat hengittävät. Luulen, että lääkkeen ja lämmön aiheuttama veden happipitoisuuden väheneminen yhdessä ilmeisesti kiduksiinkin pesiytyneen pilkun kanssa olisi niille liikaa. Naaras näyttää voivan paremmin nyt, kun altaassa on vettä vain kymmenisen senttiä ja suodattimet roiskivat sitä ympäriinsä: happipitoisuus lienee tuntuvasti korkeampi kuin altaan ollessa täynnä. Taidanpa laittaa sinne ylimääräisen pumpun pintavettä liikuttamaan.

Hieno, että rohkaisevaan suuntaan menossa:). Joo, tulikuuma vesi varmaan ok. Itse neurootikkona laittaisin ehkä virgonit letkun läpi, ennen muihin altaisiin vedenlaittoa. Olen kuullut eräässä kalakaupassa (joka myös tasokas/hyvämainen/asiantunteva), että valkopilkkutauti hyppi altaasta toiseen melkoisen tovin...Onneksi vain yhdessä purkissa ja varmaan pysyykin, kun muistaa vesiletkun ja haavin. Itse joskus pohdin myös tuota ruokintaa, etten mielelläni koske esim. tabuihin käsilläni...Helposti tulee noita ajatusvirheitäkin, kun pitää jotain muistaa ja välttää...Vettä voi roiskua esim. vedenparannusainepurnukkaan jne...Mutta turha tietysti panikoidakaan.

Juu, tuo hapetus varmaan tärkeää. Useinhan lääkityksen aikana suositellaan ylimääräistä hapetusta. Ja kuten tiedät, niin lämmin vesi sitoo vähempi happea...huomaa helposti helteellä, että kalat hengittävät tosi nopeasti.

[7330]

Eilisiltana palasin kotiin ja totesin tilanteen kaikkea muuta kuin ilahduttavaksi. Altaan kalastosta lähes puolet oli kuollut, suurin osa sellaisiin rakosiin, jossa ne olivat saaneet mädäntyä kenenkään näkemättä: lomahoitajat tekivät parhaansa, mutta löysivät raadoista vain puolet. Koko asunto haisi kotiin saapuessa mädältä kalalta, ja tarkempi tarkistus osoitti, että raatoina olivat luonnollisesti vain kaikkein harvinaisimmat ja arvokkaimmat kalat ja ne, joihin olin eniten kiintynyt. Ketuttaa niin perusteellisesti, eikä ketään muuta voi edes syyttää kuin omaa tyhmyyttä.

Lääkitys altaassa on ollut koko ajan, ja vettäkin vajaan viikon aikana on vaihdettu kerran se 80 %, mutta pilkku oli näköjään niin ärhäkkää laatua, että se tappoi silti.

Nyt henkiin jääneet on jaettu kahteen joukkoon: pilkuttomat saivat jäädä pääaltaaseen (kongontetrat ja kääpiöripsimonnit ovat näköjään immuuneja), mutta kaikki pilkukkaat, jotka vielä olivat elossa, siirsin steriiliin karanteenialtaaseen, jonka nyt steriloin uudelleen päivittäin, kunnes pilkku on poissa.

[Fisutar10]

Eilisiltana palasin kotiin ja totesin tilanteen kaikkea muuta kuin ilahduttavaksi. Altaan kalastosta lähes puolet oli kuollut, suurin osa sellaisiin rakosiin, jossa ne olivat saaneet mädäntyä kenenkään näkemättä: lomahoitajat tekivät parhaansa, mutta löysivät raadoista vain puolet. Koko asunto haisi kotiin saapuessa mädältä kalalta, ja tarkempi tarkistus osoitti, että raatoina olivat luonnollisesti vain kaikkein harvinaisimmat ja arvokkaimmat kalat ja ne, joihin olin eniten kiintynyt. Ketuttaa niin perusteellisesti, eikä ketään muuta voi edes syyttää kuin omaa tyhmyyttä.

