Käärmekala "saalistaa" allaskumppaneitaan...

[partanen]

Aiemmin on tullut tässä ihmeteltyä lähinnä safiiritetroilla kun selkä & rinta & pyrstöevistä on puuttunut palasia. Tänään selvisi syy kun nuorin ja pienin käärmeksistä (25cm..) väijyi jaavansaniais puskassa kunnes iso safiiritetra ui lähelle ja PAM, tämä nappas selkäevästä kiinni ja ravisteli ihan kunnolla safiiria kunnes palanen lähti evästä irti ja toki safiiri pääsi karkuun. Tämä nuorin käärmekaloista on se nopein ja ahnein, voi sanoa että ruokahalu vetää helposti vertoja kirjoahvenille, hitaaksi syöjäksi ei voi sanoa mitenkäänpäin... Jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin tämä ei taida sopia oikein lajin luonnekuvaan, varsinkin kun tähtäimessä on täysikasvuinen safiiritetra... Onko muilla vastaavia kokemuksia että käärmekalat aktiivisesti nappailisivat kanssa-asustajia tällä tavalla? Vaikka tuolla on lehtikaloja niin ne ovat saaneet olla rauhassa vaikka on kunnon viuhkaevät...

[Kana +-yksipantteri]

Käärmekalahan syö mielellän pieniä helposti kiinni saatavia ja suuhun mahtuvia kaloja, joten en pitäisi tuota käytöstä mitenkään ihmeellisenä, varsinkaan kun kyseistä lajia ei edes suositella pidettävän kuin vain keskikokoisten ja suurten allastoverien kanssa. Tämä tainut jäädä huomaamatta kalaa hommatessa? Voit valita, joko pidät lehtikalat ja käärmekalan tai lehtikalat ja safiiritetrat, mutta safiiritetrat (pienet kalat yleensäkin) + käärmekala ei tule toimimaan.

[Jacke]

Aivan normaalia käytöstä petokalalle. Kärmeksillä on melkoisen huono näkö, joten voivat nälkäisinä iskea oikeastaan kaikkeen liikkuvaan.

[partanen]

Ideahan tietty tässä oli kysyä onko muilla kärmeksien omistajilla ollut samanlaista kokemusta. 7 käärmekalaa nähneenä tämä juniori on ensimmäinen kuka teloo ylipäätään ketään allaskumppaneistaan. Todennäköisesti ihan yksilöllinen käytös vain kyseessä. Mutta Kana +-ykspantteri laittoi että pienet ja suuhun mahtuvia kommentissaan, safiirit ei kyllä oikein mene tuohon pienten kalojen kastiin, ovat lähes sinileukakirjoahven naaraan kokoisia kaikki. Edes tuo isoin käärmekalani (55cm) ei pysty mitenkäänpäi nielemään edes keskikokoista safiiritetraa, toki kuolleen pistäminen silpuksi onkin sitten ihan eri asia. Kaikki monniset ovat myöskin säilyneet ehjinä (kupari,helmi), voipi olla että juniori on tykästynyt näykkimään safiireja mutta mistä näitä tietää. Jos tietty juniori jatkaa tuota tahtia niin safiirit lähtee toiseen altaaseen ja jos sitten näykkii muita niin juniori itse päätyy jonnekkin muualle Selvähän tuo on. Tosin lueskelin tuossa myös että käärmekalat ovat joskus hyvin reviiritietoisia, tämä juniori ei kovin usein tosiaan vietä aikaa muiden kärmesten kanssa luolassa vaan pöjöttää tuolla jaavansaniaispuskassa. Jos pystyis niin laittais valvontakameran kuvaamaan onko tämä vain tapa sillä häätää piilopaikkansa luota tunkeilijat... Tosiaan muut kerrat kun olen nähnyt että käärmekala puree jotain toista niin kyseessä on ollut toinen käärmekala jonka läsnäolo on käynyt liian tukalaksi toiselle (mun luola [sensuroitu]!)

[Jacke]

Eipä ole itsellä kokemusta pienten kalojen pyydystämisestä, kun mulla noi kärmekset on ollu riittävän isossa seurassa. Ja ihan oikeasti petokalat yrittää akvaariossakin toteuttaa viettiään, vaikka olisivatkin hyvin ruokittuja. Etenkin tommoinen natiainen, joka kovassa kasvuiässä syö tilaisuuden tullen kokoajan.

Käärmekalathan ei varsinaisesti ole mitään parvikaloja, vaan ne tarpeen tullen sietävät lajitovereitaan. Jokaiselle yksilölle tulisi olla oma piilopaikka.

[partanen]

Jeps, oleellisesti toteuttavat luonnollista viettiään. Kiitos yhden lehtikalan on altaasta häviää aina jostain pölähtäneet partamonnin poikaset, tämä tietty vain hyvästä. Tosiaan, toi kärmeksien käytös hämmästyttää, akvaariossa on suurinpiirtein 20++ piilopaikkaa, silti nämä muut paitsi natiainen kietoutuvat toisiinsa samassa luolassa ja ovat täydessä sulassa sovussa. Nyt vielä kun katsottiin niin kärmes natiainen on edelleen samassa paikassa kuin mistä se hyökkäsi todistetusti safiirin evään kiinni, oiskohan tuo sitten oman reviirin suojelua. Safiirit kun tuppaa välillä itsekkin katsoa oman paikkansa josta sitten häädetään muita pois, varsinkin omia lajitovereita. Jos näin käyttäytyisi kärmestä kohtaan niin tietäishän sen mitä siitä seurais kun 2 luontokappaletta yrittää häätää tunkeilijan pois, tosin kärmes on hitusen terävämmin hampain aseistettu..

