Veden kovuus ja karbonaattikovuus?

[Andres]

Meillä vesijohtoveden kokonaiskovuus on vesilaitoksen nettisivujen mukaan dH 2,6. Karbonaattikovuudesta ei siellä ole tietoa.

JBL-vihkosen "Mitä - Miksi - Miten?" mukaan kokonaiskovuus ei ole tärkeä, mutta karbonaattikovuus on pH-arvon takia: karbonaattikovuuden pitäisi olla vähintään dH 5.

Kun ilmoitetaan jollekin kalalle sopivaksi kovuusarvoksi dh 5-12, tarkoittaako se kokonaiskovuutta vai karbonaattikovuutta?

Akvaario on vasta suunnitteluvaiheessa. Pitääkö minun nyt vaan mitata jollakin testillä tuo karbonaattikovuus? Mikä on paras tapa kovuutta sitten tarvittaessa lisätä?

[Kimbela]

Kokonaiskovuus on (lähinnä) Ca- ja Mg-ionien määrä vedessä. Kokonaiskovuudella on merkitystä joidenkin kalalajien viihtyvyydelle ja ja joillekin kasveille. Karbonaattikovuutta taas voidaan kutsua myös haponsitomiskyvyksi. Karbonaatti-ionit muodostavat veteen pH-puskurin, jossa veden pH arvo pyrkii pysymään. Jos karbonaattikovuus on hyvin pieni (1-2) voi esimerkiksi hiilidioksidi romahduttaa altaan pH arvon hyvin nopeasti esimerkiksi arvoon 5, joka on osalle kaloista jo liian hapanta. Suuri karbonattiikovuus taas alkaa pitää vettä turhan emäksisenä (ja lisää veden sähkönjohtavuutta) ja voi vaikuttaa joidenkin kalojen viihtyvyyteen liian korkeana pH-arvona. Tuo kH arvo 5 on alkuun ihan hyvä. Karbonaattikovuutta on helppo lisätä esimerkiksi ihan ruokasoodalla (natriumbikarbonaatti), käytä hakua, tältä palstalta löytyy noista tarinaa. Kolme vesiarvo on toisinsa sidonnaisia: pH, kH ja CO2. Jos aiot kasvatella kasveja ihan tosissaan niin opiskele miten nuo liittyvät toisiinsa.

Tässä pikavastaus, kysy tarkennuksia tarpeen mukaan.

[LillaMy]

Laitetaanpa tähän uusi kysymys karbonaattikovuudesta.
Onko normaalia, että kH laskee altaassa? Hanasta liusketesti näyttää neljää ja akvasta samalla testillä pitoisuus on nolla.

[Anniquu_]

Se on tavallaan kyllä ihan normaalia. Tosin tuo muutos KH neljästä nollaan on ehkä aika suuri mutta kun se on mitattu liuskatestillä, niin siinä testaustapakin tuo oman epätarkkuutensa tulokseen.

Teoria tosi lyhyesti ja mutkat suoraksi vetäen tuossa menee niin, että kun akvaarioon tulee happamuutta aiheuttavia "ainesosia" mm. kalojen hengityksestä ja nitrifikaatiobakteereiden toiminnasta. Kun bakteerit veivaavat kalan tuottamasta ammoniumista nitriitin kautta nitraattia, tulee veteen happamuutta (eli veyioneja). Karbonaattikovuus eli alkaliniteetti kuluu pikkuhiljaa pois, kun se sitoo happamoittavaa ainetta pois.

Onko sinulla siellä kaloja vai onko meneillään "jätehuoltobakteereiden kasvatus" (siis suomeksi kypsytys ) Jos siellä on kaloja, niin miten pH ja nitraatti kehittyvät vedenvaihtojen välillä? Ja jos on kaloja niin mitä ja kuinka paljon? Sitä siis yritän haarukoida, että onko tuo karbonaattikovuuden lasku ns. todellista vai huijaako liuska.

[LillaMy]

Kaloja ei ole vaan allas on vasta kehittymässä.
Elollisia akvaariossa ovat 6kpl kierteisiä, muutama karttulehti, rasvalehti ja pikkulimaska.
Elotonta luonnonhiekkapohja sekä mangrove juurakko.
Liuskatesti ei ole kauhean relevantti, mutta ero tulee esiin heti (vrt. 2dl juomalasi 98l miniakvaario)

[LillaMy]

PH:ta varten minulla on tippatesti: hanasta n. 7 (vesilaitos ilmoittaa heiltä lähtevän 7.2) purkissa pH 6.5, välillä jopa 6. Tuon olen selittänyt itselleni tuolla purkin kokoon nähden suurella mangrovella (n.40*30*10cm)

[pisarat2]

Vesirvot muuttuvat toimivassa altaassa ollen erit kuin haanavedessä - se on täysin normaalia, eikä siihen tarvita edes juurakkoa. Lopulta toimiva, kypsä allas vakioituu johonkin tasolle, omaan tasapainoonsa. Silloin tilan muutoksia saa riittävän tarkasti seurattua myös liuskatesteillä.

