Paljonko valoa?

[niimir]

Altaan mukana tulleiden putkien vaihto alkaisi olla edessä. Mikä olisi suositeltava valon määrä 500 litraiseen 60cm syvään altaaseen. Kasveina lumpeita, miekkakasveja, melalehtiä ja vallua. Käytössä ei ole hiilarilisää, paitsi Easy Carbo.
Kuinka usein putkia suositellaan vaihdettavaksi?

[Sisso]

Oletko siis uusimassa vain putkia vai koko valaistusta? Uudet putkethan on saman wattiset kuin entisetkin eli putkia vaihtamalla et voi muuttaa valon määrää. Jos taas uusit valaistusta, niin noilla eväillä laittaisin neljä putkea jos T8-putket ja kun näillä vähän vuorottelee valojaksoja, pärjää hyvin. Jos T5-valaisin, kaksi putkea ok, neljällä voit saada leväongelmia riippuen muista tekijöistä. T8-putket olisi hyvä vaihtaa (vuorottain) noin vuoden välein, T5 voi käyttää loppuun eli yleensä useita vuosia. Ja kun vaihtaa T8-putket, vaihtaa samalla sytyttimet.

[Striimi]

En alkanut uutta ketjua avaamaan, kun oli hyvä otsikko tässäkin... Minkälaista valaistuskombinaatiota herrasväki suosittelisi 600 litran altaaseen, vaativimmat kasvikset luultavimmin tulevat olemaan erilaiset lumpeet. Hiilidioksidilisäykseen en mielelläni lähtisi. Korkeutta altaalla on vain 40 senttiä, mutta pituutta 2,5 metriä. T5-putket varmaankin järkevin vaihtoehto.

Tätä olen katsellut, jos laittaisi kaksi peräkkäin, listanpätkien päälle. Ei ole hinnalla pilattu, mutta riittääkö valoa koko altaan leveydelle (60cm), kun tuo valaisin olisi kuitenkin vain reilut 12 senttiä leveä? Jostakin jos löytyisi ainakin parimetrinen 4x54w T5-valaisin, niin olisi kiva...

[JG]

Älä nyt ainakaan noilla putkilla. Vaikken saksaa muutamaa sanaa enempää osaakaan niin ymmrtääkseni oli joku sininen putki ja 10 000 K:n(ns. skywhite) putki. Noi on johonkin merivesihommiin... Muuten kyllä ihan hyvä ajatus pistää kaksi 120 cm:n valaisinta. Tuleeko kansilasit? Jos ei niin sitten taitaa kattovaijerimallit olla ainoo vaihtoehto. Valon määrän puolesta riittää ihan hyvin jos et tuon vaativampia kasveja haikaile, ja voihan niitä pistää siihen viereen sitten lisää jos jossain vaiheessa rupeaa mieli tekemään vähän muunlaista rehua..

[Striimi]

Siniset putket täytyisi tottakai korvata, mutta 10 000 kelvinin putket käyvät kyllä makeaankin veteen. Kansilasit kyllä tulevat.

[JG]

Joo tarkoitinkin että hommaa sen skywhiten kanssa joku kasviputki(punertavasävyinen), jos noihin lamppuihin nyt päädyt. On sitten sinistä ja punaista joilla pitäisi kasvaa eikä tule tuolla yhdistelmällä ainakaan ns. kusiefektiä altaaseen.

[hannu]

Minulla ovat lumpeet, miekkakasvit ja vallut kasvaneet pelkillä 10 000 K putkillakin. Helppoa, kun ei tarvi ostaa kuin yhtä sävyä. Toki jokin yhdistelmä voi olla tehokkaampi ja värisävy on pitkälti myös makuasia. Itse olen tykästynyt Aquastareihin. Vaihdan putken aina, kun se ei enää syty tai alkaa välkkymään.

