Kirotun akvan kirotut kalakuolemat

[Amandar]

En muistaakseni koskaan ole joutunut tälle alueelle kirjoittamaan vuodesta 2004 alkaneen harrastukseni aikana. Nyt olen niin ymmälläni, että omat arvailut tämänaamuisen kalakuolemien johdosta eivät enää tuota tulosta...

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=105&t=215296 Tästä ketjusta voi lukea tuon akvan historiaa. On ollut oikea "kirottu projekti" kuten otsikko kertoo.

Mutta tosiaan, tämä näky odotti aamulla:



Vainajat meidän maskotti-leväbarbi Läski, 2 kongontetrakoirasta ja 3 sateenkaarikalaa.

Akvaario: 350l (Juwel Rio 300)
Kalasto (jäljellä olevat): 15kpl kiilakylkiä, 15kpl monnisia, 5 plekoa (kolumbianperhospleko, 2x partamonni, 2x juovapuupleko), 11kpl kongontetroja (nuoria, vanhoja, naaraita ja koiraita), 2 sateenkaarikalaa, muutama omenakotilo
Vedenvaihdot: 25-30% noin joka 5. päivä
Suodatus: 2x Eheim 2224, Eheim Biopower 240, Eheim Prof. 3 350 2073
Valaistus: 6x 54W T5
Vesiarvot: NO2 0, NO 10, pH 7 (otettu tippatesteillä vedenvaihdon jälkeen kun en kiireissäni tajunnut ennen mitata...)
3D-tausta, musta akvaariohiekka täynnä kierteisiä, EasyCarbo-lisäys (aloitettu viikko sitten, nyt vain 3ml/päivä), ruokinta maltillinen 2x päivä ja plekoille aina tarjolla kesäkurpitsaa tai kurkkua

Akva käynnistetty siirtämällä 3 suodatinta (2 ulkoista, 1 sisäsuodatin) suoraan käytöstä toisesta akvasta. Sen jälkeen NO2 mitattu säännöllisesti -> ei nousua.

Ainoa ero edelliseen päivään on se, että lämpötila on edellisen lämmittimen rikkoutumisen jälkeen nostettu hitaasti (24h) 23C -> 26C. Aamulla kalat haukkoivat henkeä pinnalla ja raatoja oli 6kpl. Pinnalla käy voimakas puhuri (kaikki suodattimet suunnattu liikuttamaan pintaa).

Mikä tuonne oikein on iskenyt? Happikato? Enää ei ymmärrys riitä.

[Darw]

Toimimaton nitriittitesti, musta hiekka tai käyttämäsi epoksiliima?

[Amandar]

Maanantaina pääsen hakemaan uudet vesitestit. Otan varmuuden vuoksi eri valmistajalta. Nyt ei auta kuin odottaa.

Kalat käyttäytyvät normaalisti kuten käyttäytyivät myös eilen illalla. Jotenkin tuntuu, että ainoa "järkevä" selitys yhtäkkisen 6 kalan tippumiselle olisi hapen loppuminen. Etenkin kun mitään ennakkovaroitusta ei ollut. Vesi on kirkasta, levää ei näy, kuolleissa kaloissa ei ole mitään sairaudenkaan merkkejä.

Tuollahan tapahtui aiemmin se, että Jäger meni hajalle ja lämmitti veden aika korkeaksi. Silloin kalat käyttäytyivät samoin kuin tänä aamuna. En oikein osaa yhdistellä, että mikä siellä aina heilahtaa kun lämpötilaa nostaa... Ja nimenomaan yön jälkeen kertoisi hapen vähyydestä?

[Quu007]

Anteeksi jos kysymys kuulostaa hölmöltä mutta onhan sulla ne kaikki laitteet päällä 24/7?
Meinaan jossakin ketjussa joku kysyi että voiko ne sammuttaa yöksi..

Ja mitä tulee mustaan hiekkaan niin mulla on ollut sitä jo kymmen vuoden ajan eikä yhtään ainoaa kalakuolemaa ole johtunut siitä..

[Fisutar10]

Entäpä EasyCarbo? Itse pysyn siitä litkusta fisujeni kanssa erossa. Ja oletko ollut tarkka annostelun suhteen?

Ja lämmin vesi pystyy sitomaan vähemmän happea kuin viileämpi vesi, joten happikatokin voisi olla mahdollinen.

Joillakin ollut pohja ns. tukossa ja sieltä tullut erinäisiä hapettomaan olosuhteeseen liittyviä kaasoja (metaani, rikkivety...). Siksi itse lappoan pohjaa säännöllisesti nykyään.