[Anniquu_]

Se mangrove taitaa olla siihen karbonaattikovuuden laskuukin suurin tekijä, kun pH:kin on laskenut verrattuna hanaveden arvoon. Eli liuska näytti ihan "oikein". Karbonaattikovuus pienenee, kun kanto luovuttaa happoja ja karbonaatit sitten sitovat sitä happoa. Uusista (jos tuo sinun on uusi?) mangrovenannoista minulla ei ole itselläni kokemusta, mutta voi olla, että jossain vaiheesa tuon happamoittava vaikutus vähenee. Tosin sitten kun siellä kenties on kaloja, niin nekin sitten taas voivat lisätä happamuutta. Tosiaan kuten pisarat2 totesi, että jossain vaiheessa akvaarion vesiarvot aika lailla vakiintuvat, jos siellä ei tehdä suuria muutoksia. Mutta sitä tosiaan kannattaa (ainakin sillointällöin ja esim kaloja hankkiessa melko ahkerastikin) seurata, että mihin suuntaa mikäkin muutos vesiarvoja vie. Ja ainakin silloin kun kaikki on ns kunnossa, niin luiskoilla pärjää ihan hyvin....

Kaloja ei ole vaan allas on vasta kehittymässä.

Anteeksi, että nappaan tämän tavallaan irti asiayhteydestä, mutta tuo sana "kehittymmässä" kaappasi huomioni. Toivottavasti huomioni on turha ja että olet tiedostanut asian jo aiemmin, mutta täytyy nyt vielä muistuttaa, että altaan kalankakkaa hajottava ja akvaarion kaloille turvalliseksi tekevä bakteerikanta ei kehity ilman aktiivisia toimenpiteitä. Altaaseen pitää josain saada niitä nitrifikaatiobakteereita -joko kaupallinen valmiste jossa on oikeasti bakteereita, mullasta tai sitten suodatinlietettä toimivasta akvaariosta. Sitten niitä bakteereita tulee ruokkia, jotta ne lisääntyvät, eli akvaarioon lisätään kalanruokaa jo ennen kuin siellä on kaloja tai sitten hirvensarvisuolaa. Toimivan bakteerikannan merkki on se, että testissä näkyy nitraattia mutta ei nitriittiä.

Mutta toivon että takerruin "väärinkäsitykseen/ omaan ylitulkintaani" , mutta perustelen tätä sillä, että nitriitti on hyvin myrkyllistä kaloille ja sille niitä on turha altistaa. Ja oikeastaan asiaa ei sinun sen kummenmin tarvitse tähän "raportoida", tärkeintä on se että olet itse asiasta perillä.

[LillaMy]

Vastaan kuitenkin.

Mangrove on uusi. Liotettu ja uunissa keitetty niin että uppoaa.

Kehittymisellä tarkoitin, että kukkamulta ja apilanurmi ympillä aloitin. Kalanruolla soppaa olen keittänyt. Nitraattia (NO3) liusketesti näyttää, nitriittiä (NO2) ei.

Suodattimen käynnistin (eli hiekan, veden ja ympin laitoin) viikko sitten maanantaina (oliko se 15.7.).

[LillaMy]

Kaloja en tosiaan vielä ole keitokseen uskaltanut lisätä. Ne olisivat huomenna paikallisessa liikkeessä, mutta en tiedä koska uskallan ne kotiin tuoda, jotta jokainen selviäisi hengissä.

[Anniquu_]

Selvitykseni oli siis turha, hyvä hyvä.

Nyt tulee arvio ihan hatusta vedettynä, olen nimittäin hirvensarvisuolalla altaat kypsyttänyt eli tuosta kalanruokametodista ei ole omakohtaista kokemusta... Mutta ajattelisin, että kun nitraatti menee yli 25 mg/litra, niin sitten siellä altaassa olisi rittävä bakteerikanta. Sitten iso vedenvaihto, itse olen vaihtanut noin 80% pois, ja sitten kaloja hakemaan. Nitriittiä kannattaa kuitenkin seurata pari viikkoa kalojen tuomisen jälkeen, ei välttämättä joka päivä tarvitse tehdä testiä, mutta muutama pistokoe.