Valutussuodatin (parvekelaatikko) step-by-step

[JEK]

Tälläinen on pitäny väsätä jo pitkän aikaa ja nyt se sitten syntyi. Eli pidemmittä puheitta, parvekelaatikkovalutussuodatin step-by-step. Olkaa hyvät.
Kuvat on sitten huonoja, koska kamera on vuodelta miekka ja kilpi sekä kuvaajalla on lauantai.


Vaihe -1
Löydä porakone ja muutoma poranterä. (5mm ja 22mm, tämä riippuu läpiviennin halkaisijasta)
Siirry prisman kautta biltemaan (tai johonkin vastaavaan).
Prismasta pikkusäkki allassubstraattia ja altakastelumallin (välipohja estänee kaikenmoisen ryönän tunkeutumisen tukkimaan poistoputkia) parvekelaatikko (n. 20€). Biltemasta pöytäläpivientejä sopivaksi katsomasi määrä, tässä 5kpl (n.1,5€/kpl).




Vaihe 1
Siirrä itsesi ja edellämainitut kamppeet askartelupaikalle, tässä parveke.
Pyörittele parvekelaatikkoa käsissä ja huomaa että välipohjassa on turhan vähän reikiä.
Poraa niitä lisää. 5mm terä tuntui sopivalta.






Vaihe 2
Etsi sopivat kohdat poistoputkille.
Ja taas porakone soimaan.






Vaihe 3
Ruuvaa läpiviennit reikiin.





Vaihe 4
(Optionaalinen vaihe)
Pätkäise täyttöputkesta pala pois ja tökkää paikalleen.
Tämä toiminee ylivuotona massojen tukkeutumista vastaan.






Vaihe 5
Laatikko täyteen allassubstraattia ja koeajolle.



Tuloveden ajattelin hoitaa eheimin ylivienti- ja suihkuputkella. Tai sitten yksi jäljellejäänyt läpivienti laatikon kylkeen ja siitä suikuputki.

[pisarat2]

Koska aihe on minulle vieras, mutta kaiken sortin askartelu aina kiinnostaa, esitän tässä muutaman ehkä todella tyhmänkin kysymyksen.
Ensiksikin olisi kiva nähdä, miten tuo sijoittuu akvaarioon nähden. Samoin kiinnostaisi kuulla, mihin tuon toiminta perustuu. Tuota sudatraattijuttua en ollut koskaan nähnytkään. Mihin sitä "oikeasti" käytetään, jos sitä prismasta saa? (aiheen ohi ehkä, mutta olen utelias)

[Kiksu]

Substraatin käyttötarkoitus on juuri tuo sama, usein vain isommassa mittakaavassa eli se tarjoaa lammikoissa hyödyllisille bakteereille kiinnittymisalustaa. Voidaan levittää muutaman sentin kerrokseksi lammikkoon, ei tarvitse olla erillisessä suodattimessa. Minulla oli tee-se-itse laatikkosuodattimissa sitä, mutta vaihdoin sen myöhemmin keraamisiin materiaaleihin niiden keveyden ja suuremman tarttumispinta-alan takia verrattuna substraattiin. Tuo substraatti on jotain kiveä ja sen huomaa painosta.

[JEK]

Tuo laatikko siis tulee akvaarion päälle siten, että vesi valuu noista pohjan läpivienneistä takaisin altaaseen. Toiminta perustuu ihan samoihin typpibakteereihin kuin muukin suodatus. Typpibakteerit kun tarvitsevat toimintaansa happea ja sitä tässä mallissa riittää, koska massat ovat jatkuvassa kosketuksessa ilman kanssa. Lisäbonuksena myös veden happipitoisuus kasvaa. Pointtihan on se, että laatikkoon tuodaan vain sen verran (mielellään esisuodatettua) vettä, että massat eivät jää veden alle, vaan vesi valuu hapekkaiden massojen läpi.
Miinuspuolena, jos sen sellaisena haluaa nähdä, lisääntyneestä kaasunvaihdosta johtuen hiilidioksidin määrä pienenee.

[Quu007]

Hieno selonteko todella... ..
Saisko siitä silti jonkunlaisen kuvan ihan niinkun käytössä?

Korvaako tuo siis tavallisen ulkoduodattimen?
kuinka usein sitä pestään?

Anteeksi tyhmyyteni mutta ihan kaikkea en tajunnut...

[JEK]

Voi sillä tietysti ulkosuodatinta yrittää korvata, mutta silloin lähtisin tekemään hieman isommassa mittakaavassa tätä valutinta. Isojakin valutustorneja löytyy tältä palstalta.

Minulla tämä tulee 2213:n perään. Tässä systeemissä tuo ulkopönttö toimii esisuodattimena (täyteen vanua), joten siivota tuskin tarvitsee juuri ikinä.
Kuvia ei valitettavasti ole tominnassa olevasta suodattimesta, koska valokaappirakennelma, johon tuo tulee, on aloittamista vaille valmis.

