Rentouttava harrastus - ahventen tappelujälkien parantuminen

[JJVi]

Terve

Niin siinä kävi, että aiemmin sopuisa akvaario (2 * rihmakirjoahven ja helmiäistonkija) muuttui taisteluareenaksi. Rihmakirjoahvenuros oli viikonverran haastanut riitaa helmiäistonkijalle ja nyt toissapäivänä oli helmiäistonkijan pinna palanut ja rihmakirjoahvenen piesty päivän aikana sairaalakuntoon...

Kala on nyt nöyrää poikaa mutta jotain tarttisi kuitenkin tehdä. Eli voisiko lähes kokonaan tuhoutuneiden evien ja suomuttomien kylkien parantumista jotenkin nopeuttaa?

nimim. Kirjoahventen typeryydellä ei ole rajaa

[arr]

Heh, it happens..

Itse koin syksyllä jotakin hyvin vastaavaa. Erittäin sopuisasti jo pitkään yhdessä elellyt avainkirjoahvenpari vaan eräänä päivänä aloitti varsin tuhoisan sodan, jonka jälkeen koiras vain piileskeli kantojen takana. Mikäli kalapolo uskalsi näyttää naamaansa, tuli heti turpaan, ja kovasti. Affenet oli pakko erottaa, eivät olisi mitenkään samassa altaassa enää elelleet.

-Ja avaintenhan pitäisi olla perusluonteeltaan oikein rauhallisia affenia..

[iekku]

Veden laadusta huolehtiminen lienee paras lääke vammoihin. Eli tiheät vedenvaihdot ja jos hometta tai muuta höhhöä ilmestyy niin heti bakteerilääkitys avuksi.

[suomijäbä]

Mutta eihän ahvenet tappele..
Meillä timanttitonkijat tappeli 2 viikkoa niin että toisella pyrstöstä puolet jäljellä ja muutenkin aika rupinen.
väri on muuttunut ihan tummaksi ja on tosi arka.
Nyt ne on alkanut ystävystymään uudestaan, ja takaa-ajot vähentyneet, huh. Kyllä se siitä.
Pitää vaan odottaa että kasvaisi pyrstö takaisin
Sama oli oskareilla, mutta rauhottuivat aika nopeasti, hyvä niin.
Toi veden vaihto´(2 kertaa viikossa) ei todellakaan sopinut, nyt aion vaihtaa 2 viikon välein. Reilu ilmastus voisi auttaa, koska veden vaihdon jälkeen ammoniumin muodostus lisääntyy ja tekee kalat näköjään agressiiviseksi.
Tähän johto päätökseen olen tullut, voin toki olla väärässä, mutta näin nyt kuitenkin toimin.

[jarvij]

Toi veden vaihto´(2 kertaa viikossa) ei todellakaan sopinut, nyt aion vaihtaa 2 viikon välein. Reilu ilmastus voisi auttaa, koska veden vaihdon jälkeen ammoniumin muodostus lisääntyy ja tekee kalat näköjään agressiiviseksi.
Tähän johto päätökseen olen tullut, voin toki olla väärässä, mutta näin nyt kuitenkin toimin.

Sovitaan että olet väärässä, tai perustele mistä ja miksi tuon ammononiumin muodostuminen lisääntyy. Siis mistä ja miten sitä muodostuu.

Tämä kun on minullekin uutta.

[iekku]

Itse käsittäisin tuon vedenvaihtojen jälkeen lisääntyvän aggressiivisuuden lähinnä sillä tavalla, että vanhan veden vaihtuessa tuoreeseen ja parempaan kalojen olo parantuu ja niiden energia ja mielenkiinto riittää paremmin sosiaalisten suhteiden hiomiseen. Kun taas vesi on huonoa ja olokin huononee niin ei nahistelu niin jaksa napata.

Usein kudut ja muutkin hyvää mieltä ja oloa ilmaisevat toimitukset tapahtuvat affenillani (ja toki muillakin kaloilla) pian vedenvaihdon jälkeen

[suomijäbä]

Toi veden vaihto´(2 kertaa viikossa) ei todellakaan sopinut, nyt aion vaihtaa 2 viikon välein. Reilu ilmastus voisi auttaa, koska veden vaihdon jälkeen ammoniumin muodostus lisääntyy ja tekee kalat näköjään agressiiviseksi.
Tähän johto päätökseen olen tullut, voin toki olla väärässä, mutta näin nyt kuitenkin toimin.

Sovitaan että olet väärässä, tai perustele mistä ja miksi tuon ammononiumin muodostuminen lisääntyy. Siis mistä ja miten sitä muodostuu.

Tämä kun on minullekin uutta.

