Biolan-luonnonravinnepuikot vs. vesiarvot?

[Pappis]

Kysymys altaiden vesiarvojen ahkerille testaajille liittyen Biolan luonnonravinnepuikkojen käytön aloittamiseen: Miten puikkojen käyttö ja/tai käytön aloittaminen on vaikuttanut vesiarvoihinne?

[shays]

Ei mitenkään.

[Tsiri]

Mitää..? Voiko niitä laittaa akvaarioon? Mites fosfori?

[Koss]

Mitää..? Voiko niitä laittaa akvaarioon? Mites fosfori?

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... *#p7145191

[Pappis]

Ei mitenkään.

Mitä vesiarvoja olet testaillut, ja millä testeillä?

[Sisso]

Ei mitenkään. Tippaestit JBL: PO4, No3, Fe, KH, GH, pH ja EC. Nykyään tosin seuraan vain EC satunnaisesti koska akva on jo niin asettunut että kulkee kuin juna eikä GH/KH/pH-arvoilla ole muutenkan juurikaan väliä. Olen käytänyt puikkoja kohta vuoden, ei mitään ongelmia vaikka moniset saa välillä kaivettua ne ylös. Ne nimittäin rakastavat niitä ja jos en kaiva niitä riittävän syvälle, ne kaivetaan heti ylös ja mutustellaan rikki!

Mitä tulee fosforiin, olen lukenut jo monta raporttia akvoista, joissa on koeluontoisesti pidetty fosfaattia huikeissa arvoissa, esim 7-8ppm, useita kuukausia ja jos kuvista näistä pytyissä voi mitään päätellä, vailla mitään ongelmia. Ne määrät mitä tulee ruoan mukana, tai vaikka ohjeiden mukaan annosteltuina, ei sinällään aiheuta mitään ongelmia sen enempää kuin mikään muukaan ravinne.

Koska puikoista todennäköisesti pääsee veteen ammoniumia ainakin hiukan ja joskus, olisin akvassa, jossa kasvien kasvu on hidasta varovainen niiden kanssa. Kasvit suosivat ammoniumia mutta tämä tarkoittaa että niiden pitää se käyttää vedestä ja jos kasvu on hidasta vähästä valosta tai lajeista johtuen, laittaisin puikkoja vain hyvin maltilla. Näillä saa pohjan satavarmasti pilalle jos materiaali on llian hienoa ja/tai vedenkierto pohjassa on huono. Toisaalta vähävaloisessa ja/tai hidaskavuisten lajien akvoissa voidaan ravinteita rajoittaa muutenkin enkä näe edes tarvetta juuristolannoitukselle ainakaan makroravinteita sisältävillä tuotteilla koska niistä saatava hyöty jää vähäiseksi tai olemattomaksi.

[Pappis]

Mulla JBL tippatestit PH, KH, GH, NH3/4, NO2, NO3, Fe ja PO4. Fosfaatit ovat kohonneet tyypillisestä tasosta < 0,1 tasolle noin 1, ruokinta pysyy tiukkana.

[Maisu]

Enpä ole itse niin hidaskasvuiseen kasviin vielä törmännyt etteikö juurille annettava makrolannoitus olisi jotain havaittavaa saanut aikaan. Jopa "olemattomien" tavarataloledien alla kasvavat melalehdet piristyvät kanankakasta selvästi. Ylilannoitusta pitää varoa juurille annettavissa toki ihan samoin kuin veteen annosteltavissakin lannoitteissa.

[Sisso]

Kyllä ne varmasti hyödyttävät myös hidaskasvuisia mutta mun pointti olikin nimenomaan se, että malttia noiden makrollisten juuriravinteiden kanssa etenkin sillon jos kasvu on hidasta. Osa harrastajista on tunkenut niitä juurille vähän turhan roimalla kädellä ja saanut ongelmia mm pohjan pilaantumisen muodossa mutta myös veden ammoniumräjähdyksen. Se ei ole tarpeen ylipäätään eikä etenkään silloin jos kasvu on hidasta ton edellä esittämäni ammoniumriskin takia. Toisaalta osa kokeneista kasviharrastajista käyttää ureaa tai ammoniumia ainoana typen lähteenä (niiden halvan hinnan takia) veteen annosteltuna mutta silloin on totisesti parasta tietää mitä tekee.