Tosin tuli noista kuolleista/elossa olevista lajeista mieleeni, että plekot kyllä melko herkkiä happikadolle (tosin pitävät lämpimästä vedestä). Miksi juuri nuo olivat uhreja, miksi muut selvisivät...

Omput helposti vaeltavat pintaan, jos vedessä on nitriittejä, ph laskee nopeasti...

[Amandar]

No tottakai mulla on kaikki tekniikka päällä 24/7! Ainoat ajastimeen kytketyt ovat valot.

EasyCarboa olen lisännyt pikkuhiljaa akvaarioon. Aloitin ehkä viikko sitten lisäämään sitä todella varovaisesti: 1ml/päivä ja nostanut pikkuhiljaa sen 3ml/päivä. Pullon ohjeistus 350l altaalle olis 7,5ml /päivä ja tuplat mikäli paljon kasveja, että ei tuo nyt kovin paljoa ole... En tosin nyt uskalla tuota muutamaakaan millilitraa laittaa.

Omput olivat muistaakseni pohjassa kesäkurpitsan kimpussa ja ovat edelleen. Eivät olleet kalojen kanssa pinnalla tänä aamuna eivätkä olleet monnisetkaan. Ainoat pinnalla suutaan haukkovat olivat kongontetrat, paratiisikalat ja kiilakyljet, eli nämä jotka muutenkin pulikoivat keskivedessä ja pinnan tuntumassa.

Harmi kun ei ole oikein mitään mahdollisuutta mitata nitriittitestin toimivuutta. Sen verran epäonnea ollut tämän akvan kanssa, että en enää jaksaisi ihmetellä, mikäli vesitesti näyttäisi väärin. Vaihdan vielä varmuuden vuoksi vähän vettä illalla.

Katsottiin taskulampun avulla akvan 3D-taustan taakse. Ei näkynyt raatoja tai muutakaan epäilyttävää.

Mieshän on jo valmis heittämään koko akvaarion kaatopaikalle koska "aiheuttanut mulle törkeästi päänvaivaa koko olemassaolonsa ajan".

[Fisutar10]

Mikäs nitriittitesti tarkemmin? JBL/Tetran tippatesti? Kaipa sitä voisi kalanraadoilla yms. saada nitriittiä aikaiseksi? Ei kannata toki pistää elävää kalaa kippoon ja ruokkia sitä siellä...mutta varmaankin jollain keinoin nitriittiä saisi pukattua ja testattua värähtääkö värit punaiseksi. Veikkaanpa, että ottaisi akvaariosta vettä, pohjahiekkaa, pari kierteistä ja kalaruokaa hiven kippoon ja odottelisi tovin, niin nitriitit nousevat.

Omput kyllä reagoivat tosi herkästi veden laatuun. Joskus nähnyt kun armeija nousee pintaan ja vipinää kantsii silloin pistää kinttuihin ja tutkia veden laatu. Omput myös möllöttävät herkästipohjassa tuntosarvet supussa, jos veden laatu on huono.

Outoa, etteivät juuripohjakalat nousseet pintaan haukkomaan ja delanneet vaan keskiveden fisut.

[Koss]

Outoa, etteivät juuripohjakalat nousseet pintaan haukkomaan ja delanneet vaan keskiveden fisut.

Monnisilla ja monneilla on suolihengitys.

[Fisutar10]

Esim. useimmilla L-sarjan monneista on virtaava vesi kotipaikkana. Siksi virtaus akvassa on myös tärkeää ja hyvä suodatus. Tärkeää on myös tehokas hapetus, koska alkuperästä johtuen näillä lajeilla ei ole kykyä hyödyntää ilman happea sillä tavalla kuin jotkut erikoistuneet L-monnit, jotka ovat seisovista happiköyhistä vesistä kotoisin. Siitä syystä L-monnien akvaariossa suodattimen pysähtyminen johtaa nopeasti kuolemaan ja ne löytyvät pinnalta pian kellumasta. Happikadossa ne yrittävät niellä happea pinnalta, kuten erikoistuneet sukulaisensa, mutta eivät pysty siihen. (lähde: L-monnit, Seidel)

Katsoin, että pohjalla oli L-sarjan plekoja, jotka tuskin ovat seisovan veden hapettoman veden monneja.
5 plekoa (kolumbianperhospleko, 2x partamonni, 2x juovapuupleko).
Perhospleko ainakin tarvitsee hapekkaan veden (Varjon akvaariokalat). Käsittääkseni myös juovapuuplekot tarvitsevat voimakkaan virtauksen ja happirikkaan veden. Partis ei niin nirppis ole asuinpaikan suhteen, mutta peräsuolihengitys puuttunee. Tähän vastatkoon joku viisaampi. En ole ainakaan nähnyt partista pinnalla ilmanhaussa.

