Luulin tietäväni eli tarinaa lehtikalan väreistä

[pisarat2]

Niin. Luulin tietäväni makuni, olin siitä aivan varma. Marmorikuvioiset, mustat yms. lehtikalat eivät ole koskaan puhutelleen minua millään tavalla. Mielestäni se ainoa oikea, kaunis lehtikala on ollut se perinteinen raidallinen. Eikä sillä, kyllä perinteinen raitapaita edelleen silmää miellyttää...

...mutta.
Akvaarioliikkeessä vastaani uiskenteli valkoinen, timanttitetran kaltaisesti kimalteleva lehtikalaparvi. Siis apua, miten kauniita! Oikeita enkelikaloja nämä. Olen myyty ja suorastaan sanaton. Eihän minun näistä pitänyt pitää?

[mondayisstupid]

Hehe musta tää oli oikein ihana viesti!

No, ostitko nämä kyseiset lehtikalat? Ei kai siinä mitään pahaa ole jos ihastuukin muuhun mitä oli ajatellut. Kunhan ei tee herätysostoksia. Kuten kaverini kun sekosi akvaariliikkeessä ja osti kynsisammakon

Itse olisin näin jälkeen päin ajatelleena toivonut pitää malttia ensimmäisen akvaarion täyttämisessä.. Ja kalojen mietinnässä. Olen nyt jälkeen päin niin ihastunut kaikenmoisiin ahveniin. Kyllähän toki tykkään kaloistani ensimmäisessä akvassani.. Mutta pakko oli toinen akva hommata, jotta sain himoitsemani perhoskirjoahvenet! Eilen kotiutuivat ja juma että olen niihin "rakastunut"

[pisarat2]

Ääh, kyllä meille riittää tuo yksi viirupäinen lehtariuros. Ei sille uskalla omankaltaista seuraa hankkia, kun ei tiedä, kuinka pahapäiseksi ryhtyy. Mutta kauniita olivat valkoiset, timantinhohtoisia.

Oikein hyvä idea on kansoittaa uusi akvaario aina ensin vain puoleen väliin. Silloinkin, kun "tietää", mitä sinne haluaa. On kiva sitten puolen vuoden päästä vaikka tehdä taas uusia suunnitelmia ja hankintoja. Mulla on muutenkin heräteosto-ongelmaa enemmän tuolla kasvi- kuin kalapuolella. Tulee löydettyä aina kaikkia ihania kasveja, vaikkei oikeasti enää meinaa vihreää altaisiin mahtua. Pitäsi ostaa kai taas uusi allas...