Jos makrollisten pohjatabujen käyttö arveluttaa, tai pohjatabujen ylipäätään, kaikki ravinteet voi antaa veteen ja kaikki akvaariokasvit voivat käyttää niitä myös vedestä. Toisaalta jos tahtoo pitää veden mahdollisimman puhtaana kaikesta ylimääräisestä, kaikki ravinteet voi antaa vain pohjan kautta juurikasveille. Käytännössä paras tulos saavutetaan molemmilla tavoilla, siis jonkinlaisella yhdistelmällä, mutta homma toimii ihan hyvin myös pelkällä toisella tavalla ja molemmilla tavoilla on myös fanaattiset kannattajansa. Turha siis menettää yöuniaan ravinteiden takia!

[Mari Kurki]

Sisso: Tarkoitatko että pääasiassa juurillaan ravinteet ottavat kasvit, kuten vesimiekat, melalehdet ymv. on myös mahdollista saada kasvamaan ja voimaan hyvin pelkällä nestemäisellä lannoituksella? Tämä oli minulle uutta Tiesin että ne hyötyvät myös nestemäisestä, kuten pääasiassa vedestä ravinteensa ottavat hyötyvät osin pohjalannoituksesta, mutta olen aina kuvitellut että noille pohjalannoitus on välttämätöntä kunnollisen kasvun takaamiseksi.

[Sisso]

Tätä juurikin tarkoitin. Olen nähnyt kuvia todella rehevistä akvoista joissa pohja pidetään puhtaana ravinteista ja samat miekat ja cryptot ne niissäkin kukoistaa. Tosin ainakin osassa pohjalla lienee ns inertti substraatti (koska kyseessä ulkomaiset, lähinnä britti- ja jenkki-, akvat, nehän ei juuri hiekan päälle mitään ymmärrä) joka sitten ottaa ravinteet, niin mikrot kuin makrotkin, vedestä ja luovuttaa ne puolestaan kasveille. Tai sitten itsessään ravinteita sisältävä substraatti, kuten ADA Aquasoil, joka on maailmalla hyvin suosittu (tai oli, ennen uutta susiversiotaan).

Eräs teoria esittää meidän menneen vähän vikaan juurien kanssa. Sen mukaan vesikasveilla on juuret ensisijaisesti kiinnittymistä varten, ei ravinteiden ottoa. Noh, voi tämä pitää paikkansakin koska luonnossa vesistöjen pohjat on monasti hyvinkin ravinneköyhiä, mutta toisaalta voi ajatella että ehkäpä ne juuret sitten auttavat kasvia, kiinnittämisen lisäksi, ottamaan myös pohjasta niitä vähiä käytössä olevia ravinteita koska suurin osa vesistöjen vesistäkin on ravinneköyhiä...Esimerkiksi Amazonasin pohja ei sisällä juuri muuta kuin aluminiinia (?!?) ja rautaa, että sopii siitä kasvien repiä mitään juurillaan. Enivei, kaikki akvaariokasvit, ne mitkä nyt akvassa siis todistettavasti menestyvät, kykenevät ottamaan ravineensa myös vedestä. On totta, että eräät lajit suosivat juurilla ottoa jos ne saavat valita mutta vaihtavat näppärästi tapaa, vedestä, juurilla tai molemmilla, jos olosuhteet muuttuvat. Olen linkannut tämän aiemminkin, mutta tässä asiaa pohdittaa puolin ja toisin muutaman sivun verran http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=155380. Fanaattiseksi voi aina ruveta, mutta omasta mielestäni sekakäytöllä saavuttaa parhaat tulokset. Joskus jomman kumman tavan käyttö tuo ko akvassa etuja. Tässä asiassa voi siis huoleti valita itselleen/akvalleen parhaiten sopivan tavan kunhan huolehtii että ravinteita on tarjolla aina riittävästi. Jossain ja jossain muodossa. 80 osallistujaa ollut tätä http://www.aquascapingworld.com/threads ... tion.3475/ mieltä. Ja lisää samasta asiasta pohdintaa http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... -root.html.

[Maisu]

Nettikeskustelut ovat nettikeskusteluja ja kasvitiede kasvitiedettä. Osittain nämä väitteet aukikirjoitettuina sopivat yhteen, osittain keskustelun pohja on jo niin vääristynyt että anti noilla ulkomaisilla palstoilla jää sen vuoksi aika heikoksi.

