Vähällä hoidolla?

[niin]

Hei, olen saanut ensimmäisen akvaarioni vuonna -83. Viimeisestä luovuin 2008.
Olen ajatellut ettei ikinä enää akvaariota, liian työlästä ja sotkuista.
Mutta.... nyt tuttavani tarjoaa ilmaiseksi omaansa.

Aloin miettiä, että onko olemassa helpompaa hoitovaihtoehtoa? Kalojen, kotiloiden tms. jotka osaltaan puhdistavat? Hiekkavalinta? Muita ideoita?

13 vuotta ilman akvaariota - olen ihan aloittelija taas

[toukopouko]

Hei niin!

Kerrotkos ensin, millainen oli sinun "työläs akvaariosi"? Eli jos vaikka koko, mitä siellä oli ja mitä ne työt olivat, miten usein, niin pääsen kiinni siihen mikä on tässä tapauksessa sitten kenties vähemmän työlästä.

Näitä 80-luvun kauhutarinoitahan akvanhoidosta täältä löytyykin useampia, myös omalta kohdaltani, ja ne ei yleensä ole kaunista luettavaa. Silloin oli vähän eri tyyli akvaarionhoitotuulissa, joko ei tehty mitään, lisää vettä vain haihtuneen tilalle tai sitten pestiin ja jynssättiin soraa myöten kaikki putiputs. V. 2008 on saattanut olla vielä omanlaistansa, jos siellä on takaraivossa ollut vaikka sitä edellisvuosisadan oppia. Katsotaan sitten, mitä keksittäisiin.

Kuitenkin, akvaariota on pakko hoitaa, muuten saat sellaisen sisustuselementin, että on parempi olla matalaverenpaineinen ihminen, joka ehkä vähän tarvitseekin nousua, muuten saattaa tulla verenpainetauti kun sitä katselee. Paino sanalla säännöllisyys ja sisältö (= elävä + tekniikka), silloin en puhuisi työläästä.

Tervetuloa porukkaan.

[Kirsey]

13 vuotta ilman akvaariota - olen ihan aloittelija taas

Heh, siltä se tuntuu kun on ollut jonkun aikaa pois kuvioista... on vain joku etäinen, hatara ja joissakin asioissa myös epävarma muistikuva että asia x meni näin - vai menikö kuitenkin noin? Etenkin, kun monet asiat on välissä kehittyneet hirmu paljon - nyt akvaariot voi kypsyttää "hetkessä" bakteeristartilla, valaisimet on ledejä ja kaikenlaista muutakin on tullut. Mutta onneksi vesi on edelleen vettä ja kalojen ja kasvien fysiologia sama.
Ttse olen saanut tosi paljon apuja muistinvirkistykseen tältä forumilta, eli kun alkaa tulla jotain täsmäkysymyksiä mieleen, niin anna haku-toiminnon laulaa

Mutta noihin akvaarionperustamismietteisiin - jos lähtökohtana on tuo tuttavan akvaario, niin saanet parhaiten mielipiteitä jos kerrot minkä kokoinen ko. akvaario on ja millainen tekniikka sen mukana tulee & haluaisitko käyttää niitä samoja edelleen? Entä onko akvaario parhaillaan käytössä ja tulisiko sen mukana jotakin elävää? Bonuskysymys: millaista vettä (=vesiarvot) sun hanasta tulee, tiedätkö? -> ajan tällä takaa sitä, että onko helppohoitoisuus myös sitä, että haluatko hanaveden sopivan akvaarioon sellaisenaan vai jaksatko puljata sen kanssa, jos vedenmuokkauksella saat sen sopivaksi allasta huoltaville eliöille? Tokkiinsa niitä löytyy monenlaisiin vesiin, mutta helpompi hahmottaa lähtötilannetta jos tietää mikä just sulle on "helppohoitoinen".

Muoks, toukopouko vastasikin jo kun hitaasti täällä näppäilin luennon lomassa (shame on me). Mutta vähän eri näkökulmista lähestyttiin kuitenkin, niin ei haittaa

[toukopouko]

Kyllä, hyvät kommentit Kirsty. (Kr tekee yleensä samat minulle, kun on niin nopea.)

Jos altaan joutuu uudelleen starttaamaan, niin se on saatava kunnolla kypsäksi ja ehkä ensimmäinen vuosi on se kriittisin. Itselläni vanhat 600l ja 40l toimii lähes pommin varmoina ja antaa pienet löpsähdyksetkin anteeksi, ei vaikutusta.