[veksi]

Senku istuttaa vielä pelakuita täyteen, niin tulee biologinen valutussuodatin.

[JEK]

Tarkoitus onkin tunkea sinne jotain vihannesta. Chilit menisi kivasti mutta paikka on liian pimeä niille, enkä taida viitsiä viritellä natikkaa tuohon. Menee yöunet plekoilta.
Mitäs planttua tuonne oikein kaavailisi, kun peikonlehti ja kultaköynnös ei nappaa sitten yhtään? Viirivehka? Rönsylilja?

[tpraut]

LED oisi kätevä tapa noita chilejä kasvatella...

Moni akvaariokasvi kasvaa myös veden yläpuolella. Intianvesitähdikki esimerkiksi.

[JEK]

Jep. Paha vaan, että olohuoneessa sitä psykedeelistä siniviolettipunaista valoa ei pysty kattelemaan. Nykyään mulla toimii taimikasvatuksessa 30w eslit, ja kesät sitten lasitetulla parvekkeella ilman keinovaloa. Nelisatanen natikkakin oli joskus kun noita chilejä enemmän kasvatteli, mutta tuo viitisen litraa podeja kaudessa, mitä tuolta parvekkeelta yleensä saa, riittää.

Eikä muutenkaan toimi nuo chilit tässä, ne kuitenkin tarvivat valoa niin paljon, että alkuperäinen idea hämärästä plekolaarista vesittyy.

[Aqualung]

No eikös siihen valokaappirakennelmaan saisi ihan simppelisti tehtyä niin ettei se kasvivalo päädy altaaseen?
Ja ilmeisesti tuo laatikon alaosa tulee pinnan tasolle tai aavistuksen allekin? Kun muuten voisi kuvitella yöaikaan olevan kohtuu taajaan lakanat märkinä.

[JEK]

Totta. Eipä tullut itselle mieleen. Chilit siis takaisin harkintaan.

Noiden läpivientien tarkoitus on nimenomaan jäädä pinnan alle ja siten vähentää lorinaa.

Jestas sentään kipeänä on tylsää, pelkkää aqua-webbiä ja leffoja, pää hajoaa..

[Off The Record]

Tota niin, niin..... Eivätkö nuo lorise yhtään? Mulla on parvekelaatikko altaan päällä, läpiviennin pää jää veden alle, mutta ajoittain lorisee ihan......... Mutta kun tarkemmin ajattelen, nythän on niin, että mulla on se läpivienti toteutettu siten, että siinä on laatikon puolellakin putki, joka tulee kyllä vedenpinnan yläpuolelle. Eli taitaa tullakin siitä se "viemäriefekti"... jaksaiskohan tuon purkaa joskus ja tehä uusiks.... Onneksi on toinen vasta rakenteilla, sen kanssa sitten viisaampi.

[MrAFCMagic]

Itselläni on tälläinen ollut n. vuoden käytössä, kunnes tukkeutui -> Menee sitä paskaa vanunkin läpi. Eli kun asennat paikalleen, niin älä pulttaa kiinni.

Ja paras teho valutussuodattimesta saadaan, kun se ei toimi ulkosuodattimen lailla täynnä vettä, vaan siten, että vesi virtaa jatkuvasti läpi. Tällä saavutetaan suuri happipitoisuus ja todella paljon hiilidioksidia pois -> EI SOVI KASVIAKVAARIOON, ainakaan kovin hyvin, sillä en näe mitään järkeä lisätä tämän jälkeen enää hiilidioksidia.

Kevyempiäkin suodatinmassoja on, sillä tuolle laatikolle tulee mielestäni törkeästi massaa, riippuen miten se asennetaan. Ja allassubstraatti on kasveille hieman huonoa, parempaa olisi jokin pienepi rakenteinen. Tosin isojuuriset kasvit, kuten peikonlehti, ei materiaalista välitä, kunhan se tuetaan jonnekkin muualle, kun tuohon massaan ei tukevaa juuristoa saa.

Itse rakentelin vesiviljelylaatikon valutussuodattimeni tilalle juurikin tuon hiilidioksidin takia.

[JJVi]

Tein vastaavan joskus 2000 tai 2001. Täältä varmaan löytyy jostain siitä jokin selostuskin. Joka tapauksessa siivosin sen ensimmäisen kerran kesällä 2011, eli pyöri koskematta 10 vuotta. Nytkin syynä oli kultaköynnöksen harventaminen, mutta päätin samalla siivotakin sen. Pyöritän sen kautta pienellä pumpulla alle 100l vettä tunnissa ilman esisuodatusta. Allassubstraatti on osoittautunut toimivaksi, yhteen versioon koetettiin lekasoraa, mutta siitä lähtee ajankanssa pientä ruskeaa moskaa ja kelluvuuskaan ei kiehtonut.

