Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Valvoja: Moderaattorit
Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Ensimmäinen akvaario on projektin alla ja tarvitsisin apua sopivan luonteisten kalojen valinnassa. Hakusessa olisi parvi pieniä sosiaalisia kaloja jotka ei turhia säiky. Rajoittavana tekijänä on nimittäin kaksi taaperoa joten helposti stressaantuvat/säikyt kalat ovat pois suljettuja. Altaaksi ostettuna on Juwel Rio 125, eli toiminnallisia litroja 120l. Tarkoitus olisi luoda aquascape, jossa pohjana vaalea kvartsihiekka, decona juurakkoa, kiviä ja maltillisesti kasvillisuutta (Tiheämpää kasvillisuutta juurakkojen kohdalla, sammalta juurakoissa, avointa uimatilaa tai matalaa kasvillisuutta muualla). Näiden pohjalta pitäisi valita kalaparvi joka oikeasti viihtyisi akvaariossa.
Mitään "pääkalaa" en ole etsimässä, yksi parvi riittäisi ja sitten tarvittavat pohjakalat riippuen nyt siitä minkä parven otan. Mitä tähän mennessä olen katsellut niin esimerkiki kääpiönuoliainen, viisiraitabarbi ja musta-aavetetra kiinnostaisi parvena (ei siis kaikki samaan laatikkoon vaan joku noista yhtenä parvena), mutta vähän pelkään että onko kaikki noista liian isoja 80cm leveään akvaarioon?. Mitä nyt kuitenkin olen katsellut niin monessa paikassa sanovat että 80cm olisi minimi mutta kaipaisinkin nyt mielipiteitä siitä että onko se kyseisille kaloille oikeasti mielyttävä akvaarionkoko vai sellainen sillitpurkissa-laatikko? Entäpä tuo luonnepuoli, ovatko kyseiset lajit säikkyjä (vilkkaita näyttää ainakin kääpiönuoliaiset olevan)?
Mitään "pääkalaa" en ole etsimässä, yksi parvi riittäisi ja sitten tarvittavat pohjakalat riippuen nyt siitä minkä parven otan. Mitä tähän mennessä olen katsellut niin esimerkiki kääpiönuoliainen, viisiraitabarbi ja musta-aavetetra kiinnostaisi parvena (ei siis kaikki samaan laatikkoon vaan joku noista yhtenä parvena), mutta vähän pelkään että onko kaikki noista liian isoja 80cm leveään akvaarioon?. Mitä nyt kuitenkin olen katsellut niin monessa paikassa sanovat että 80cm olisi minimi mutta kaipaisinkin nyt mielipiteitä siitä että onko se kyseisille kaloille oikeasti mielyttävä akvaarionkoko vai sellainen sillitpurkissa-laatikko? Entäpä tuo luonnepuoli, ovatko kyseiset lajit säikkyjä (vilkkaita näyttää ainakin kääpiönuoliaiset olevan)?
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Miljoonakalat ollut itellä ylivoimaisesti säikkymättömimpiä ja sosiaalisimpia parvikaloja mitä on ollut. Vähän vaatii perehtymistä, mutta ovat värikkäitä ja eläväisiä
Ainoa sit et alkavat viihtyessään lisääntymään ku viimistä päivää....

40+140+530 litraa
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Miljoonakalat ovat kyllä kivoja kaloja mutta vaativat kovaa vettä,joten paljoa muita kaloja kovaan veteen löydy.Neontetrat on kivan värisiä ja helppohoitoisia joten minä suosittelen niitäyepp kirjoitti:Miljoonakalat ollut itellä ylivoimaisesti säikkymättömimpiä ja sosiaalisimpia parvikaloja mitä on ollut. Vähän vaatii perehtymistä, mutta ovat värikkäitä ja eläväisiäAinoa sit et alkavat viihtyessään lisääntymään ku viimistä päivää....

-
- Advanced Member
- Viestit: 1601
- Liittynyt: 14:45, 26.03.2007
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Se säikkyys riippuu myös ympäristöstä, jos ei ole tuuheita kasvipuskia sellaisille lajeille jotka niitä kaipaavat, niin lymyävät jossain kannon takana sitten. Turvaparven rooli on myös tärkeä. Mun hehkutetrat olivat aina piilossa puskan takana, mutta nyt kun keskiveteen tuli vilkas seeprakalaparvi, niin hehkut pyörii koko ajan esillä eikä arkuudesta tietoakaan. Kalat reagoi itse, onko siellä turvallista liikkua. Meillä on kääpiönuoliaisia, ovat tosi villejä eivätkä arista mitään, mutta litroja on 240, en tiedä oisko tuo 120 riittävä.
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Hyviä pointteja, kiitosvallumaarit kirjoitti:Se säikkyys riippuu myös ympäristöstä, jos ei ole tuuheita kasvipuskia sellaisille lajeille jotka niitä kaipaavat, niin lymyävät jossain kannon takana sitten. Turvaparven rooli on myös tärkeä. Mun hehkutetrat olivat aina piilossa puskan takana, mutta nyt kun keskiveteen tuli vilkas seeprakalaparvi, niin hehkut pyörii koko ajan esillä eikä arkuudesta tietoakaan. Kalat reagoi itse, onko siellä turvallista liikkua. Meillä on kääpiönuoliaisia, ovat tosi villejä eivätkä arista mitään, mutta litroja on 240, en tiedä oisko tuo 120 riittävä.