Joten odotellaan vähän lisäkommentteja niiniltä.

[kr70]

Minusta ketjun aloittajan kysymys on hyvä ja oikeutettu, jos kyse on siitä, millaisia valintoja voi tehdä akvaariota perustettaessa, että siitä tulee mahdollisimman vähähoitoinen ilman, että tingitään kalojen hyvinvoinnista jättämällä ne heitteelle. Itsekin olen miettinyt erilaisia mahdollisuuksia varsinkin kun aloitin harrastuksen uudelleen muutama vuosi sitten. Minullekin oli jäänyt kuva työläistä puhdistustalkoista, jonka jäljiltä parketti lainehtii vettä ja paskaa. Toukopoukon kysymys on myös aiheellinen: minkä "niin" koki niin työlääksi?

Toukopouko kauhistuu tästä ehdotuksesta, mutta yksi mahdollisuus on tehdä akvaario kokonaan ilman kasveja. Kasvit tekevät akvaariosta hienon ja ne parantavat veden laatua, mutta tosi on kuitenkin, että kasvien hoito ei ole ihan helppoa ja siihen menee paljon aikaa. Kasvien karsiminen viikkosiivouksen yhteydessä on iso homma kaikkine uudelleenistutuksineen. Kasvit vaativat paljon valoa, ja paljon valon mukana tulevat potentiaaliset leväongelmat, joista on aqua-webissäkin ollut viime aikoina ihan tarpeeksi. Jos ei ole kasveja, voi valoa olla vain vähän, jolloin ei tule leväongelmia. Ei tarvitse myöskään mittailla hivenainearvoja, pitää nitraattitasoja sopivisssa rajoissa, lisäillä kasviravinteita ja CO2:sta. Levää tarvitsee puhdistaa etulasista ehkä korkeintaan kerran kuussa vähäisen valomäärän vuoksi. Akvaariosta voi silti saada näyttävän esim. isoilla juurakoilla ja pistevaloilla. Jos ei ole kasveja, voi pohjalle laittaa vain 1 cm kerroksen hiekkaa, jolloin sitä ei tarvitse hoitaa mitenkään. Malawi-harrastajat tietävät, että veden pystyy pitämään kunnossa ilmankin kasveja. Lisäksi saman tai tehokkaammankin vaikutuksen voi saada aikaan laittamalla akvaarioon kultaköynnöksen juuret ja varsi ikkunan eteen: se saa enemmän valoa ja CO2:sta kuin akvaariokasvit ja ottaa tehokkaasti vedestä nitraattia ja muuta. Sitä ei tarvitse hoitaa muuten kuin mahdollisesti kerran vuodessa, kun se on kasvanu 10 m, niin lehdet voivat alkaa tippua kärjestä, joten voi leikata.

Ruokintaa voisi periaatteessa helpottaa ruokkimalla pelkkää purkkiruokaa, mutta silloin tinkii kalojen hyvinvoinnista. Sitä voisi mahdollisesti myös helpottaa valitsemalla levänsyöjäkaloja, jotka pärjäisivät osittain altaassa kasvavalla levällä, mutta aiheuttaisiko tähän vaadittava voimakas valaistus vaaran, että sinilevät valtaavat altaan?

Pohjan puhdistuksesta pääsee valitsemalla pohja-ainekseksi hiekkaa ja sinne kierteissarvikotiloita, mutta siinäkin on kysymysmerkkejä. Teemu on täällä monta kertaa puhunut siitä, että kierteisetkin kuluttavat happea jne. Luulen, että kierteiset eivät eläessään paljon kuluta happea, mutta ne eivät elä ikuisesti, ja pohjassa mädäntyvät kuolleet kierteiset SAATTAVAT huonontaa vettä (tämä on vain mutua). Kuitenkin jos ei ole kasveja ja hiekkaa on vain se 1-2 cm, noin ohueen pohjaan ei pääse tulemaan hapettomia alueita eikä kierteisiä tarvita.

Voimakas vedenkierto pitää pohjan puhtaampana ja happitasot korkealla vaikkei olisi kasveja.

