Ammoniumista

[Pikku-Myy]

Voisko joku valaista aloittelijaa, että mistä ammoniumia saa ja kuinka sillä käynnistetään aivan uus, bakteeriton akvaario?

[Aniza]

Ostin kypsytystä varten apteekista ammoniumcloridia 10% liuoksena. Otin tuota, koska sitä oli helppo mitata ruiskulla. Mutta myös 10% ammoniakkiliuosta oli tarjolla (haisi pahemmalta). Ja monet käyttävät hirvensarvisuolaa tms?

Lisäys: muut voivat paremmin neuvoa tuossa kypsyttelyssä. Itse hyödynsin Järven sivuilla olevia ohjeita, ja hyvin onnistui niiden avulla (kiitos hänelle ).

[irkku82]

Tässä on sivu josta selviää kaikki oleellinen kypsytyksestä ja muustakin akvaarion hoitoon liittyvistä asioista:

http://aquahoito.info/suomi/index.html

[111na]

Yleisimmät ammoniumin lähteet kalattomassa kypsytyksessä ovat ammoniakki, ammoniumkarbonaatti eli hirvensarvensuola ja ammoniumkloridi eli salmiakki.

Ammoniakki on väritön, voimakkaan pistävän hajuinen kaasu, jota pyydetään apteekista yleisimmin 10% vesiliuoksena. Hirvensarvensuolaa saa valmiiksi pakattuna 30 gramman pussissa myös apteekista tai kuulemma ruokakaupoista (maustehyllystä). Puhdasta salmiakkia taas myydään apteekissa ja sekin on jauhetta kuten hirvensarvensuola.

Ammoniakki NH3 esiintyy vedessä (pH-arvoltaan tavallisissa vesissä) ammoniumina NH4, joten akvaarion kypsytyksessä aineet ovat miltei synonyymejä. Ammoniumia tulee veteen yhtälailla mainituista muista yhdisteistä.

Typpibakteerikannan kasvaminen alkaa kun akvaariossa on typpibakteereita (saadaan ympistä) ja ravintoa bakteereille (ammoniumia).

Ostin kypsytystä varten apteekista ammoniumcloridia 10% liuoksena. Otin tuota, koska sitä oli helppo mitata ruiskulla. Mutta myös 10% ammoniakkiliuosta oli tarjolla (haisi pahemmalta). Ja monet käyttävät hirvensarvisuolaa tms?

Jauheet voi toki itsekin laimentaa vesipulloon, kunhan on tarkka. Mutta tarkkuutta tässä kalattomassa kypsytyksessä toki muutenkin tarvitaan.

[Masa]

Ei se nyt niin auringontarkkaa hommaa ole!

Täällä on kysytty nitriitin ja nitraatin arvoista ja näytteitä on laimennettu ja tehty jos vaikka mitä tarkkojen arvojen saamiseksi.

Pari kysymystä:

Mitä ihmeen väliä on nitriitin määrällä jos sitä on enemmän kuin 0.
Mitä teen sillä tiedolla että arvo on 5 tai 55 tai jotain siltä väliltä??
Mihin tarvitsen tarkan nitraatin määrän kun vesi kuitenkin vaihdetaan sitten kun nitriitti on 0.

Ammoniakin testaamisen kyllä ymmärrän sehän se minimitekijä jonka varassa koko homma toimii. Siitäkin ylijäämät poistuvat vedenvaihdon yhteydessä.

Itse lisäsin ammoniakin käsivaralta suoraan pullosta. Allas kypsyi ihan samalla tavalla kuin mitä se kypsyi mitattaessa.

[111na]

Täällä on kysytty nitriitin ja nitraatin arvoista ja näytteitä on laimennettu ja tehty jos vaikka mitä tarkkojen arvojen saamiseksi.

Katso vain miten monet ovat myrkyttäneet altaansa jopa kahdeksi kuukaudeksi, kun hyvällä runsaalla ympillä valmista tulisi parissa viikossa. Myös se jos arvot ovat satoja, kuten usein on nähty, kasvattaa ylisuuren bakteeriston mikä ei palvele mitään tarkoitusta ja kasvitkin siinä usein ovat kuolleet.