[niimir]

Tämä aihe jäi osaltani hieman kesken, kun päätimmekin päivittää altaan kokoa hieman suurempaan.
Nyt tulevan altaan valaistus olisi mietinnässä.

Altaalla kokoa 220x60x60. Hiilaria en haluaisi ottaa käyttöön, eli mitkä ovat vaihtoehdot? T8- tai T5 putket vai ledit? Paljonko tehoja? Ehdotuksia ilolla vastaanotetaan.

[Sisso]

Jos joutuisin valitsemaan valaistuksen nyt, laittaisin T8 tai todennäköisemmin, riippuen mitä valaisimen ominaisuuksia haluaa painottaa, ledit. Tässä viimeisin led-ketju, josta löytyy joitain esimerkkejä AWlaisten käyttämistä kaupallisisista ledeistä http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=27&t=207820. Omiini olen ollut ihan huipputyytyväinen, mutta hitostako mä vielä tiedän kauanko ne kestää... Jos vaikka parikin vuotta, harrastaminen on ollut niillä edukkaampaa kuin T8lla.

En sulkisi pois 70w monimetallejakaan, etenkin jos käytetyt löydät mutta kyllä täällä niilläkin on leväfarmeja saatu aikaiseksi joten riski on selvästi olemassa mutta niinpä tuo on ledeillä ja T5llakin. Jos pitäydyt akvan päällä vain kahden T5-putken rivissä (siis akvan pituudella kulkee kaksi putkea), pitäisi valomäärän pysyä kohtuullisena näin mutulla arvioituna, etenkin jos niitä on mahdollista nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Neljän rivi antaa paljon pelivaraa jos putkia voi ohjata esim 2+2 jolloin kaikki neljä voivat olla päällä vaikkapa vain parhaaseen katseluaikaan. Samoja kikkoja, valaistusaikoja ja korkeuksia, voi toki käyttää muissakin valaisintyypeissä jos kiinnitystapa sen vain sallii, mutta ei silläkään eliminoida ongelmia jos valoa yksinkertaisesti on liikaa. Jos tarkoitus on pysyä poissa hillarista, yrittäisin aluksi pitäytyä jossain tunnetussa ja (omien tavoitteiden kannalta) hyväksi havaitussa minimissä valaisintyypistä riippumatta ja jos tarvetta, voisi valoa lisätä varovasti jos tuntuu ettei valittu määrä riitäkkään. T8lla laittaisin neljä riviä putkia, ei pitäisi tulla ongelmia.

[Aqualung]

Pari kysymystä Sissolle.
1. Eikös ne muka olekaan ne veteen sitoutuneet ylimääräiset ravinteet jotka sitä levää kasvattavat? Joku rohkea voisi jopa väittää että allas vaatii oman tasapainotilansa jossa valoa ja ravinteita (sis CO2) on keskenään sopivassa suhteessa, levää saa kaikenlaisilla valaisumetodeilla aikaiseksi, eikä joku tietty ole näin mitenkään autuaaksi tekevä tapa.
2. Miksi 4 putkea T8 valoa eikä esim 2-3 putkea T5?

Ja nyt vihdoin avaan suuni aiheesta "kukaan ei tiedä millainen valo on parasta akvaariokasveille", jota olen seurannut "naamapalmuna" tuon linkatun ledikeskustelun tiimoilta. Yhteyttämiseen tarvittavat valon aallonpituudet ovat hyvinkin tarkkaan selvillä, joten niitä sitten vaan sinne altaaseen. Ja juurikin ledeilä on tuo tiettyjen aallonpituuksien käyttäminen hallitusti hyvinkin helppoa.