No, taisinpa olla tietysti väärässä
Jotenkin muistan että vedenvaihdossa tai sen jälkeen lisääntyy ammonium tai sitten kehittyy, ja ilmastus auttaa sen poistamisessa.
Itse asiassa syy tähän, miksi rupesin miettimään asiaa, on kun oskarit haukkoo henkeään aina pari päivää vedenvaihdon jälkeen, ja kun laittaa uutta vettä niin haukkominen rauhottuu. Jotain on pielessä!
Eräs akvaariokauppias kertoi minulle että vaihdan liikaa vettä liian usein ja sillä kuulemma tapetaan kalat tai ainakin kidutetaan hengiltä, koska vedessä on liikaa ammoniumia.
Sitä en tiedä onko kraana vedessä sellaista tai tuleeko se sitten jostain ulkoavaruudesta, mutta pakko jotain tehdä kun alkaa näyttämään aika pahalta tuo haukkominen.

[jarvij]

Tuon ammoniumin vaarallisuuden voit happamessa vedessä unohtaa. Se kun ei ole kovinkaan myrkyllistä. Ne on nuo monet akvaariokauppiaat vähän semmoisia...
Jos pH on päälle 6,5 niin vedessä voi olla vapaata ammoniakkia. Siihen vaivaan auttaisi pari tippaa laimeaa rikkihappoa.

Liian usein vettä ei voi vaihtaa, mutta kerralla voi tietyissä oloissa vaihtaa liikaa.
Tällöin vedessä on joko vapaata klooria tai putkistosta liuenneita kaasuja.

Ammoniumin kanssa tuolla ei ole mitään yhteistä. Ammoniumia muodostuu kalojen ruokinnasta ja kalojen erityksestä. Veden vaihdoissa ammoniuminpitoisuus pikemminkin pienenee kuin kasvaa.

[suomijäbä]

Uskottava se on!
Jatketaan harjoituksia..

[Niki]

Kokemukseni mukaan olen havainnut, että affenet "luulee" sadekauden alkaneen kun vaihtaa reilusti vettä. Seurauksena on, että hormoonit kiehuu ja on kova tarve päästä lisääntymään. Siis taisteluhan siitä syntyy!

Missään tapauksessa ei pienten kahinoiden takia kannata kalojansa pitää vanhassa vedessä, vaan vaihtaa rteilusti viikottain vettä.

Näin meillä

[JJVi]

joopa joo, minun altaassani tuon tappelemisen käynnisti lämpötilan nosto yli 30 asteeseen yhdistettynä päivittäisiin vedenvaihtoihin. Korkea lämpötila -> kuivan kauden fiilis jolloin täytyy hätistää kilpailijat pois omasta lammikostosta. Tämän jälkeiset runsaat vedenvaihdot ja laskeva lämpötila voitiin taas tulkita alkaneeksi sadekaudeksi, eli kutuhommat alkoivat kummasti kiinnostaa...

Rihmakirjoahven ei ikävä kyllä selvennyt, tila heikkeni koko ajan ja päästin sen hengiltä kärsimästä,

[luri pahanen]

Osui kohdalle tuo otsikko, joka kuvaa tunnelmia hyvin juuri nyt.

630-litraisessani kolmesta oskusta kaksi (n. 25 senttistä) tappelivat äsken valehtelematta 5 minuuttia putkeen. Sitä suutappelua, mutta ennen eivät ole noin rankasti ja pitkään tapelleet (ainakaan minun nähden). Onneksi - tai en tiedä onko se onni - olivat varsin tasavahvoja, ja ehkä juuri sen takia mylly kesti niin pitkään, kun alakynteen jäänyt teki heti nopean kierähdyksen ja iski taas takaisin. Siinä istuin sohvalla ja ajattelin, että lopettakaa nyt jo. Mutta en viitsinyt keskeyttämään mennä, kun kai se on niiden hyvä mitellä voimiaan ja löytää nokkimisjärjestyksensä. Toivottavasti se löytyy, ettei tappelut pahene. Aikaisemmin tappellut on kuitenkin olleet sellaisia hetkellisiä suukotteluja, ei mitään tällaista.

Nyt on taas rauha altaassa, eivätkä vammat näytä kovinkaan pahoilta, suomuja vähän puuttuu.

Tuli tästä toinen sydämen syrjälleen saava aspekti oskareista mieleen myös. Nimittäin joskus öisin, ehkä kerran kolmessa viikossa, oskut säikähtävät keskellä yötä jotain. Olisiko esim plekoa tai jotain, mutta sitten spurttailevat aivan päättömästi hetken aikaa, reunat paukkuvat ja vesi roiskuu. Ja itse herään viereisessä huoneessa, että mitä HEL... tapahtuu.

Varmaan joillain muillakin on näistä "painajaisöistä" oskujen kanssa kokemuksia. Voikohan niitä mitenkään estää/tehdä jotain?

Että rentouttava harrastus tosiaan nämä isot ahvenet