Lääkitys altaassa on ollut koko ajan, ja vettäkin vajaan viikon aikana on vaihdettu kerran se 80 %, mutta pilkku oli näköjään niin ärhäkkää laatua, että se tappoi silti.

Nyt henkiin jääneet on jaettu kahteen joukkoon: pilkuttomat saivat jäädä pääaltaaseen (kongontetrat ja kääpiöripsimonnit ovat näköjään immuuneja), mutta kaikki pilkukkaat, jotka vielä olivat elossa, siirsin steriiliin karanteenialtaaseen, jonka nyt steriloin uudelleen päivittäin, kunnes pilkku on poissa.

Huh, ikävää:(. Toivottavasti loput selviää.

[Fisutar10]

Eilisiltana palasin kotiin ja totesin tilanteen kaikkea muuta kuin ilahduttavaksi. Altaan kalastosta lähes puolet oli kuollut, suurin osa sellaisiin rakosiin, jossa ne olivat saaneet mädäntyä kenenkään näkemättä: lomahoitajat tekivät parhaansa, mutta löysivät raadoista vain puolet. Koko asunto haisi kotiin saapuessa mädältä kalalta, ja tarkempi tarkistus osoitti, että raatoina olivat luonnollisesti vain kaikkein harvinaisimmat ja arvokkaimmat kalat ja ne, joihin olin eniten kiintynyt. Ketuttaa niin perusteellisesti, eikä ketään muuta voi edes syyttää kuin omaa tyhmyyttä.

Lääkitys altaassa on ollut koko ajan, ja vettäkin vajaan viikon aikana on vaihdettu kerran se 80 %, mutta pilkku oli näköjään niin ärhäkkää laatua, että se tappoi silti.

Nyt henkiin jääneet on jaettu kahteen joukkoon: pilkuttomat saivat jäädä pääaltaaseen (kongontetrat ja kääpiöripsimonnit ovat näköjään immuuneja), mutta kaikki pilkukkaat, jotka vielä olivat elossa, siirsin steriiliin karanteenialtaaseen, jonka nyt steriloin uudelleen päivittäin, kunnes pilkku on poissa.

En tiedä, auttaako kalatauteihin paljon UV-sterilisaattori. Itselläni jytymasina vihersamennusta varten, mutta onneksi ei tarvinnut käyttää vähiin aikoihin:). Luulisi sen ainakin tappavan patogeenit bakut, alkueliöt ym. mikrobit vedestä ja näin vähentävän tautivaaraa. Itselläni on Akvaterrasta ostettava malli, joka on altaan ulkopuolella ja kiertovesipumppi kierrättää vettä. Supertehokas, edullinen. Kokoaminen ja viritys tilapäiskäyttöä varten aina oma juttunsa ja en uskalla jättää sitä ilman valvontaa päälle, vaikka tuskinpa ongelmia tulisi, mutta silti.

[7330]

Juu, sterilisaattori varmaan auttaisi tappamaan parveilijat silloinkin, kun lääke ei niihin tehoa tai täyttä lääkeannosta ei voi käyttää. Kalojen ihossa jo oleville loisillehan ei voi mitään, ja ne ilmeisesti poissaollessani tappoivat: aikaa oli liian vähän uuteen pilkkusukupolveen.

...ja en uskalla jättää sitä ilman valvontaa päälle, vaikka tuskinpa ongelmia tulisi, mutta silti.

Tuntuu, ettei mitään muutakaan uskalla. Lisähupina poissaoloni aikana oli hajonnut viimeinen toimiva kiertovesipumppu ja upouusi ajastin: altaissa on sitten ollut valot päällä 24/7 ja koskikalojen pahoinvointia varmaankin selittää se, että tautialtaan pohjakerros oli seisovaa vettä.

Mahdoinko jo mainita, että harmittaa?

[Kalaa kalaa]

Tarua taikka ei, minulla rankka kalojen suolaus taisi sittenkin olla se joka pilkkutauti loisen lopulta tappoi.

Nyt ymmärrän miksi aasialaiset kasvattavat tukkumyyntiin kaloja suolavedessä.
On sillä terveysvaikutusta selvästi.