[Koss]

Se että virtaus on suotavaa erillaisille plekoille, monnisille, ei tarkoita sitä että tarvitsevat happipitoista vettä. Osaavat toki ilmahengittää suoleensa myös vähähappisessa tilassa. Mielellään kuulisin tähän Prboyn vastauksen.

[Fisutar10]

Se että virtaus on suotavaa erillaisille plekoille, monnisille, ei tarkoita sitä että tarvitsevat happipitoista vettä. Osaavat toki ilmahengittää suoleensa myös vähähappisessa tilassa. Mielellään kuulisin tähän Prboyn vastauksen.

Useimmat, joilla on plekoja akvaariossa tietävät hapekkaan veden tärkeyden. Nopeasti plekot vauhkoontuvat hakemaan pinnasta happea happikadon tullen, jota eivät useimmat lajit pysty hyödyntämään yritelmistä huolimatta.

Peräsuoli on niille yhtä hyvä hengityselin kuin itse akvaristille - pruuuuuuuut... .

[Amandar]

Thihhih. Alkoi hymyilyttää tämä keskustelu plekojen peppuhengityksestä.

Nojooh. Kalat voivat normaalisti vieläkin. Tein juuri 50% vedenvaihdon varmuuden vuoksi. Nostelin vielä kannot läpi, että varmasti löysin aamulla kaikki kuusi ruumista (vika oli mennyt taustan taakse, ai että sitä iloa kun miehekkeen kanssa toinen kiljuu mihin suuntaan kasvipihdeillä ja toinen sitten huutaa miten huonosti toinen ohjaa). Epäilin, että yksi potentiaalinen syy kuolemiin voisi olla, että kolumbianperhospleko olisi johonkin kaivautunut ja kuollut - sitä kun en ole nähnyt sitten altaaseen päästämisen. Onneksi (ja epäonneksi, kalakuolemien syy edelleen auki) kyseinen pleko räiskäisi vedet kunnolla päin pläsiä kun nostin herran kotikannon pinnan yläpuolelle.

Mies nimesi sen Jurnuksi.

Sentään kasvit viihtyy kun sai taas jakaa blyxa japonicoita pitkin allasta. Vielä kun pysyisi kalat hengissä nauttimassa ruohomatostaan.

[yepp]

Oiskohan koko juttu kuitenki monen jutun summa? Meinaan jos 2.4 sait vedet tankkiin, 4.4 laittamassa kuvassa oli jo kalat siellä uimassa ja 9.4 vielä koko kalaston kevyt kiehautus. Ku kait sen akvaarion nyt tovi tarvis pyöriä ennen ku kalat sinne laittaa, vaikka ulkosuodattimet olisikin kypsästä akvaariosta, mutta kun kaikki muu on uutta?

[Koomikko]

Mielestäni kalat on laitettu aivan liian aikaisin akvaarioon. Vaikka itsekkin siirsin vanhat suodattimet suoraan uuteen arvaarioon meni kypsytyksessä silti pari viikkoa. Itse olen sillä kannalla että nitriittipiikki on tappanut kalat.

[Fisutar10]

Nitriittipiikki mielestäni harvemmin silmänräpäyksessä vähenee, vaikka vettäkin vaihtaisi esim. 50%. Jäämiä pitäisi näkyä testissä, vaikka arvo laskeekin ja uutta nitriittiä pukkaa yleensä tovin aikaa. Mutta toki testi voi olla viallinen. Yleensä nitriittiä kannattaisi varmuudeksi mitata altaan perustamisessa useinkin (kuten teitkin). Ei pääse ylläri tulemaan. Biodigestiäkin stop ammon kera hyvä olla varalla.

Myös huomaamaton kalakuolema voi myös pistää negatiivisen noidankehän liikenteeseen nopeastikin. Nitriittiä tulee helposti ja happikato runsastuneen hajoitustoiminnan seurauksena.

Onko muuten hiilarisyöttöä?

[Amandar]

Ööh. Kasvit ja kannot plumpsautin käynnissä olleesta akvasta suoraan. Sitten 3kpl käynnissä olleita suodattimia (2x5l korilla olevaa ulkosuodatinta, eli bakupinta-alaa aika kiitettävästi). Edellisen altaan kalastosta siirtyi uuteen altaaseen aluksi vain puolet ja sitten 4pv päästä Jyväskylästä noudettiin toinen puolikas. Mitä siis oli uutta? Hiekka + tausta (ja tietysti uuden akvan lasit). Käsittääkseni bakut ei juuri vedessä elä ja jätin siirtämättä vanhan akvan vettä uuteen. Aika karua jos tuon kaiken jälkeen nitriittipiikki iskenyt, etenkin kun 9.4 ollut viimeinen 50% (+ illalla vielä 25%) vedenvaihto. Nitriitti ollut Tetran tippatestin mukaan kaiken aikaa 0 -> melkein joka päivä olen tämänkin mitannut. Vielä karumpaa jos testi näyttää väärin.