Chlorophyll-a: 430nm/662nm
Chlorophyll-b: 453nm/642nm
Carotenoids: 449nm/475nm
Ja mitä enempi punaisia kasveja altaassa on sitä enempi sinne kannattaa tarjota sitä sinisempää päätä valosta.

chlorophyll.jpg (16.44 KiB) Katsottu 1453 kertaa

HumanEyeSensitivity.jpg (20.25 KiB) Katsottu 1453 kertaa

plantpigments.gif (46.27 KiB) Katsottu 1453 kertaa

visiblespectrum.gif (13.04 KiB) Katsottu 1453 kertaa

[Sisso]

Yritän Aqualung pitäytyä lyhyessä vastauksessa koska olen kirjoittanut tästä jo niin monta kertaa.

1) Ei.

Käsitys siitä, että vedessä ylimääräisinä lilluvat ravinteet aiheuttaisivat levää on kumottu tsiljoona kertaa varmasti jo tuhansissa pytyissä. Tässä syitä pohditaan eräänkin sivun verran http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... ol-no.html. Mun omissa akvoissa on ravinteita aina yllin kyllin, samoin on joka ikisessä AGAn akvassa, esimerkiksi. Joissain, ettenkö sanoisi monissa, AGAn EI-menetelmällä ravituissa akvoissa on niin huikeat määrät ravinteita mitattavissa millä tahansa hetkellä, että täällä Varo Ravinteita-porukka pissisi housuihinsa jos tietäisi. Mutta mieluummiin ne pitää lapsenuskonsa asiaansa eikä edes halua tietää, kukin tyylillään. Käytän EItä esimerkkinä koska se perustuu varmoihin yliannostuksiin. Itse käsitän tasapainolla jotain muuta kun tasapainon levien, kasvien ja ravinteiden välillä. Käsitän tasapainolla valon, ravinteiden ja hiilidioksidin tasapainon ja TÄMÄ on ainoa tie saavuttaa kasvien voitto levistä, tukemalla niiden kasvua. Luonnolle on vähän yksi lysti mikä kasvaa missäkin, levät tai kasvit. Oikeasti levät on voittaja-ainesta. Akvaristin ongelmaksi jää nirsompien, vaativampien ja kriittisempien kasvien kasvun tukeminen niin, ettei leville jää elinmahdollisuuksia. Kyse on siis kilpailusta, kyllä, muttei kilpailusta ravinteista vaan ööö... henkisestä (joka ei kyllä ole mitenkään henkistä vaan lähinnä kemiallista...) tilasta kuka saa kasvaa ja missä. Et voi ikinä selättää leviä näännyttämällä niitä, ne kasvaa vaikka purkissa jossa ei ole muuta kuin hanavettä kunhan valoa piisaa sopivasti mutta et saa taatusti yhtäkään versokasvia pärjäämään niissä oloissa muutamaa viikkoa tai kuukautta kauemmin. Kokeile jos et usko. Laita lasipurkkiin jokin akvaariokasvi ja seuraa mitä tapahtuu. Älä tee muuta kuin seuraa. Laita purkkeja eri valaistusolosuhteisiin. Seuraa ja tee päätelmiä. Kun Tom Barr esitti kokeilunsa ja teoriansa siitä, ettei kasveilta evätä mitään vaan niille tarjoillaan kaikkea varmasti riittävästi, astuttiin akvaariokasvien hoidossa uudelle aikaudelle http://www.barrreport.com/. Se oikeasti mullisti kaiken, joskin yrityksiä tähän suuntaan oli (esim PPM ja PMDD) oli jo ennen Tomin ajatuksia ja kokeluita. Mutta vasta Tom esitti kaiken käytännössä ja raportoi kaiken tarkasti. Siis vakuutti. Edes ravinteiden suhteilla ei tunnu olevan juurikaan väliä, mutta tässä asiassa ollaan montaa mieltä ja on löydettävissä on suosituksia, etenkin silloin jos akvassa on leväongelmaa. Redfield ratio on yksi teoria http://buddendo.home.xs4all.nl/aquarium ... ld_eng.htm mutta se ei kuitenkaan vaikuta saavuttaneen sen suurempaa suosioita joten ei liene pomminvarma tie onneen sekään.