Laitoin pilkkutauti altaaseen pikku hiljaa suolapitoisuutta lisäämällä suht tujun jodittoman merisuolaveden.

Vain kasvit poistin ensin kokonaan sekä ripsimonnin, joka ei ollut oirehtinut pilkkutautia muutenkaan ja oli Punktol kuurin kuitenkin jo läpikäynyt hengissä, ressukka..laitoin sen karanteeni altaaseen tarkkailtavaksi ja virkeä on ( toinen monnihan mulla silloin menehtyi Punktoliin, kun en tiennyt että suomuton kala on herkkä lääkkeille ).

Punktol ei poistanut pilkkuja, mutta pari päivää suola-akvaariossa oltuaan kalat olivat kaikki pilkuttomia.Yhtäaikaa poistui kaikilta ja ei ole tullut uusia pilkkuja sen perästä.

Kaiken lisäksi kalat virkistyivät suolavedessä valtavasti, apaattiset kalat ui iloisemmin, värit kirkastuivat selvästi, hengittivät helpommin ja myös ruokahalu palasi.
Kalakuolemat loppui kuin seinään.

Odotan mielenkiinnolla uusiiko pilkkutauti siellä vai paraniko tosiaan ihan noin vain suolalla, niinkuin nyt näyttää käyneen.
Pilkuttomia ovat olleet jo kauan, mutta suolattomaksi en vieläkään ole allasta päästänyt, odotan että mahdolliset parveilijatkin
tuhoutuu jos sellaisia vielä suolasta huolimatta kuoriutuu.

Tuo on siis kirjoahven allas, ainakin niille sopi suolahoito siis oikein hyvin.
Paljon paremmin kuin Punktol kuuri joka sai kalat riutumaan apaattisena

Nyt ne alkaa olla omia itsejään-jopa reippaampia kuin ennen sairastumistaan.

Uskallankohan enää koskaan päästää näitä kaloja suolattomaan veteen...

[Fisutar10]

Juu, sterilisaattori varmaan auttaisi tappamaan parveilijat silloinkin, kun lääke ei niihin tehoa tai täyttä lääkeannosta ei voi käyttää. Kalojen ihossa jo oleville loisillehan ei voi mitään, ja ne ilmeisesti poissaollessani tappoivat: aikaa oli liian vähän uuteen pilkkusukupolveen.

...ja en uskalla jättää sitä ilman valvontaa päälle, vaikka tuskinpa ongelmia tulisi, mutta silti.

Tuntuu, ettei mitään muutakaan uskalla. Lisähupina poissaoloni aikana oli hajonnut viimeinen toimiva kiertovesipumppu ja upouusi ajastin: altaissa on sitten ollut valot päällä 24/7 ja koskikalojen pahoinvointia varmaankin selittää se, että tautialtaan pohjakerros oli seisovaa vettä.

Mahdoinko jo mainita, että harmittaa?

Huh, johan sattumien summa. Valot koko ajan päällä myös kuumentaa vettä ja stressaa fisuja. Itsellänikin on melkoinen joukko sähkölaitteita...ei auta kuin toivoa, että ok. Työpaikan altaasta otin lämmittimen varmuudeksi pois ja silti veden lämmöt lähempänä 30 astetta..

Itse en uskalla suolan kanssa puljata makean veden fisujen kanssa. Voi toimiakin, mutta pelkään, että kalat kärsii. Mielummin kaupallinen lääke.

[Kalaa kalaa]

Itsekkin ensin epäröin, mutta ajattelin että äkkiäkös vaihdan veden suolattomaan jos kalat alkaa oirehtia hoidosta.

Nyt en enää usko että siitä olisi ollut niille vahinkoa, kun näin miten se niihin vaikutti.
Pelkästään positiivisesti.

Joka kalalajille en uskaltaisi sitä alkaa kokeilla, en suomuttomille enkä kovin herkille.
Mutta kirjoahvenille ainakin sopi hoitomuodoksi.
Tuntui tappavan loiset nopeasti, mutta kalat pysyivät virkeinä koko ajan.