Mystiset miljoonakalakatastrofit

[Monnifan]

Vuosien varrella on minua kohdannut useampaankin otteeseen selvittämätön miljoonakalojen joukkokuolema. Useimmiten nämä tapahtuvat kovin nopeasti. Ensin kuolee yksi kala, jota vielä pitää yksittäisenä tapauksena. Siinä vaiheessa ei tietenkään ala tekemään mitään suuria operaatioita. Jonain päivänä töistä tullessa katastrofi onkin valmis. Monta kalaa makaa kuolleena pohjassa ja osa ui laiskasti ja laihana.
Toki useimmiten tätä edeltää jokin muutos, uusi vedenkovetusaine, uudet kalat tms.
Viimeisin oma tapaus on seuraavanlainen. Kipsi loppui ja ostin nestemmäistä vedenkovetinta. Altaassa oli pitkään ollut hyvässä tasapainossa oleva yhteisö, milliksiä, omenakotiloita ja kuparimonnisia. Yritin säätää nestemäisellä aineella vettä tuohon n. 10gh, mutta eihän se onnistunut. Vesi pysyi hyvin pehmeänä ja ennenkuin olin saanut tilattua uutta kipsiä, alkoi kalojen joukkokuolema. Kun vauhtiin päästiin, kuolivat myös kotilot lukuunottamatta niitä, jotka ehdin pelastaa toiseen akvaan. Mikään vesiarvoissa ei selitä tätä, lukuunottamatta tuota jopa 3-4gh olevaa kovuutta. Koko prosessin ajan vaihdoin vettä muutaman päivän välein.
Onneksi monniset tuntuvat selvinneen säikähdyksellä. Oliskohan runsaalla kotilokannalla yhteyttä veden pysymiseen pehmeänä?

[Zansku]

Tuollainen veden äkkinäinen pehmeneminen on ihan mahdollinen syy millisten joukkokuolemalle. Ovat mokomat tänäpäivänä kovin herkkiä oikeastaan kaikelle.

[Monnifan]

Toivotaan, että nyt saan tilanteen taas hallintaan vanhan kunnon kipsin avulla. Nestemmäinen kovetin oli muuten merkiltään Seraa. On tietty mahdollista, että oli jostain syystä viallista, kun ei toiminut. Minulla ei ole siitä aikaisempaa kokemusta, joten en tiedä, kuinka yleensä pelittää.
Onneksi nyt kalat näyttävät virkeiltä, paitsi yksi joka nyyryää sillä milliksille tyyåpillisellä tavalla. Menee hoikaksi ja ui pinnalla. Syö kyllä, mutta muuten on vaisu.
Ikävintä tässä on se, että tämä akva on tyttären. Hän on kovasti ihastunut milliksiin, kun synnyttävät eläviä poikasia ja väritys vaihtelee. Ovat myös parhaimmillaan eloisia ja hauskoja kaloja. Hyvin kesyjäkin. Tämmöisen vastoinkäymisen aikana yleensä iloa tuottavasta harrastuksesta tulee synkkä.
Onneksi pieniä on syntynyt koko ajan ja niistä nyt kasvatellaan uutta populaatiota.

[ristiakva]

Itselläni yhtenä aamuna oli kuollut useampi terveen näköinen (mihin kiinnitin huomiota!) millis, ja muutkaan eivät tuntuneet olevan ihan kunnossa. Onneksi hoksasin, että lisääntymisen ylikansoittamassa akvaariossa oli tullut yöllä hapenpuute (kun silloinhan kasvitkin vain kuluttavat happea), ja asia ratkesi siirtämällä vähemmän tarvitsevasta toisesta akvasta ilmastinkivi tuohon akvaan.