Niin ja juu, ei ole hiilarisyöttöä.

Uskaltaakohan tässä mennä nukkumaan.

[Kalakaverit]

Kirjoitit käyttäneesi taustan kiinnitykseen JBL:n mustaa heti-kuivuvaa akvaario"silikonia" / epoksia. Mikähän tuote tämä on? JBL Haru?
Jos on tätä tuotetta niin sehän on turvallinen käyttää sellaisenaan vedenallakin, mutta tässä on varoitukset sen käyttömäärästä litroihin nähden. Mietin vaan, että jos olet pengerryspleksit sillä "vuorannut" + taustan kiinniliimaus, sanojesi mukaan sitä vissiin meni useampi tuubi (?) niin olisikohan myrkytys tullut tästä? Lämmittimen hajoaminen ei varmasti helpottanut sitten tilannetta millään.

JBL Harun käyttöohjeessa kun lukee näin: Hardening: During hardening, small amounts of methanol are released.This is harmless in the case of jobs using small amounts of adhesive under water (repairing leaks, fixing corals etc.) where less than 50 ml per 100 l aquarium water is used, as the methanol is immediately made harmless by cleansing bacteria. However, we recommend that work requiring larger amounts of adhesive is carried out out of the water in a well ventilated area and the adhesive is allowed to harden completely.

Purkkikoko on 80ml.

Tuossa lautasella olevat kalat näyttävät kyllä aika kangistuneilta. Oliko ne ylösnoukkiessasi jotenkin jäykkiä vai huijaako tuo kuva vaan?

[Koomikko]

En mene sanomaan mikä on oikea aika tai tapa kypsyttää akvaario vanhoilla suodattimilla mutta itse en ainakaan kaloja olisi laittanut päivän parin päästä vesien lisäämisestä. Mulla kypsytykseen tosiaan vanhoilla suodattimilla meni pari viikkoa jonka jälkeen vasta siirsin kalat akvaarioon. Jollain on mennyt kypsytyksessä jopa 4 viikkoa. Kypsytyksen aikanahan ei vettä vaihdeta mitä tässä tapauksessa on menty tekemään. Nitriittiä olet mittaillut mutta oletko mitannut nitraatin säännölliseti josta voi päätellä milloin akvaario on kypsä. Voi olla että olen aivan väärässä mutta korjatkoon muut jos meni pieleen.

[Vesihiisi]

Kyllä tuo minustakin kuulostaa siltä, että liian aikaisin/liian monta kalaa ...

[Amandar]

JBL-Harua on pari nokaretta tuolla takalasissa kiinni. Totesin surkeaksi aineeksi.

Mutta oikeastaan jos kalakuolemat johtuisivat "vain" nitriittipiikistä niin sehän olisi kaikista paras vaihtoehto. Meinaan, ei tarttisi alkaa eliminoida muita tekijöitä ja tämä hoituisi päivittäisillä vedenvaihdoilla + muutamalla bakutabletilla.. Äsken mitattuna nitriitti näytti taas nollaa. Haen uuden testin kunhan miekkonen tulee töistä.

[Pullahiiri]

Eikös joillakin ole kuollut kalaa tuon mustan hiekan takia..?

[Koomikko]

Uudessa akvassa pitäisi mittailla nitriittiä ja nitraattia. Näillä mittauskilla seurataan kypsymistä. Oletko mitannut nitraattia NO3 säännöllisesti. Jos olet niin millaisia arvot ovat olleet. Pahin vaihtoehto tosiaan on että syyllinen on musta hiekka tai käytetty liima. Tällöinhän kaikki menee uusiksi.

[Maisu]

Tuossa on useampiakin potentiaalisia epäonnistumisen elementtejä samassa altaassa, mutta minusta epoksi vaikuttaa ehdottomasti parhaalta epäillyltä. Se ei tosin selitä sitä miksi kaloille tulee hätä nimenomaan pimeässä ellei sitten vaikuttava myrkky hajoa valossa.

[pisarat2]

Eikös joillakin ole kuollut kalaa tuon mustan hiekan takia..?

...ja meillä toisilla taas musta hiekkaa toimii ihan hienosti.

[Vesihiisi]

Eikö näitä mustia hiekkojakin ole erilaisia eri toimittajilta?