Monnisista ja muista "puhdistajakaloista" minulla on vankka mielipide, että niiden ruokkiminen likaa enemmän kuin ne puhdistavat, jos niitä ruokkii tableteilla. Jos ne jättää pelkkien tähteiden varaan, niin tinkii niiden hyvinvoinnista tai sitten muut kalat saavat liikaa ruokaa. (Tiedän, että pouko on eri mieltä.) Jos niitä ruokkii sellaisella ruoalla, kuten pakastesurviaisilla, että mitään ei mene hukkaan, on ehkä eri asia. Oikeastaan sama koskee myös kierteisiä, mutta ehkä ne ovat niin alkeellisia, ettei niiden hyvinvoinnista tarvitse piitata?

Merivesityypit sanoo, että merivesiakvaariot tarvii vähemmän hoitoa, koska valkuvaisvaahdotin poistaa kuonan eikä vedenvaihtoja juuri tarvita. Tästä ei (vielä) ole itselläni kokemusta.

Olisin itsekin kiinnostunut kaikista ideoista, ratkaisuista ja mielipiteistä vähätöiseen akvaariokonseptiin liittyen.

Aha, nyt ehtivät Kirsey ja Pouko edelle. Kirseyllä hyvä lisäys: valitse sellaisia kaloja, jotka ovat onnellisia vesijohtovedessä ilman, että vesiarvoja tarvitsee mitenkään muuttaa.

[toukopouko]

Toukopouko kauhistuu tästä ehdotuksesta, mutta yksi mahdollisuus on tehdä akvaario kokonaan ilman kasveja.

No ei vainkaan. Kasvit on ihan oma valinta. Usko tai älä Kr, silloin vuonna 2000 vai 2001, kun aloin läträämään uudelleen, halusin kirjoahvenaltaan ja ehdottomasti ilman kasveja. Se johtui ihan siitä, etten yksikertaisesti osannut enkä tiennyt, miten niitä hoidetaan ja ostin aiemmissa akva-atakeissani liian haastavia kasveja vain ulkonäön perusteella ja eihän ne menestyneet. Sitten kun alkoi kasvit kiinnostamaan, niin oli ainoastaan jättiläisvallua.

Eikä tarvitse oikeastaan mitään mittailla, eikä viritellä hiilarinsyöttöjä, kun on vähävaloinen allas helpoilla kasveilla, ne menee siellä itsellään. Kalasto ja suhde altaaseen oikeaksi. Vähävaloinen ei kuitenkaan tarkoita silmälle pimeää. Kyllä altaassa pitää olla kasveja, edes vähän, että se on kaunis silmälle (vain kasvihörhön oma mielipide.)

Ruokintaa voisi periaatteessa helpottaa ruokkimalla pelkkää purkkiruokaa, mutta silloin tinkii kalojen hyvinvoinnista. Sitä voisi mahdollisesti myös helpottaa valitsemalla levänsyöjäkaloja, jotka pärjäisivät osittain altaassa kasvavalla levällä, mutta aiheuttaisiko tähän vaadittava voimakas valaistus vaaran, että sinilevät valtaavat altaan?

Tässäkin olen eri mieltä. Itse syötän kovin harvoin muuta kuin purkkiruokaa. Laadukas purkkiruoka riittää. Itselläni en muista olleen epämääräisiä kalakuolemia tai sairauksia olleen sitten... milloin... en muista. Joskus vuosina 2003-2006(?) välillä oli valkopilkkutautia, mutta sitä oli tuolloin tolkuttomasti liikkeellä yleisesti kaloissa, nykyisin on harvinaista. Kesäisin tulee annettua enemmän ihan siksi, että on kiva hyödyntää kaikkea sitä, mitä luonnosta eväkkäilleni saan. Myöhemmin kirjoitat monnisten elättämisellä jätteillä (palaan siihen vielä), mutta eikö silloin myös levänsyöjät elä vähän "jätteillä" jos elävät pelkillä akvan levillä. Vaikkakin kirjoitat (osittain). Esim. spiruliinaa ei kait tule akvan levistä?

Monnisista ja muista "puhdistajakaloista" minulla on vankka mielipide, että niiden ruokkiminen likaa enemmän kuin ne puhdistavat, jos niitä ruokkii tableteilla. Jos ne jättää pelkkien tähteiden varaan, niin tinkii niiden hyvinvoinnista tai sitten muut kalat saavat liikaa ruokaa. (Tiedän, että pouko on eri mieltä.)