Voit kokeilla; leikkaa miekkakasvilta ja/tai melalehdeltä ihan kaikki juuret kokonaan pois ja ankkuroi se mihin tahansa. Haittaako toimenpide kasvin kasvua? Tai sulje juuret tiukkaan muovikääreeseen; haittaako kasvua ollenkaan vai kuoleeko kasvi kenties kokonaan, kuten pohjan tukkeentuessakin yleensä käy? Toinen loogisen pohdiskelun arvoinen asia on se että miksi juuria käyttävät kasvit kasvattavat itselleen hyvin laajan juuriston suhteessa siihen mitä vaaditaan pelkkään paikallaan pysymiseen. Saman energianhan voisi käyttää lehtien kasvattamiseen, jos lehdillä saisi saman hyödyn ravinteiden otossa, eikö vain?

Aivan varmasti juuristolla voidaan käyttää vesitilavuuden ravinteita (vrt. vesiviljely maakasveilla), samasta asiastahan on kyse myös silloin jos lannoitteet ovat kiinteinä pohjassa. Ensin ne liukenevat ja sitten lipuvat kasvin juurten ulottuville. En tiedä vieläkö Hullu puutarhuri on vapaasti saatavana netissä enkä viitsi näin töistä päin tarkistaakaan, mutta monille 90-luvulla akvaariokasveja harrastaneille se on ainakin tuttu juuri akvaariokasveihinkin sovellettavien vesiviljelyohjeidensa vuoksi (toivottavasti ei sentään mistään muusta syystä).

Ei siinä sinänsä ole mitään uutta että juurilla voi käyttää lannoitteita kunhan ne lannoitteet vain tulevat jollain tapaa juuriston ulottuville. Samaa pohjaa ovat kaikki ikivanhat neuvot pitää huolta ettei pohja tukkeennu jolloin kierto siellä lakkaa kokonaan, ja tietoisuus siitä ettei sorapohjia ollut tarvetta lannoittaa samaan tapaan kuin hiekkapohjia. Ei se lannoitemolekyyli tiedä onko se vesitilavuudessa vai pohjassa.

[Sisso]

Nettikeskustelut ovat nettikeskusteluja ja kasvitiede kasvitiedettä. Osittain nämä väitteet aukikirjoitettuina sopivat yhteen, osittain keskustelun pohja on jo niin vääristynyt että anti noilla ulkomaisilla palstoilla jää sen vuoksi aika heikoksi.

Toinen loogisen pohdiskelun arvoinen asia on se että miksi juuria käyttävät kasvit kasvattavat itselleen hyvin laajan juuriston suhteessa siihen mitä vaaditaan pelkkään paikallaan pysymiseen.

Kyllä se anti on ihan hyvää jos/kun osaa suodattaa pois pahimman lööperin ja tsekkaa viitteet, nekin on yleensä löydettävissä kun jaksaa hiukan penkoa. Ja kyllä siellä edelleen, onneksi, pyörii sakkia joiden ammatillinen kokemus, harrastuneisuudesta puhumattakaan, päihittää kirkkaasti meistä useimmat täällä. Joistain asioista maailmalla vallitsee konsensus vaikka me täällä oltaisiin siitä mitä mieltä hyvänsä. Ja saadaan ollakin.

Hauskaa, että otit kasvitieteen puheeksi, siitä mie tykkään ja jotain on tullut siitä joskus luettuakin. Aloitetaampa purkamalla tuosta kaksi pikku väärinkäsitystä siltä saralta: 1) kasvi kasvattaa nimenomaan köyhässä/kuivassa maaperässä laajan juuriston. Jokainen osannee päätellä miksi. Viittaan edelleen köyhäperäisiin pohjiin. Tämä tiedetään myös akvaario-olosuhteissa: kun kasvilla on juurillaan ravinteita, sen juuristo jää suppea-alaiseksi ja päinvastoin 2) Jos juuret tukehdutetaan hiekalla tahi muovilla, tapetaan ne hapen, ei ravinteiden, puuteeseen. Juuristolla on muitakin tehtäviä kuin ravinteiden otto ja juurten tuhoaminen vie juurikasveilta osan niiden elintärkeistä elintoimnnoista, joista osa voi olla myös ravinteiden otto. Juuristolla on eri kasvilajeille eri merkityksiä. Juurikasvit ovat sopeutuneet elämään juuristonsa kanssa, latvus palvelee juuristoa ja juuristo lavustoa. Toisen tuhoaminen tuhoaa myös toisen ellei kasvi ole evoluutionsa aika tehnyt sopeumaa toisen menettämiseen, näitäkin piisaa. Sillä, että että toinen tuhotaan mikä johtaa kasvit hyvin nopeaan kuolemaan, ei ole mitään tekemistä ravinteiden kanssa, koska mitään kasvin kuolemaan johtavaa puutosta ei ehdi tulemaan muutamassa tunnissa tahi päivässä. Maakasvit voivat sinnitellä vararavintonsa turvin jopa kuukausia, esim pupujen talvella jyrsimä omenapuu saattaa hyvinkin vielä kukkia ennen kuin kuolo korjaa.