-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Pohtisin myös tarkaan pohjahiekan värityksen, jos haluat, etteivät kalat säiky. Usein turvallisin valinta on neutraali perushiekan värinen. On kaloja, jotka pelkäävät oudon väristä pohjaa, johon eivät luontaisesti sulaudu. Ja osa ehkä yritää sulautua haalistamalla värinsä, joka sekään ei ehkä mukava juttu...
Ja kaikki tyyni, kuten mainittu. Kunnon suojapaikat, kasveja paljon, ei liian valoisaa kasveille yms. on tärkeää. Kalat säikkyvät myös huonoja vesiarvoja, esim. nitriittiä vedessä, niin voivat käyttäytyä arasti. Ja tietysti sopiva lajivalikoima....
Itse pysyisin neon- ja kardinaalitetroistakin erossa. Oma epätieteellinen käsitykseni niiden suhteen on, että tauteja piisaa moneen lähtöön ja osaan tehoaa vain sakset. Täälläkin niitä pilvin pimein esimerkkinä aqua-webissä (neontetratauti, sitten sellainen joka tekee kotelon kalan kylkeen....sakset vain tehoaa....). Neontetra on viileämpien vesien kala, kardinaalitetra lämpimämpien. Tosin Varjon mukaan neontetran lämmöt menee 22-27:kin. Itse päätin pysyä noista neontetroista ja kardinaalitetroista erossa....Mutta jollakin ne voi hyvin menestyäkin toki
.
Jos kovan veden akvan aiot perustaa, melko simppeliä sinäänsä (mineraalilisää). Esim. miljoonakalat ovat ihan omana lajiakvana minusta kaikkein paras - pohjalle partis talkkariksi.Mutta näissäkin lajeissa ollut melko paljon ongelmia monella, joten pohtisin tarkasti mistä millikset hankit ja mitkä vesiarvot, että menestyvät. Tai platykippo omana lajiakvana.
Itse haaveilisin jostain kestävästä pienestä rihmakalasta, mutta uusi kippo taas on miljoonakalojen valtaama....ja pienet rihmat sinne väärää seuraa...
Kääpiönuoliaiset ovat minulla 400 litran kipossa, jossa on superpuhuri. Oikeita linssiluteita porsastelemassa. Ehken pieneen kippoon niitä laittaisi.
Ja jos haluat paljon kasveja, niin sellaisia lajeja, jotka eivät superpuhuria tarvitse. Kasvit eivät niin rakasta sitä kuin pienempää lipumista. Ja jos oikein haluaa brassailla, hiilidioksidilisä on oiva. Mielummin sen laittaa taas ei-kovan veden akvaarioon, sillä se laskee samalla ph:takin, kun taas millit tykkäävät korkeammasta ph:sta....Yleensä nuoliaiset ja plekot tykkäävät kovemmasta virtauksesta.
Ja kaikki tyyni, kuten mainittu. Kunnon suojapaikat, kasveja paljon, ei liian valoisaa kasveille yms. on tärkeää. Kalat säikkyvät myös huonoja vesiarvoja, esim. nitriittiä vedessä, niin voivat käyttäytyä arasti. Ja tietysti sopiva lajivalikoima....
Itse pysyisin neon- ja kardinaalitetroistakin erossa. Oma epätieteellinen käsitykseni niiden suhteen on, että tauteja piisaa moneen lähtöön ja osaan tehoaa vain sakset. Täälläkin niitä pilvin pimein esimerkkinä aqua-webissä (neontetratauti, sitten sellainen joka tekee kotelon kalan kylkeen....sakset vain tehoaa....). Neontetra on viileämpien vesien kala, kardinaalitetra lämpimämpien. Tosin Varjon mukaan neontetran lämmöt menee 22-27:kin. Itse päätin pysyä noista neontetroista ja kardinaalitetroista erossa....Mutta jollakin ne voi hyvin menestyäkin toki

Jos kovan veden akvan aiot perustaa, melko simppeliä sinäänsä (mineraalilisää). Esim. miljoonakalat ovat ihan omana lajiakvana minusta kaikkein paras - pohjalle partis talkkariksi.Mutta näissäkin lajeissa ollut melko paljon ongelmia monella, joten pohtisin tarkasti mistä millikset hankit ja mitkä vesiarvot, että menestyvät. Tai platykippo omana lajiakvana.
Itse haaveilisin jostain kestävästä pienestä rihmakalasta, mutta uusi kippo taas on miljoonakalojen valtaama....ja pienet rihmat sinne väärää seuraa...
Kääpiönuoliaiset ovat minulla 400 litran kipossa, jossa on superpuhuri. Oikeita linssiluteita porsastelemassa. Ehken pieneen kippoon niitä laittaisi.
Ja jos haluat paljon kasveja, niin sellaisia lajeja, jotka eivät superpuhuria tarvitse. Kasvit eivät niin rakasta sitä kuin pienempää lipumista. Ja jos oikein haluaa brassailla, hiilidioksidilisä on oiva. Mielummin sen laittaa taas ei-kovan veden akvaarioon, sillä se laskee samalla ph:takin, kun taas millit tykkäävät korkeammasta ph:sta....Yleensä nuoliaiset ja plekot tykkäävät kovemmasta virtauksesta.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
-
- Senior Member
- Viestit: 797
- Liittynyt: 08:51, 26.08.2013
- Akvaarioseurat: -
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: pk-seutu
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
Seeprakaloista hyviä kokemuksia. Rohkeita ja vilkkaita yläveden vipeltäjiä!
Then the truth it hit me, got me off my knees. It's my life I'm living, I'll live it as I please. /Twisted Sister
Re: Säikkymättömät parvikalat, onko sellaisia?
itse suosittelisin hohtokiilakylkiä, pysyy nätisti parvena ja ei turhia säiky:)