Mukavan kuuloisia lajeja olet suunnittelemassa.
Platyt tosiaan vaativat ihan erilaista vettä kuin muut, ja ovat muutenkin harmittavan ronkeleita ja sairastelevia hoidokkeja: ne kannattaa jättää pois, ja ottaa sitten noita tetroja ja kirsikkabarbeja vastaavasti reilummat parvet. Etenkin tetrat ovat sekä tyytyväisempiä että kauniimpia, kun niitä on reilu porukka, ainakin viisitoista, mieluummin enemmän.
Pohjakaloja sinulla on suunnitteilla aika monta, ja partamonnia lukuun ottamatta ne kaikki viihtyvät parvessa. Niissäkin kannattaa mieluummin karsia lajeja (niin sääli kuin valintoja onkin tehdä) kuin ottaa muutama jokaista, jolloin mikään niistä ei viihdy kunnolla. Kääpiönuoliainen on hieno ja vilkas laji, mutta aika kallis: kunnon parvelle tulee luultavasti hintaa satasen pintaan. Ehkä olisi hyvä valita piikkisilmät ja toinen monnisista.
Kirsikkasukaravut ovat hienoja otuksia, mutta kovin pieniä. Kalojen seurassa ne ovat kovin arkoja ja tulevat helposti jo keskikokoistenkin kalojen syömiksi. Ainakin kääpiönuoliaisille ja kirsikkabarbeille maistunevat aivan poikasten lisäksi myös nuoret sukaravut, ehkä aikuiset koiraatkin. Jos haluat sukarapuja, kannattaakin laittaa niille oma allas, aivan pienikin riittää. Sellaisessa ne vasta pääsevät oikeuksiinsa, kun uskaltavat liikkua ja lisääntyvät.

Minulla sukarapujen kanssa on aivan pikkuruisia kääpiöhammaskarppeja, joiden isotkin naaraat jäävät vain parisenttisiksi.
Mutta sitten siihen varsinaiseen kysymykseen. Ilman muuta kalastosi jatkoksi voisi sopia jokin "pääkala", kookkaampi katseenvangitsija. Liian iso se ei toki saa olla, etteivät tetrat ja barbit mene parempiin suihin, eikä niin aggressiivinen, että muut kalat saavat selkäänsä. Esimerkiksi rihmakalat voisivat sopia tähän pestiin hyvin. Helmirihmakala on yksi kauneimmista, kasvaa reiluun kymmeneen senttiin ja on varsin sopuisa. Rihmakalat viihtyvät parhaiten haaremeina, joissa on yksi koiras ja kaksi tai useampia naaraita. Myös sini- tai keltarihmakalat (ne ovat saman lajin värimuunnoksia) voisivat sopia. Ne ovat aggressiivisempia, mutta eivät yleensä piittaa pienistä parvikaloista.
Myös jokin kohtuullisen hyvätapainen pieni tai keskikokoinen kirjoahven kävisi. Pikkulehtikala on tosiaan vähän herkkä, vaikka kyllä kovin kaunis. Lehtikalalle akvaario on kooltaan vähän siinä ja siinä, ja lisäksi se voi pistellä punasuutetrat parempiin suihin. Mutta kuinkas esimerkiksi rusokirjoahven, timanttikirjoahven tai avainkirjoahven? Myös lippukirjoahven on käsittääkseni hyvätapainen laji. Palettikaloissa on kyllä luonnetta korvaamaan pienen kokonsa (omassa altaassani on pari, ja pidän niistä kovasti), mutta kannattaa varoa näin ärhäkän lajin yhdistämistä monnisten kanssa.