Kyllä, levää saa saa varmasti aikaiseksi kaikilla valaisintyypeillä. Toisilla se vain on huomattavasti todennäköisempää kuin toisilla. T8 on huomattavasti vaarattomampi (lue helpommin hallittavissa) kuin monimetalli jos puhutaan saman kokoisesta akvasta, tai edes melkein...Hallinnalla tarkoitan valon, ravinteiden ja hiilidioksidin säätämistä toisiaan vastaaviksi. Näistä valo on se joka aina määrittää kaikkien muiden tarpeen. Piste. Vastasin alkuperäiselle kysyjälle koskien hänen akvaansa koska akvan koko oli jo kerrottu. Ehkä tää, jo moneen kertaan linkaamani sivu valaisee asiaa http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=105774. Jos kukaan Telluksella osaisi parasta valoa suositella akvaan, se olisi varmasti Hoppy, mutta ei, sitä ei tee hänkään. http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=184368. Voi vain yrittää valita hyviä valonlähteitä huonojen sijasta, valaisintyypistä riippumatta. Mä suuresti ihmettelen, ettei täällä osata hyödyntää jonkun jo tekemiä mittauksia ja havaintoja vaan aina vaan pohditaan samoja iänikuisia asioita sen sijaan että mentäisiin oikeasti eteenpäin. Ei sotketa PAReja tahi PUReja nyt tähän. Niillä on valtava merkitys, mutta leviä hankitaan vaikkei niille uhraisi ajatustakaan. Tai vaikka uhraisikin.

2) Ööö...?? No mähän ehdotan juurikin T8x4 tai T5x2(jos tahtoo varmasti pysyä turvallisella alueella)-4 putkea jos niitä voi ohjata erikseen. Ehkä kirjoitin epäselvästi?

Juu, noita kaavioita ja kuvioita on netti ja kirjallisuus pullollaan ja ne on toki kivaa tietoa. Mutta kun nyt tiedetään, että vesikasvit ja maakasvit, joista mittaukset on yleensä tehty, eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa syistä joita esitän kohta, ei ne hirveästi lämmitä. Siis käytännössä. Toisekseen kasvien kasvua on tutkittu lähinnä tuotannon valossa jossa painottuu eri asiat kuin mitä me painotetaan akvoissa, eli raju kasvu ja kukinta (käytännössä sato) jotka ovat kaupallisessa tuotannossa merkittäviä kun tavoitellaan tuotannosta saatavia tuloja. Noh, joku akvaristi toki painottaa rajua kasvua syystä x, mutta useimmille meistä riittää hyvin harvempikin karsinta eikä kukinnalla ole sadon, eikä juuri koristearvonkaan, takia merkitystä joten musta meille on kehittynyt vähän väärät painotukset kun ajatellaan valon laatua. Mietitään ihan liikaa sinistä ja ihan liikaa punaista joita toki tulee spektrissä olla, mutta kun nyt meistä jokainen on omin silmin moneen kertaan nähnyt, että kasvit kasvaa oikein hyvin jos spektri asettuu melko huikealle välille eli 2700-10 000K (ainakin, ellei jopa suuremmalle) niin mitä hittoa me tuijotetaan tomaateille ja kurkuille sopivia käyriä? Eri akvakasveillla on eri valon tarpeet (eli yhtä oikeaa valoa ei edes ole!) ja monilla kasveilla niin maalla kuin vedessäkin on eri kasvun vaiheessa eri valon tarpeet. Mikä on siis paras??? Olen ihan varma, että jos se tiedettäisiin, jossain se myös kerrottaisiin vaan eipä ole missään tullut vastaan ja meistä jokainen osaisi valita sen Maailman Parhaan Valaisimen/Putken eikä mitään muuta edes valmistettaisi! Tehotuonanossa se tiedetään, se on varma, mutta ei akvassa ihan jo pelkästään siksi, että akvaariokasvit ovat joutuneet sopeutumaan niin todella, todella monenlaisiin olosuhteisiin luonnossa esim veden syvyys, veden väri, varjostus jne. ja jotka vieläpä saattavat vaihdella esim tulva/sadetilanteen mukaan jatkuvasti. Maakasveilla olosuhteet harvoin muuttuvat näin radikaalisti! En ole ikinä enkä missään nähnyt tutkimusta vesikasvien kasvusta käyrien valossa, ja olisi hirmu kiva jos siinä olisi vieläpä huomioitu noita em eri olosuhteita... Kaiken kukkuaraksi vesikasvit, ehkäpä sopeutumana muuttuviin olosuhteisin, osaavat hiukan muuntaa aallonpituuksia itselleen sopiviksi joten Sen Parhaan etsintä tai siitä kinastelu ei ehkä edes ole vaivan arvoista?