Oleellista sujuvuuden kannalta on ettei laiteta liikaa ammoniumia ja suunnilleen tiedetään mitä siellä tapahtuu. On aikalailla turhauttavaa odottaa arvojen laskemista kuukausia.

Turhantarkkaa puuhaa se ei ole, mutta perusteet on kuitenkin ymmärrettävä. Olenkin kysynyt miksi myrkyttää altaansa kuukausiksi, kun useassa tapauksessa koko homman voisi hoitaa teelusikallisella hirvensarvensuolaa ja hyvin vähäisellä pitoisuuksien tarkkailulla.

Nitriitin tarkkailu on ainoa pakollinen mittaus, mutta ammoniumin mittaus näyttää helpottavan ihmisiä kovinkin myös.

[Masa]

Siis: Jos mitataan tarkasti sitä ammoniakkia kuten jo aiemmin kirjoitin niin ei sillä nitriitin ja nitraatin määrällä(5 vai 55) todellakaan ole mitään merkitystä. Hommaa jatketaan kunnes nitriitti on nollassa. Sitten vaihdetaan vesi.

Nitraatin mittaaminen kypsytyksen aikana on ns. mentaalihygieeninen toimenpide jolla saadaan itselle tietoa bakteerikannan kasvun vaiheista.
Nitraattia alkoi syntymään --> siis nitriittiä käyttävät bakteerit ovat lisääntyneet suunnitellusti. Odotettavissa nitriitin väheneminen. Tämä tieto tai sen puute ei mitenkään vaikuta altaan kypsymiseen.

Täytyy ymmärtää myös se etten tietenkään kiellä testaamasta vettä vaikka tunnin välein laimentaen. Se nyt vaan ei ole tarpeen.

Oleellisia tietoja on ammoniakin tarkka määrä päivittäin ja nitriitin määrä parin kolmen viikon kuluttua aloituksesta. Sen jälkeen nitriitti mitataan myös päivittäin kunnes sen arvo on 0. Jos altaan nitriittiarvot putoavat nollaan viiden viikon kuluttua niin tarkka tieto kuinka paljon nitriittiä oli kolmen viikon kohdalla on irrelevantti.

Tuolta löytyy kaikki tarvittava tieto:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

[Tapio Martimo]

Olen kyllä Masan kanssa samaa mieltä lähinnä omiin kypsytyskokemuksiini verraten. Jokainen oikein edennyt kypsytysproseduuri noudattaa samaa kaavaa, jossa typpiyhdistepitoisuudet menevät Järven sivujen käyrän mukaan. Turhaa tätä on jokaisen todistaa erikseen.

Ainoastaan koheltamalla tai hätiköimällä kypsytyksen saa menemään häneksi. Itselläni on kokemuksta tästä koheltamisesta sikäli, että käytössäni olleet NH4-testit antoivat vääriä tuloksia - testeihin siis sovi luottaa liiaksi. Virheeliisistä testilukemista seurasi omassa tapauksessani ammoniakin yliannostus ja kypsymisen pysähtyminen, kunnes tiedostin asian ja korjasin tilanteen.

Ammoniakkitestin pitää olla tarkka ja toimiva, jotta voidaan varmistaa oikea NH4-pitoisuus kypsytyksen aikana. Nitriittiä kypsässä altaassa ei vedessä saa olla. Siksipä nitriittitestiksi riittäisi pelkästään "joko/tai"-tyyppinen testi: esim vihreä väri indikoisi, että nitriittiä ei ole - punainen kertoisi vastaavasti, että sitä löytyy. Nykyisillä yleisesti hyväksytyillä kypsytyksen loppuvaiheen vedenvaihto-ohjeilla ja kypsyneen altaan jatkohoidon vedenvaihto-ohjeilla nitraatti ja muut potentiaalisesti vedessä olevat haitalliset aineet eivät muodostu ongelmaksi, joten nitraattitestauskin on, kuten Masa asian ilmaisee, "mentaalihygieeninen toimenpide".

