Suosituksia pohjamönkijöistä

[Eggo]

Kaloista Olen saanut hyviä suosituksia, mutta entäs pohja- ja lasimöngertäjät? Itselläni ei oikein vielä ole ymmärrystä akvaarion perusekologiasta, eli mitäs ne kaikki syö? Ravut, kotilot, monniset, piikisilmät jne. ja mitten tulisivat toimeen keskenään ja esim. platyjen ja miljoonakalojen Kansas (ehkä taistelukalakin...) Ovatko ne jotenkin akvaarion ekosysteemille hyödyllisiä? Kuinka paljon 100 L akvaarioon? Suodatin mitoitettu 150-300 L akvalle, en tiedä onko tällä merkitystä esim. nitriittien poistumiselle ja sitä kautta voisiko olla enemmän populaa - anteeksi aloittelijan "tyhmät kysymykset"! Hiekka 2-3 mm rakeita.

Haluaisin mahd. monta lajia ja mahdollisimman ison joukon sinne pohjaan ja laseja ja kasveja kiipeilemään! ;D Mielellään sellaisia, jotka eivät tuhoaisi kasveja...

[kaikau]

Kyllä akvaario tarvitsee talonmiehiä. Moskaa syöviä sukarapuja ( kirsikoista ja maatiaisista kokemusta) tai kaloja. Itse olen ihastunut otocinclus -suvun kavereihin.

Leväsukarapu oli pettymys, samoin partamonni. Rohmuavat niin kovasti purkkiruokaa.

[Eggo]

Joo, juuri talkkarimielessä itsekin ajattelin! Toiveena siis sellaiset, jotka söisi levää, muttei kasveja, eikä ihan älyttömästi purkkiruokaa. Ja toiveena sellainen akva, Johan riittäisi mahd. edullinen hiutaleruoka pinnalle, ettei tarvitsisi surviaispakasteiden kanssa kikkailla.

[akiholm]

Ottoja seinille ja panssareita(corydoras-suku)pohjalle,hyvä tulee(lämpötilaltaan yht.sop.).

[akiholm]

Meinasi jo mennä ohi, mitä tarkoitat mahd.ed.hiutaleruuilla? Pakastasurviaisiin kantaa ottamatta (mielipiteitä kun on puolesta ja vastaan). Vain sinä pystyt takaamaan kalojesi hyvinvoinnin täyspainoisen ravinnon suhteen.

[Eggo]

Lähinnä tarkoitan että yksi ruoka kävisi kaikille (onkohan edes mahd.?), ettei kukaan tarvitsisi mitään pakasteita (vaikeampaa, kalliimpaa...) Toki jos tarvitsee jotain tablettia pohjalle niin sitten niin...

[hippikala]

Varjon Akvaariokalat-kirjasta löytyy perustiedot myös näistä muista akvaarioeläimistä eli sukaravut ja kotilot.

Ruuan suhteen sanon heti, että oli altaassa asukkeina mitä hyvänsä niin erilaisia ruokia kertyy joka tapauksessa melkoinen määrä. Tällä hetkellä meidän hohdoilla ja killeillä kuusi ruokapurkkia rivissä hyllyllä ja vuoropäivinä kaikista jotain. Pienessä altaassa pakasteet ovat monesti ongelma, niitä on vaikea saada riittävän pieninä annoksina mistään. Eli kuivana meillekin menee kaikki. Kannattaa ehkä vilkaista akvaarioon.fi kauppaa ja tarjolla olevaa kalanruokavalikoimaa niin hahmottuu miten monenlaista on nykyisin tarjolla. Jos haluaa yhdellä purkilla pärjätä, niin kannattaa panostaa laatuun! Jos on petokaloja, niin ensimmäisen raaka-aineen pitäisi sitten oikeasti olla hyönteistä tai kalaa. Jos on kasvinsyöjäkaloja, niin ensimmäinen raaka-aine on syytä olla levää. Eli ihan mitä tahansa ei kannata helppouden nimissä kaloillekaan syöttää.