Yksi mietintämyssyyn pistettävä asia on, että onhan noita putkia, joissa on paljon yhteyttämiskäyrien mukaan optimaalisesti sinistä ja punaista sisältäviä kasviputkia tarjolla vaikka kuinka. Niitä kivan sini-violetteja, tiedättehän. Mutta hold your horses for a second, ne on kehitetty punaleviä kasvattamalla koska levät kykenevät käyttämään niitä myös tehokkaasti. Päätelmä...? Jokin kompromissi...? Maakasvien kilpailu elintilasta ja ravinteista ei ole samanlaista kuin vesikasvien ja levien.

Tykkään kovasti teorioista, mutta annan teorioille piupaut jos käytäntö useissa akvoissa ja omat silmät kertoo jotain muuta. Tää akva-maakasvijankkaus menee siihen kategoriaan. Niin kauan kun me jankataan siitä ja ummistetaan silmämme siltä mitä meidän silmät kertoo, me ei päästä yhtään mihinkään. Keskustelu on toki aina tervetullutta mutta joskus on mentävä eteenpäin asioissa.

[Aqualung]

Ja koska se lyhyt vastaus oli tulossa?

[Sisso]

Hei, mä tiesin itsekkin jo ekasta rivistä, että homma on tuhoon tuomittu mutta oishan tosta saanut asiaa ja asian vierestä sivukaupalla kirjoitus- ja asiavirheitä... Siihen nähden lyhyt....Pahempaakin on tullut kun on luvattu lyhyttä! Oli itse asiassa pakko lopettaa kun piti alkaa puunaamaan lattiaa Ipalla...

[Aqualung]

Ei jaksa lukea tuota kokonaan, mutta kyllä nuo käppyrät on ihan vesikasveilta otettuja. Sitäpaitsi klorofylli on klorofyli on klorofylli. Kasvista itsestään toki riippuu mitä mallia pitää enempi sisällään. Ja vielä pikku pointtina että kotisyvyisissä altaissa ei se vesi vielä syö sitä aallonpituutta eli ei tarvitse ottaa sitä huomioon.

JA näin perspektiivikysymyksenä vielä että mitä tekemistä on ADA näyttelyaltailla keskiverto kotiakvaarion kanssa, muuta kuin yleensä se laatikko on lasia ja sisällä vettä? Eli MITÄ järkeä? Noissa allastyypeissä on jo lähtökohtaisesti ihan eri tavoitteet, joten vertailu on aika turhaa.