[111na]

Tuolta löytyy kaikki tarvittava tieto:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

Täytyy myös nähdä, että mikä toiselle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa. Niinkuin totuudetkin ovat suhteellisia, niin Viskari Akvaariokeskuksessakin oli oikeassa sanoessaan ettei ammoniakkikypsytystä voi tarjota yleisesti kaikille sopivaksi. Tämän näyttää jaetut kokemukset täällä palstallakin, kuinka ohjeitten seuraaminen vie metsään, kun ei ole pystytty- syystä tai toisesta- ymmärtämään tuota teoriaa eikä itse asiassa seuraamaan ohjeitakaan.

Minun näkemykseni on toki hieman toinen. Hauskaahan biologian ja kemian ajattelu tuntuu täällä kyseleville olevan, ainakin ajoittain.

Hahmottelisin uudet helpot ohjeet, joissa jotakin hitaammin vapautuvaa ammoniumin lähdettä laitettaisiin altaaseen kerran viikossa... mutta mutta .. tämähän alkaa mennä siihen että suunnittelen kapselin jonka kauppias voi myydä kenelle tahansa..

[jarvij]

Akvaarion kypsytyskurssia en aio järjestää, mutta sensijaan sisustus- ja tautikursiin aion.

Mietityttää vain että kun akvaariota ei osata kypsyttää, niin miten on kalatautien tunnistamisen ja lääkityksen kanssa. Ylivoimaistako? Onneksi niitä on sentään hyvin helppoa osata ostaa ja hankkia (joskaan ei tiedä mitä saa).

[VesiEläin]

jarvij, älä yleistä... Jos yksi tai kaksi kymmenestä akvaristista ei osaa kypsyttää akvaansa oikein, ei se tarkoita että me kaikki ollaan tumpeloita. Sitäpaitsi suurinosa näistä "tumpeloista" on alottelijoita. Ja näiltäkin tumpeloilta onnistuu myös sairauksien tunnistus ja lääkitys kun tuota kokemusta karttuu. Ei kaikkea voi osata heti.

[111na]

Mietityttää vain että kun akvaariota ei osata kypsyttää, niin miten on kalatautien tunnistamisen ja lääkityksen kanssa. Ylivoimaistako?

Voi olla. Tautien tunnistaminen on mitä tärkein alue, missä tietoa ja taitoa tarvittaisiin. Se on vaikeaa jokaiselle, kun niitä pilkkujakin on niin monenlaisia.

Onneksi niitä on sentään hyvin helppoa osata ostaa ja hankkia (joskaan ei tiedä mitä saa).

Tästä tuleekin mieleeni asian vierestä, etten paljasta mitä tuleva "luomuammoniakkikapselini" sisältää, mutta hinta on hyvä suhteessa raaka-ainekuluihin. . No ei sentään, mutta koska tulee aika, jolloin akvaarioliikkeestä annettaisiin aktiivilietettä uuden altaan perustajalle?

[Masa]

Tuolta löytyy kaikki tarvittava tieto:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

Täytyy myös nähdä, että mikä toiselle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa.

Kuinka paljon yksinkertaisemmaksi tuo ohje pitäisi sitten kirjoittaa jotta sen ymmärtäisi?? Luulen että jarvij:llä on muutakin tekemistä kuin vääntää rautalangasta idioottitestattuja ohjeita. Ehkä niiden jotka eivät ymmärrä on sitten kypsytettävä altaansa kalojen kanssa kuten 'vanhaan hyvään aikaan' tehtiin.

Itse luulen kyllä näiden ongelmien lähes 100%:sti johtuneen kärsimättömyydestä. Silloin kun sitä ensimmäistä allasta pystytetään on hyvin vaikeaa odotella 5-7 viikkoa kun "naapurin Lassi vain haki akvan, kalat ja kasvit samana päivänä kaupasta".
Kyllä meillä nuorimmat olivat hermostua siihen hitauteen jolla allasta viimeksi pystytettiin.
Seuraavat käykin nopeammin tai sitten taju siitä miksi niitä asioita tehdään ja miksi ne ottavat sen ajan kuin ottavat.

Kesä tulee ja biopyörä-projekti lähtee käyntiin kunhan päästään ulos tekemään lasikuitutöitä.

[111na]

Luulen että jarvij:llä on muutakin tekemistä kuin vääntää rautalangasta idioottitestattuja ohjeita.