[Maisu]

Eräs teoria esittää meidän menneen vähän vikaan juurien kanssa. Sen mukaan vesikasveilla on juuret ensisijaisesti kiinnittymistä varten, ei ravinteiden ottoa.

2) Jos juuret tukehdutetaan hiekalla tahi muovilla, tapetaan ne hapen, ei ravinteiden, puuteeseen. Juuristolla on muitakin tehtäviä kuin ravinteiden otto ja juurten tuhoaminen vie juurikasveilta osan niiden elintärkeistä elintoimnnoista, joista osa voi olla myös ravinteiden otto.

Eli olivatko ne juuret nyt tämän viittaamasi teorian mukaan olemassa ensisijaissesti kiinnittymistä varten vai oliko jotain muitakin tärkeitä käyttötarkoituksia?

Puhutaanko muuten miekoista ja melalehdistä samassa lauseessa noilla ulkomaisilla foorumeilla, kun kirjoitetaan pohjan merkityksestä?

[shays]

^ Tosi hienosti irroitettu asiayhteydestä ja luetun ymmärtäminen kymppi, hyvähyvä!

[Helina]

Sisso kiitos että pistät asiaan paneutumiseen käyttämäsi ajan/vaivan laajempaan yhteiseen hyötyyn, oppimaasi jakamalla.

Huomasin itsekin yllätyksekseni, että pieneen 20l pöytäakvaan tilapäiskasvatukseen hankkimani keihäslehdet lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun, laitettuani juurien alle myyntipakkauksen villan sisään jbl'n savipallon.

Kaupasta oli näet sanottu näiden tarvitsevan kaiken ravinnon ehdottomasti nestemäisestä lähteestä. Kasvit todellakin vaihtavat käyttämään tapaa joka on tarjolla. Ajattelin juurikin veden puhtauden vuoksi perustaa pääakvarionkin pohjalannoitevaltaiseksi.

Oletteko kuulleet / lukeneet Natural planted tank'ista, jossa lannoitus tapahtuu vain kalanruoan välityksellä? Törmäsin pintatietoihin Turun Akvaario Ystävien lehdessä.

[djuphavsfisken]

Kyllä se anti on ihan hyvää jos/kun osaa suodattaa pois pahimman lööperin ja tsekkaa viitteet, nekin on yleensä löydettävissä kun jaksaa hiukan penkoa. Ja kyllä siellä edelleen, onneksi, pyörii sakkia joiden ammatillinen kokemus, harrastuneisuudesta puhumattakaan, päihittää kirkkaasti meistä useimmat täällä. Joistain asioista maailmalla vallitsee konsensus vaikka me täällä oltaisiin siitä mitä mieltä hyvänsä. Ja saadaan ollakin.

Pieni sivuhuomautus. Eli samaa mieltä. Kyllä ulkomaisiltakin foorumeilta löytyy osaavaa porukka. En ymmärrä asennetta, että me täällä Suomessa tiedetään parhaiten ja muu on diipadaapaa. Itse lueskelen välillä ruotsalaista, saksalaisia ja jenkkiläisiä foorumeita. Keskustelutapa tosin välillä ärsyttää, kun ollaan niin positiivisia ja kohteliaita, että itse asia saattaa unohtua

[Maisu]

Oletteko kuulleet / lukeneet Natural planted tank'ista, jossa lannoitus tapahtuu vain kalanruoan välityksellä? Törmäsin pintatietoihin Turun Akvaario Ystävien lehdessä.