Huomioi kalasuunnitelmissa se, että miljoonakalat ja taistelukala eivät mene samassa altaassa. Juuri tästä syystä kannattaa hakea se kirja, tehdä ruutupaperille taulukko ja listata sitten ne kalat, mitkä käyvät vesiarvojensa puitteissa yhteen. Sitten vasta jatkosuunnitelmat. Täällä on moneen kertaan murehdittu näitä valinnanvaikeuksia, eli esim platyista/miljoonakalojen ja toisaalta taistelukalan sopivista allastovereista käydään harva se kuukausi uusi väittely, ja aina päädytään samoihin tuloksiin, eli vanhat ketjut antavat tässä asiassa paljon tietoa. Ja suodattimen kanssa kannattaa huomioida se, että taistelukala haluaa tyyntä vettä ja niiden kanssa yleinen ongelma on virtauksen riittävä vaimentaminen, eli reippaamman kokoinen suodatin ei ole niille mieleen. Pohjakalat tarvitsevat ihan omat ruokansa joka tapauksessa ja ovat usein (tai niiden pitäisi olla) altaan pitkäikäisimpiä asukkeja, joten niitä kannattaa ajatella perheenjäseninä heti alusta pitäen eikä suinkaan pelkkinä talkkareina.

Varsinaisia rapuja ei laiteta kalojen kanssa samaan altaaseen eikä myöskään sammakkoeläimiä. Sukaravut ja kotilot ovat hyvin suositeltavia. Meillä on leväsukarapuja (ikää kolme vuotta!), maatiaissukarapuja ja sinisiä bluejellyjä. Kotiloista voi suositella esim petokotiloita, ne ovat kauniita katsella ja siivoavat allasta. Muta jos altaaseen haluaa kierteiskotiloita, niin pedot kyllä ahmivat ne nopeasti sukupuuttoon. Kiekkokotiloita on myös nykyisin aika usein saatavilla, nekin ovat hauskoja tyyppejä. Meillä toisessa altaassa vain petokotiloita, toisessa isompi valikoima. Kotilot elävät pitkälti ruuanjämillä ja levällä, sukaravuille annan myös niiden omaa ruokaa silloin tällöin niin että saavat kuoren vaihtoon tarvittavat raaka-aineet. Muilta harrastajilta saat helposti maatiaissukarapuja, kierteisiä ja petokotiloita.

[niin]

Siivoavatko jotkut kalat tai muut eläimet hiekkaa? Eli voiko lajivalinnoilla helpottaa omaa työtä akvaarion ylläpidossa ja jos voi niin mitä kannattaa valita?

[tikkuhirviö]

Kierteissarvikotilot pitävät pohjan parhaiten kunnossa. Eikä tarvitse edes ruokkia erikseen.

[MrBrett]

Kirjoitetaas vähän, kun tuntuu, että jengi meinaa taas mennä persaus edellä puuhun.

Akvaariota perustettaessa ja lajikirjoa mietittäessä on hyvä miettiä valmiiksi yksinkertaistetusti seuraavat asiat:

- Koko, eli mahtuuko kalat myös aikuisina altaaseen

- lämpötila, eli eri lajien vaatimukset sopivat samaan haarukkaan. Ei mielelään lämpöhaarukan kumpaankaan ääripäähän.

- Kovuus, eli haluaako pehmeää (normaalisti hanasta tulevaa) vettä, johon menee suurin osa yleisimmistä kalalajeista, vai esim miljoonakaloja ja platyja, jota vaativat menestyäkseen kovempaa vettä, jolloin akvaristin tarvitsee itse kovettaa sitä.

- Kalojen yhteensopivuus, eli miten kalat tulevat keskenään toimeen. reviirit, vesikerrokset, huntupyrstöt vs. näykkijät yms.

- virtaus, eli jotkut kalat tarvitsevat kunnolla virtaavaa vettä esim imunuoliaiset ja monet plekot, kun taas toiset, esim taistelukala ja monet rihmakalat pitävät vähän virtaavasta tai lähes tyvenestä altaasta.

-Pohjamateriaali. Esim monniset vaativat ehdottomasti hienoa hiekkaa kunnolla viihtyäkseen, koska siivilöivät sitä kidustensa läpi. Liian karkea materiaali vahingoittaa helposti monia pohjalla eläviä lajeja.

-Myös liian kirkkaassa valaistuksessa toiset lajit ovat arkoja, ja kaipaisivat vaikka kasveja varjostamaan maailmaansa.


Elikkäs siis pohjakaloista ei voi antaa mitään vinkkejä tai suosituksia, ennekuin tietää akvaariossa vallitsevat olosuhteet ja tulevat asuinkumppanit. Väärät kalavalinnat ovat varmasti kypsytyksen ryssimisen ohella se isoin asia miksi harrastus monilla kuivuu nopeasti kasaan, joten nuo kaksi hommaa kun alusta saakka tsekkaa kuntoon, pääsee 100% varmasti paljon helpommalla.