Omituinen asenne, Masa! Kuka on pyytänyt keneltäkään tekemään mitään. Tehdyt työt ovat ja pysyvät, ja jatkoa tai uusia tekee kuka tekee, jos tekee.

[Masa]

Olen kuitenkin ymmärtänyt tämän niin että niitä kotisivuja kirjoitellaan jotta ihan kaikkea ei tarvitsisi kysyä suoraan.
Nyt on kyselty jos vaikka keneltä ohjeita ja se rasittaa näitä vastaajia turhaan jos ne vastaukset on jo kirjattu sinne kotisivustolle. Tekemällä ohjeista mahdollisimman selkeät vähennetään suoria kysymyksiä aiheista jotka on mahdollista ohjeen muotoon kirjoittaa.
Siksi on ihan aiheellista ihmetellä miten selkeäksi ne ohjeet tulee tehdä jotta voidaan keskittyä niihin muihin monimutkaisempiin ja uusiin ongelmiin ja tapahtumiin.

Ei tässä siis pyydetä ketään uudelleenkirjoittamaan mitään ohjetta mutta paine sen tekemiseen kasvaa jos kysymykset ohjeesta huolimatta vain lisääntyvät. Selkeämpi ohje antaisi useammalle vastaukset ja keskustelu käytäisiin muista aiheista.

Kuinka monta kertaa esitettyyn kysymykseen on riittänyt jonkin linkin esittäminen ja keskustelu aiheesta on päättynyt siihen. Ohje joka linkin takaa on löytynyt on ollut riittävä.


Minä en kyllä ymmärrä miten tuon voisi vielä selkeämmin sanoa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

Ohjeiden noudattamattomuus vie väistämättä ongelmiin ja silloin niitä kysymyksiä alkaa tulla.

[Pikku-Myy]

Typpibakteerikannan kasvaminen alkaa kun akvaariossa on typpibakteereita (saadaan ympistä) ja ravintoa bakteereille (ammoniumia).

Entäs jos ei ole tuota ymppiä?

Mitäs ne käynnistysaineet sitten on, joita myydään akvaarioliikkeissä? Mitä ne sisältävät ja tarvitaanko niitä mihinkään?

[jarvij]

Ympin saat vaikka puistosta (multaa) tai kukkaruukusta. Typpibakteereita on kaikkialla luonnossa ja erityisesti siellä, missä on hajoavaa typpipitoista ainesta (kasvijätettä eli multaa).

Akvaarion pohja- ja suodatinlietteessä toki eniten. Niistä tosin voi saada myös kalatauteja!

Kaupallisissa tuotteissa on erilaisia (salaisia) aineita, joiden pitäisi edistää bakteerien kasvamista. Eläviä, aktiivisia typpibakteereita niissä ei kuitenkaan yleensä taida olla. Jos olisikin, niin valmisteen pitää olla todella äsken pakattua ja asiallisesti säilytettyä.
Bakteereita voidaan säilyttää parhaiten pakastekuivattuina, joten sellaisia sisältävissä pakkauksissa typpibakteereita voi ollakin, mutta mene ja tiedä.

[111na]

Olen kuitenkin ymmärtänyt tämän niin että niitä kotisivuja kirjoitellaan jotta ihan kaikkea ei tarvitsisi kysyä suoraan.

Kiitos selvennöksestä, enää ei vaikuttanut kovinkaan omituiselta. (Kovinkaan vain siksi että maailma on mainion omituinen!)
On pidettävä mielessä vapaaehtoisuus ja omaksi iloksi tekeminen. Se koskee sekä sivujen tekemistä että muuta osallistumista. Julkisessa esittämisessä on myös oltava avoin kritiikille, mutta se ei toki tarkoita että jokaista kiittämätöntä tai kumartavaa elettä tarvitsisi huomioida. Jokaiselle on annettu oma käsityskyky todellisuudesta ja omien toimiensa tarpeellisuudesta ja arvosta. Kyllähän sanoja maailmaan mahtuu, mutta rakentava osallistuminen, kirjoituksien ja ohjeitten julkaiseminen, on arvostettavaa. Siihen koko nettiyhteisöllisyys perustuu.