Juu, niin on .
Siitä olen samaa mieltä, että pelkkiä monnisia ruokkimalla pohjatabuilla saattaa saada ylimääräistä, vettä rasittavaa jätettä altaaseen. Siitä taas olen erimieltä, että monniset eläisivät "jätteillä" jos syövät täysin samaa ruokaa kuin altaan uivat kalat. Käsitän sanan jäte, että syövät vähän altaassa lojunutta ruokaa. Omat pulleat helmimonniseni elävät näillä "jätteillä". Toisin sanoin, hiutaleruokaa en ala lappamaan altaaseen niin paljoa, että sitä menisi pohjalle saakka. Sitten taas esim. Dr. Beslerin pyöreät pikkurakeet, laitan sen verran, että näen menevän pohjalle monnisille saakka. Kaikessa touhussaan ja töhinässään ei mene kauaakaan, kun rakeet on putsattu. Monnisethan ovat töissä kaiken aikaa putsaamassa allasta muulloinkin kuin ruoka-aikana, joten ei ole pelkoa, että sitä jäisi sinne lojumaan. Ei pidä liikaruokkia mutta pitää huoli, että ruokaa, ihan "tuoretta", menee pohjaan saakka. Palataan taas siihen, että alun alkaen rakentaa altaansa kalasto siihen malliin, joka auttaa itse tekemättä sen kummampia muuveja, pitämään altaan toimivana. Ja siihenhän saa oivaa apua juurikin täältä AW:sta.

Aha, nyt ehtivät Kirsey ja Pouko edelle.

Kjäh!

Eli kait kaikki yhteenvetona on se, että kun perehtyy altaan pitoon etukäteen, ei vasta sitten kun on kurat käsissä (ja altaassa). Kun korjaillaan jatkuvia virheiden tai tiedottomuuden seurauksia, onhan tämä työläs laji. Siinä lienee se suurin työ, ja siihenhän saa myös täältä avun. Homma on simppeliä, kun se pidetään sellaisena. Yleensä harrastus ja into loppuukin siihen, että allas kaloineen, kasveineen, valoineen, vesineen ja suodatuksineen ei natsaa ja loppu on historiaa.

Ps: jos olet ihastunut tämän päivän muoti-ilmiöön, eli nanoihin (tarkoittaa todella pieniä altaita), unohda ne, jos haluat helppohoitoista.

Tsemppiä ja tiedonkeruuta avoimin mielin.

[niin]

Hei, loistavia vastauksia, kiitos! Katsotaan muistanko vastata kaikkiin kysymyksiin

Huomasin muuten sisäänkirjautumisen yhteydessä, että olen liittynyt tänne 2009. Olihan minulla joskus silloin muutaman vuoden nanoakvaario, merivesi.

Hieman huvitti kun aloitukseen kirjoitin, että työläs. Minulla on myös hevosia ja monia muita eläimiä, jotka oikeasti kyllä saattavat olla "vähän" työläämpiä. Jotenkin se vedenvaihto ja pohjan imurointi tuntui viheliäiseltä hommalta. Ehkä juuri tuo "vettä ja paskaa" lattialla, kuten joku tiivisti osuvasti. Suodatin oli ällöttävä. Hiekka putsattiin kauttaaltaan ja vettä tuli ämpärikaupalla, tämä on juuri yksi asia jota mietin, että onko oikeasti järkevää tai tarpeellista. Googlettelin jo eilen hieman, että ei nykyään suositella koko hiekkaa putsaamaan ja soilia (mitä ihmettä se on?) ei putsata ollenkaan. Siihen sopii happamasta pitävät kalat (keitä ne ovat?).

Ensimmäinen akvaarioni lapsena oli ehkä joku 60-80 litrainen. Sen jälkeen on ollut muitakin, jotain pieniä ja sitten 300 sekä 400 litraiset. 16 vuoden ajan oli kilpikonnat, jotka olivat kyllä todella typerä hankinta, mutta olin silloin nuori. Tänä päivänä ylipäänsä olen kiinnostunut vain pienistä kaloista, joilla on tilaa liikkua. Ja mielellään "kotona kasvatetuista". Ylipäänsä jonkinlainen eettisyys kiinnostaa.

Tämä harkinnan alla oleva on 127 litraa, tekniikasta en tiedä tarkemmin. Siinä on kasveja, pääasiassa sitä oliko nimi vallisneria vai mikä... ja muutama hassu kala, olisiko ollut yksinäinen piikkisilmä ja pari selkäuimaria.