[Sisso]

Tota noin, mun lienee tässä ihan turha yrittää vääntää mitään järkeä mihinkään, jos sulla ei ole aikomustakaan lukea sitä tietomäärää minkä sulle tarjosin. Jos ei vaivaudu lukemaan, ei maksa vaivaa kysellä. Siellähän tuo vastus olisi. Kyllä ne tavoitteet on musta ihan samat, AGAn, ADAn tai kotiakvoissa, lukuunottamatta niitä muutamaa pyttyä jotka on pakotettu kisakuntoon muutamassa kuukaudessa. Mikä se ero susta on? Itse näen, että kaikissa on tavoitteena terveet kasvit ja rehevä kasvu, jotka pitävät levät loitolla (ja tähän riittää yksi terve kasvi akvassa!). Vain toteutustapa valon suhteen on eri. Mä en ymmärrä miksi kotiakvassa pitäisi tyytyvä johonkin vähempään? Enkä nyt tarkoita paljon valon tuomia iloja vaan sitä kasvun laatua joka saavuteaan vain sillä, että valo, hiilari ja ravinteet ovat balansissa. Ei tällä ole mitään tekoa millainen akva on, AGAn voittoon tähtäävä vai John Smithin olohuoneen nurkassa nököttävä pönttö, sikäli mikäli Smith edes tahtoo akvansa kukoistavan.

Niin mikä se oikea valo nyt sitten olikaan? Kasvit yhteyttävät aamusta iltaan päivänvalon spektrin muuttuessa pitkin päivää. Mihin me tarvitaan käppyrän jolla ei tee käytännössä yhtään mitään esittelyä? Ja kuten totesin, jos tahtoo yhteyttämisen kannalta tehokkaan valon, niin laittaa sinistä ja punaista. Tai violettia jos pää kestää, ei sen sen vaikeampaa ole. Siinä sitä on yhteyttämisen kannalta täydellinen putki. Eikö kelpaa?? Mä ymmärrän että on tosi kiva vääntää spektreistä ja todistella käppyröiden avulla ettei kasvit voi kasvaa 2800K valolla. Voi juosta piiloon teorioiden taakse. Voi syyttää valosta ongelmia, ehkä jopa kaikkia akvansa ongelmia kun niiden muiden asioiden kuntoon laittaminen on, tai voi olla, paljon haastavampaa ja vaatii jopa enemmän perehtymistä käytäntöön, ei vain teorioihin. Vaan sitä en käsitä miten kukaan voi sulkea silmänsä niin täydellisesti kuin jotkut tekevät toisten kokemuksilta jotka on ehkä jopa valokuvattu kaikkien tarkasteltavaksi. Se ei vie asioita eteenpäin. Se nyt vaan menee niin, että lukee mitä tahansa foorumia, Aquascaping Worldia, The Planted Tankia, UKAPsia, Aquatic Plant Centeriä, The Barr Reportia, ihan mitä vaan, joissa pyörii kaikki alan suuret gurut niin siellä vallitsee, hämmästyttävää kyllä, lähes täydellinen konsensus valot-ravinteet-vedenkierto-hiilariasiassa. Samat neuvot kaikkiin akvoihin joskin toteutustapa herättää usein keskustelua. Lopputuleman voidaan todeta, että keskustelua tästä aiheesta on tässä turha jatkaa jos nämä yleisen konsensuksen kulmakivet on hukassa. Tai ovat vanhentuneitä käsityksiä, näitäkin piisaa. Asioista on opittu, ja opitaan jatkuvasti, uutta.

Pikkupointin pointti meni ohi, koska ei sillä ole mitään tekoa minkään esittämäni kanssa. Kerroin vain miksi vesikasveille yhtä oikeaa valoa ei ole olemassakaan. Muiden valaisintyyppien kanssa on tietoa ja muiden harrastajien kokemuksia saatavilla hyvin kun vain osaa etsiä, mutta ledien kanssa me ollaan vielä hukassa. PAR-mitaukset lienevät ainoa varma tapa valita sopiva valaisin, mutta harvassapa on mittarit. Täällähän on jopa epäilty, etteivät akvakasvit pysyisi edes elossa valkoisella valolla vaikka kanssaharrastajien kuvat kertovat ihan muuta. Öh, oiskohan se selitys jokin muu kuin Kelvinit...? Keskityttäiskö vaihteeksi oikeisiin asioihin...?