[jippo]

Eipä ole itsellä kokemusta pienten kalojen pyydystämisestä, kun mulla noi kärmekset on ollu riittävän isossa seurassa. Ja ihan oikeasti petokalat yrittää akvaariossakin toteuttaa viettiään, vaikka olisivatkin hyvin ruokittuja. Etenkin tommoinen natiainen, joka kovassa kasvuiässä syö tilaisuuden tullen kokoajan.

Käärmekalathan ei varsinaisesti ole mitään parvikaloja, vaan ne tarpeen tullen sietävät lajitovereitaan. Jokaiselle yksilölle tulisi olla oma piilopaikka.

Komppaan kyllä Jackea, petokala ja tuo on petokalalle tyypillistä käytöstä. Käärmekalat ovat varsin persoonallisia yksilöitä eivätkä kaikki tosiaankaan käyttäydy samalla tavalla keskenään, myös saalistustavoissa ja ruuanhaun aktiivisuudessa on suuriakin eroja. Monestihan nämä ja muut niilinhauet menevät vuosia(tai ikuisesti?) ilman ongelmia samassa seurassa mutta jonakin synkkänä yönä saattavat alkaa harventaa muita kaloja altaasta ja tekevät isostakin parvesta selvää muutamassa päivässä.

[partanen]

Onko muilla vastaavia kokemuksia että käärmekalat aktiivisesti nappailisivat kanssa-asustajia tällä tavalla?

Oli siis alunperäinen kysymys. En sinänsä yhtään yllättynyt ettei tätä sitten luettu vaan alettiin valistamaan ja peräänkuuluttamaan itsestäänselvyyksiä. Olisi ihan positiivista jos joskus kysymyksetkin luettaisiin ennenkuin vastataan...

[Jacke]

Kyllä omakohtaista kokemusta löytyy, mutta rajoittuu ruokailuaikaan. Kärmeskala haistaa sapuskan ja yrittää iskea kaikkeen liikkuvaan kun näkee niin huonosti.

Kokeile täsmä ruokintaa tuon natiaisen kanssa, jos sitten rauhoittuisi kun pinseteillä tarjoaa sapuskaa nenän eteen ja fisu saa varmasti mahan täyteen. Ja kuten jippo tuolla aiemmin kirjoitti näillä kavereilla on aikamoisia eroja persoonallisuudessa, eikä tuon madon käytös tule välttämättä koskaan muuttumaan.

[Moltsu]

Meillä on vajaa 40 cm ehkä nelivuotias?? asustaa ilman lajitoveria...

Olen yrittänyt ostaa altaaseen "jo kasvaneita" kaloja kaupasta parvien jatkoksi mutta hmm.. aina ne vain häviävät tämän suuhun kunnes keksin kokeilla jauhomatoja, pienemmät jauhomadot kelpaavat kyllä muillekkin kuten lehtikaloille ja täpläripsimonnille, mutta käärmekala vaatii omansa joko keskikokoisena tai suurena mallina. Akvaariokaupasta saatava 50gr rasia kestää puolisentoista kuukautta, jos käärmeelle antaa 1-2 matoa päivässä, kun se on täynnä se ei enää syö muista kaloista poiketen...

Nykyään se saattaa olla pitkään kokonaan syömättä jos ei saa matojaan ja vasta kun tietty raja tulee vastaan ja se huomaa ettei matoja tipu niin kyllä lähtee kalat altaasta taas yksi toisensa jälkeen. Jauhomadot katovat kerrasta kärmeksen kurkkuun, välillä se leikkii niillä vaikka jauhomadot kuolevat nopeasti altaaseen pudottamisen jälkeen.

Inkkarit ja viisiraitabarbit elävät sen kanssa mukavasti vaikka pieniä ovatkin. Neontetrat sitä vastoin (jotkajouduin pakosta laittamaan altaaseen) ovat saaneet välillä kyytiä käärmeeltä.

Näkö on meidänkin jampalla huono, hajun ja värähtely se tunnistaa sekunnissa madon pudottamisen jälkeen mutta saattaa mennä tovi jos mato jää pinnalle suihkuvirtauksen mukana liikkumaan, ennen kuin käärme sen löytää..

Kannattaa kokeilla!

[partanen]

Tästä unohtui kirjotella mikä nyt on tilanne. Kyseinen kärmes syö normaalisti esim räkmixiä suurella ruokahalulla ja tulevat noutamaan jauhomatoja kädestä nätisti, isoin eli näistä eli Elmeri tykkää aina nappaista ennemmin sormea jostain syystä... (isäntä maistuu paremmalta?). Kuitenkin, tässä pitkällä sairaslomalla on ollut paljon aikaa katsella mitä nämä otukset tekevät. Tämä juniori tosiaan on todella äksy omasta "kolostaan" ja surutta nappasee liian lähelle uiskentelevia paitsi toisia käärmekaloja. Siksi sijoitinkin sen piilon eteen kannon eli nyt eivät muut pääse vain kelluskelemaan siinä eikä tämän jälkeen ole näkynyt uusia evävammaisia safiiritetroja, kyseessä ei siis ollut saalistusvietti vaan lähinnä ilmeisesti tämä otus on kovasti reviiritietoinen. Muut näistä kärmeksistä vähät välittävät toisista allaskavereista ellei kyseessä ole lehtikalojen tai partamonnien kutu Kovanahkaisia otuksia ovat , eivät välitä yhtään lehtikalojen hyökkäyksistä puolustaessaan kutua saatikka urospartiksen aggressiivisesta tavasta yrittää ajaa kärmes pois kudun kimpusta. Ongelmalle oli ihan looginen syy loppujenlopuksi. Kannattaa muuten kasvatella ite jauhomadot, on sen verran simppelia hommaa