Ja tosiaan tarkoitin aloituksella kysyä, että mitä valintoja tekisin, että olisi mahdollisimman helppoa tai itsekseen toimivaa, toki ymmärrän ettei sitä nyt ihan hylätä voi. Mutta juuri mietin näitä mahdollisesti puhdistavia kaloja, kotiloita, materiaalivalintoja jne. Meidän vedestä en tiedä minkä laatuinen on, voisin katsoa onko vesitutkimuksessa jotain tähän käyttökelpoista tietoa. Porakaivovesi siis kyseessä ja sen koostumushan voi ainakin joiltain osin muuttua.

[kr70]

Kiitos Pouko mielipiteistä!

Voisitko heittää pienen valikoiman helppoja hämärässä viihtyviä kasveja, mitä ei tarvii karsia usein?

Levillä elävistä kaloista. Minun ajatus on, että levänsyöjien kuten ottojen luonnollisinta ruokaa olisi se akvaariossa itsekseen kehittyvä levä. Toki ne luonnossa syövät myös kaikki levän seassa asuvat pikkuelukat, jotka varmasti antaa merkittävän proteiinilisän sen ruokavalioon. Siksi niitä kuten ei mitään muutakaan voi jättää pelkän levän varaan, vaan silloin tällöin pitää antaa jotain eläinperäistä. Onko tässä joku ajatusvirhe? Onko kalojen hyvinvoinnista tinkimistä?

Monnisten ruokkimisesta. Tunnetusti moni tabletti pölisee ympäri akvaariota ja suodatinta. Pikkurakeet eivät juuri pölise ja niillä kuormitus varmaan pysyykin pienenä. Riippuu muista kaloista, miten niillä ruokkiminen onnistuu. Monet keski- ja ylävedenkin kalat tulevat osingoille. Miten monniset pärjäävät niille tai miten ne muut pärjäävät monnisille rakeista taistellessa... niin se riippuu niistä muista kaloista, eli tullaan toteamukseesi, että kalasto pitää rakentaa toimivaksi. Monta tekijää pitäisi ottaa huomioon.

[kr70]

Suodatin oli ällöttävä. Hiekka putsattiin kauttaaltaan ja vettä tuli ämpärikaupalla, tämä on juuri yksi asia jota mietin, että onko oikeasti järkevää tai tarpeellista. Googlettelin jo eilen hieman, että ei nykyään suositella koko hiekkaa putsaamaan ja soilia (mitä ihmettä se on?) ei putsata ollenkaan. Siihen sopii happamasta pitävät kalat (keitä ne ovat?).

Tarkoitatko hiekan putsaamisella kauttaaltaan sitä, että se "imuroidaan" lapolla kauttaaltaan veden vaihdon yhteydessä, vai sitä, että koko hiekka otetaan akvaariosta pois ja pestään ämpärissä? Tätä jälkimmäistä tehtiin joskus 70-80-luvuilla mutta ei enää. Sorapohja lapotaan (imuroidaan) vedenvaihdon yhteydessä, vedestä lähtee siinä samalla 20-50% pois riippuen likaantumisasteesta. Hiekkapohjaa ei oikein voi lapota, vaan sitä hämmennetään kepillä silloin tällöin tai kierteissarvikotiloilla. Kuten kirjoitin, jos hiekkaa on vain 1-2 cm, niin ei tarvii edes hämmentää, mutta siihen ei sovi kasvien juuret.

Hassua, että sinusta suodatin oli ällöttävä. Minusta taas on älyttömän mielenkiintoista katsoa suodattimen sisään, mitä bakteerit saavat siellä aikaan. Olisi myös mielenkiintoista tutkia suodattimen eliöstöä mikroskoopilla. Siellähän elää monimuotoinen ekosysteemi saalistajineen kaikkineen. Tulee mieleen, että olikohan sinulla liian pieni veden kierto / liian pitkä puhdistusväli ja tapahtuiko suodattimessa pilaantumisprosesseja. Hyvin toimiva suodatin ei haise pahalle vaikka onkin täynnä mustaa mönjää.

Viimeistä kommenttiasi/kysymystäsi en ymmärrä. Mihin sopii happamasta pitävät kalat?