Diana Walstadin vanha kirja siis, nimeltään "ECOLOGY of the PLANTED AQUARIUM - A Practical Manual and Scientific Treatise for the Home Aquarist" kymmenen vuoden takaa. Sillä tarkkuudella olen kokeillut isoimmassa altaassani kalanruuan käyttämistä lannoitukseen (en kuitenkaan vedenvaihtojen lopettamista), että pystyn sanomaan ettei se näkynyt minulla kasvien kunnossa kovin ihmeellisesti ennen kuin kolmessa tai neljässä kuukaudessa. Puoli vuotta oli minulla ehdoton raja jonka jälkeen oli pakko alkaa lannoittaa, mutta kovin tarkka en lannoituksesta tänä päivänäkään ole juuri tuon takia etteivät vaikutukset nyt kovin dramaattisia tai nopeita tuossa nimenomaisessa altaassa olleet. Mutta en kehota kokeilemaan kuin sellaisissa altaissa jotka ovat äärettömän hyvässä tasapainossa ja muuten ongelmattomia. Minulla ainakin ensimmäisenä näkyy nestelannoituksen lopetus tuplasti kohonneena sähkönjohtavuutena vaihtovälin loppua kohti verrattuna lannoitettuun, normaali viiden numeron korotus viikossa onkin jopa kymmenen lannoittamattomana vaikkei sitä kompensoi ruokkimisella.

[Helina]

Kiitos Maisu kokemuksestasi.

Ehkäpä sitä voisi kokeilla pikkuhiljaa vanhassa (hajottajaeliöstöltäkin kypsässä) akvaariossa niin, että alkaisi imuroimaan pohjasoraa vain kevyeesti pinnalta, jättäen soran väleihin hajonneen aineksen maatumaan juuristolannoitteeksi. Muutoin jatkaen normaalisti, kunnes kuukausien kuluttua kokeilee joko pienemmällä lisälannoituksella pärjää hyvin.

Onko kenelläkään tietoa kertyvän EDTA-n (ja muiden "lannoitemineraalien siirto-kemikaalien") vaikutuksista eliöille ja kasvistolle. EDTA'han kai ei edes hajoa (?) ja on yleisimmin käytetty neste- ja kiinteissäkin kemialannotteissa, joissa "aineet ovat pitkään kasveille käyttökelpoisessa muodossa".

[kalaton1]

Nostinpa vanhaa keskustelua kun kysymykseni kuuluu aihepiiriin.
Eli kuinka useasti noita biolanin tikkuja olette laittaneet ja minkä verran suurinpiirtein?

[kalaton1]

Nostinpa vanhaa keskustelua kun kysymykseni kuuluu aihepiiriin.
Eli kuinka useasti noita biolanin tikkuja olette laittaneet ja minkä verran suurinpiirtein?

Löysinkin jo yhden vastauksen tähän, mutta jos joku näitä käyttää niin voi kommentoida omia kokemuksia lähinnä juuri määristä ja aikaväleistä kuinka usein lannoittaa. Meillä intianvesitähdikki ja rusolehti tuntuu tykkäävän näistä.

[Pappis]

Itse olen laittanut 1/2 tai 1 puikon isoille kasveille, pienille 1/3-osa tai 1/4-osa puikon, 1-2 kertaa vuodessa. Eli aika maltillisesti...

[akiholm]

Itse olen laittanut 1/2 tai 1 puikon isoille kasveille, pienille 1/3-osa tai 1/4-osa puikon, 1-2 kertaa vuodessa. Eli aika maltillisesti...

"Komppaan pappista, esim vesimiekoille puolenvuoden välein ja tarpeeksi syvälle, on muuten melkoista levän aiheuttajaa,,."

[Koomikko]

Varmaan 4 kuukauden välein tuli lisättyä biolan puikkoja silloin kun niitä käytin. Erilaisia pohjalannoitteita olen käyttänyt enkä ole huomannut mitään hyötyä mistään pohjalannoitteesta. Käytän vain nestemäisiä lannoitteita ja näyttää tuo piisaavan. Meneehän se nestemäinenkin lannoite pohjahiekkaan ja sieltä kavsien juurille. Ei noi biolanion puikot kyllä mitään levän aiheuttajia ole.

[akiholm]

Vapautuessaan esim.kalojen toimesta; ravitsevat veden otolliseksi leville,ei tietenkään juurilla ollessaan