[Striimi]

Ajattelin viritellä laatikkovalutuksen uuteen altaaseen (600 l), mattosuodattimen ja ulkopöntön rinnalle. Luulisi riittävän suodatusteho aika pitkälle. Pituutta altaalla on kuitenkin 2,5 metriä, ja vesi pitäisi saada virtaamaan keskeltäkin suodattimiin, mutta asukeiksi tulossa otuksia, jotka kavahtavat kovaa virtausta.

Mattosuodatin toisessa ja ulkosuodatin (imu- ja ulostuloputket) toisessa päädyssä. Valutukseen vesi olisi tarkoitus pukata mattosuodattimen pumpusta sekä sisäsuodattimesta, joko Eheim 2048 tai 2252. Parvekelaatikko keskellä allasta, josta ulostulo kohti molempia päätyjä erillisillä suihkuputkilla. Sitä mietin, että kannattaako sisäsuodatin laittaa kumpaan päätyyn (takaseinälle)? Mattopäätyyn laittamalla voisi molempien putkistot yhdistää t-liittimellä, niin selviäisi vähemmillä putkilla. Sisäsuodattimen irrotus puhdistusta varten onnistuisi vaikka eheimin tuplahanalla.

[Striimi]

Laittelin hätähisenä miehenä jo tilausta saksanmaalle, pari metriä putkea, muutama kulmapala ja pari t-liitintä. Lisäksi suodatinmassoja että alkuun pääsee. Sitten pitäisi lähteä viikolla tutkimaan, onko näin talvea vasten missään myynnissä kukkalaatikoita...

[Aqualung]

Etrasta saa PVC levyä omilla mitoilla. Ja tangitilla paketti nippuun niin saat just omilla mitoilla tuon laatikon.

[Striimi]

Menevätköhän nuo putket kovin nopeasti tukkoon levästä? Meinaan vain, että laitanko hiekan alle vai päälle putkiston?

[Aqualung]

Jos pelkäät levää niin laita kansi päälle niin ei levä kasva.

Käyttöputkisto suodatinmassan alle ja varoputkitus ylemmäs.

[Striimi]

Tarkotin putkistoa, johon pumppaavat veden mattosuodattimen pumppu päädyssä ja sisäsuodatin takalasissa, ja siitä vesi menee valutukseen. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa kulmapalojen avulla mattosuodattimen pumpusta tulevat putket kulkemaan akvaarion hiekan alla, pois näkyvistä. Siihen T-liitin, johon liitetään sisäsuodatin, ja näin koko valutussuodattimeen tuleva vesi saadaan yhtä putkea pitkin.

Paintilla periaatekuva...
http://i.imgur.com/T3nvR.png

[Tsiri]

Tein joskus aikoinaan samanlaisen parvekelaatikkosuodattimen ja se toimi oikeen mallikkaasti. Suodatusmateriaaleina oli lekasoraa, substraattia ja mattosuodattimen paloja. Istutin sinne sulkasaniaista ja voin sanoa, että se kasvoi todella reheväksi, sekä peitti mukavasti laatikon alas kaartuvilla lehdillään. Se imi nitraattiakin oikein mukavasti itseensä

[7Pete]

Onko joku mitannu miten valutussuodatin vaikuttaa happipitoisuuteen altaassa?

Mietin tässä omaan altaaseen tällaista, jos sen saisi samalla toimimaan myös suodattimena ja vois vähentää puhuria altaassa. Pienemmän ulkosuodattimen Eheim 2226:n täyttäisin vanulla ja se pumppais vettä valutussuodattimelle. Tahtoo olla vedessä tuota partikkelia, vaikka/kun kierto altaassa on voimakas ja jätöksiä ei juuri kerry hienolle hiekkapohjalle. Välillä se hiekkakin hieman pölisee, kun 450 litraisessa on pumppaamassa yksi 4500l/h stream ja twinistriimi 2x6000l/h. Lisäksi on vielä Eheim Powerline, joka on nyt tarkoitus poistaa mikäli tuon twinistriimin humina ja mekkala tässä sisäänajon aikana joskus loppuu. Pitää vielä ostaa happitesti ja mittailla eri asetelmilla happipitoisuuksia. Menee jo ihan OT:ksi, mutta osaako joku sanoa optimaalista happipitoisuutta yli 28 asteen virtapaikan plekoille?

[7Pete]

Menee jo ihan OT:ksi, mutta osaako joku sanoa optimaalista happipitoisuutta yli 28 asteen virtapaikan plekoille?

Löytykin jo vastaus.

"The Zebra will tolerate a rather wide range of water parameters, GH should be >5, PH 6 - 7,5 and temperature 26 - 30°C. The fish lives in a fast flowing river with high concentration of dissolved oxygen. A dissolved oxygen level of >8 is ideal, but not easy to achieve as they want such high temperature. "

http://plecoplanet.com/?page_id=829

29.0 Celsius -> 7.7 O2 mg/l (100% saturation)