[niin]

Mä siis ajattelin, että jos on jotain siivoavia ja työtä helpottavia lajeja niin valkkaisin niitä ja kaiken muun niiden mukaan Akvaario saisi olla mahdollisimman helppohoitoinen, olisi varmasti silti kaunis.
Nim. viimeiset 16 vuotta kilpikonna-akvaariota siivonnut

[Eggo]

Kiitos muistutuksesta huomioon otettavista asioista, itsekin yritän samalla tavalla toimia, eli laji kerrallaan lisää, ja sitten tarkistaa yhteensopivuudet. Tuo ylempi oli hyvä muistilista. Itsekin ajattelin valita lajit siinä järjestyksessä, että ensin nämä "talkkarit", sitten niiden kanssa yhteensopivat kalat.

Olen mennyt aivan sekaisin tätä foorumia lukiessani näistä kaikenlaisista "imukaloista". Toiset eivät kuulemma oikeastaan syökään levää, vaikka niiden pitäisi olla levänsyöjiä, vaan syövät enemmänkin pikkueliöitä ja pehmytlevää tai jotain... siksi kysyisinkin:

1. Miten ripsimonnit, otot, plekot ja monniset pääpiirteissään eroavat toisistaan ruokailutottumuksien suhteen? Siis sen suhteen, mitä levätyyppiä ne mieluiten syövät? Pinttynyttä vai pehmeää, ja minkälaisilta pinnoilta mieluiten, kivistä, laseista, kasveista? Olen lukenut että joillakin saattaa olla niin kova imu, että kasvinlehdet esimerkiksi hajoilevat. Vai voiko mitään näistä alalajeista yleistää (vai olikohan nämä kaikki "pääalalajeja", no kuitenkin...)? Kysyn näitä alalajeja, koska olen jossain vaiheessa ajatellut niistä jotain lajia (kaikkia tuskin ei...), ja haluaisin valita sellaisia lajeja, jotka eivät ole reviirikaloja, mutta että kaikilla olisi omat puhdistettavat juttunsa. - että kaikille riittäisi puhdistettavaa, toki sitten tablettiruokkisin lisäksi. Eli vaikka joku joka tykkää erityisesti kantoa järsiä, joku joka lehtiä ja lasia puhdistaa. Tuossa ylempänä jo vinkkiä tulikin (kiitos niistä), mutta kuulisin mielellään vielä suosituksia.

2. Myös sukarapuja tulisi. Minkään noista ylhäällä olevan alalajin syömisottumusintressit kovasti ristiriidassa yllä mainittujen kanssa? Tarkoitan nyt sitä, minkä tyyppisiä kasvijätteitä yms. haluaisivat mieluiten syödä, en lajien välistä syömisriskiä - luinkin jo että ototinclukset olisivat ainoita 100 % sukaravunpoikasille turvallisia, mutta ettei myöskään plekot kovin todennäköisesti sukarapuja söisi.

Muut kalalajit sitten tosiaan talkkarikalojen mukaan... Näihin talkkarikaloihin olen mieltynyt senkin takia, että omasta mielestä on kiva katsella kun akvaariossa on jotain erilaista touhuamista ja aktiviteettia uimisen lisäksi.

[aku80]

Ripsimonnit ja sukaravut on mulle tuntemattomia,mut olen menettänyt noille plekoille siuluni.ehkäpä sun altaan kokoon ei ainakaan kauheeta valikoimaa plekoja löydä kun tuppaavat kasvamaan isoiks.Ja suurin osa plekoista tarvii virtaava ja lämmintä vettä.Partamonnia en kyllä ottais 100l jos ei ole sit reilulla pohjalla.otot vois olla varteen otettava vaihtoehto ja sit monnisia pohjalla.

[Eggo]

Mitenkäs muuten nuo Corydoras-monniset? Jossain mainittiin että toiset lajit niistä olisi paljon aktiivisempia kuin toiset, mutta mitenkäs niiden käytös eroaa rauhallisemmista?

Huomiot pienten plekolajien käytöksestä, sekä pienten ripsimonniöajien käytöksestä, jos jollain kokemuksta, kiinnostaisivat myös.

Ties, vaikka hankkisi pikkuparven vaikka kahdesta ylemmästä, täytyy katsoa miten vievät tilaa, ja miten pärjäävät sukarapujen kanssa.