[niin]

Tarkoitin sitä, että hiekka pestään kauttaaltaan eli ennen tosiaan pestiin ämpäreissä, mutta monet vikat vuodet lapolla käytiin pohja läpi kauttaaltaan. Nyt luin eri pohjamateriaaleista, että vaatisivat erilaista puhdistamista - toiset enemmän, toiset vähemmän. Jotenkin mietin, että onko kasveillekaan ok, että koko ajan nostetaan ylös?

Kopioin suoraan yhdeltä sivustolta;
"Useimmat soilit stabiloivat veden pH-arvoa hieman happaman puolelle, ja ovatkin siksi erinomaisia pohjamateriaaleja sukaravuille ja hapanta vettä vaativille kaloille."
Luin tuon ja koitin googlata ja täällä laitaa hakuja, että mitä ovat ne kalat, jotka viihtyvät hieman happamassa vedessä, mutta en löytänyt vastauksia.

[Kirsey]

Jotenkin mietin, että onko kasveillekaan ok, että koko ajan nostetaan ylös?

Jos harrastat viher/puutarhakasveja, niin se on vähän sama asia sellaisten akvaariokasvien suhteen, jotka haluaa juurtua pohjamateriaaliin ja ottavat myös juurillaan ravinteita. Häiritsee siis kasvua ja elämistä, lajista riippuen paljon tai vähän. Mutta sitä hiekan pesua ei tosiaan enää tarvitse eikä ole suotavaakaan harrastaa, joten tätä ei sen kummemmin tarvitse miettiä.

kr70 ajatus ohuesta hiekkakerroksesta pohjalla oli hyvä helppohoitoisuuden nimissä. Siihen ei saa tosiaan kasveja, mutta jos myöhemmin kaduttaa niin
a) laittaa ruukkuihin ja naamioi ruukut halutessaan somisteilla.
b) laittaa (liimaa, huom, ns. akvaarioliimalla / sitoo) ns. epifyyttejä (eli semmoisia kasveja, joita ei edes suositella pohjaan tyrkättävän), niihin somisteisiin. Tässä esim. hyvä lista sellaisista kasveista. Huom! Ei ole mitenkään maksettu mainos mutta jäi mieleen, kun olen nyt kovasti nettikauppojen sivuilla surffaillut oman projektini takia. Hyvä puoli noissa ko. sivulle listatuissa keihäslehdissä, sammalissa sun muissa on myös se, että ne on niitä vähän valon ja hiilidioksidin "ystäviä" tai ainakin sallijia. Muistelen, että omissa alkuaikojen akvaarioissa keihäslehdet ihan kukkivatkin enkä varmasti käyttänyt mitään extraravinteita silloin.
c) laittaa sen mainitun kultaköynnöksen tms tai pintakasveja

Kopioin suoraan yhdeltä sivustolta;
"Useimmat soilit stabiloivat veden pH-arvoa hieman happaman puolelle, ja ovatkin siksi erinomaisia pohjamateriaaleja sukaravuille ja hapanta vettä vaativille kaloille."
Luin tuon ja koitin googlata ja täällä laitaa hakuja, että mitä ovat ne kalat, jotka viihtyvät hieman happamassa vedessä, mutta en löytänyt vastauksia.

Soilista ei periaatteessa ole omakohtaista kokemusta, mutta hankin sitä pientä kokeilua varten ja siinä etukäteen luin tuota samaa että se on enemmän (runsas)kasviakvaarioon suunnattu (hiekkaa kalliimpi) pohjamateriaali. MUTTA, jos sun hanavesi olisi emäksistä ja haluaisit sitä happaman puolelle, niin soili, merkistä riippuen, haluaa muokata sitä pH:tä 6,5-6,7 lukemiin ja sinällään voi olla ihan hyvä valinta siihen veden helppoon muokkaamiseen. Mutta myös esim. isot kannot tekee sitä samaa. Alle 7 on siis hapan ja jos yleistän, valtaosa akvaariokaloista haluaa asua pikkaisen happamassa TAI vähän emäksisen puolella. Pelkästään emäksisessä viihtyviä kaloja on vähemmistö, mutta niitäkin on. Veden pehmeys/kovuus vaikuttaa myös asiaan.

Löysitkös vielä teidän vesianalyysistä tietoa? Akvaariokaupoissa yleensä tekevät nyös pieniä vesianalyyseja joko ilmaiseksi tai muodollista maksua vastaan.

[Polar]

Lievästi happamassa eli pehmeässä vedessä viihtyvät mm tetrat ja barbit, kovassa vedessä (ph reilusti enemmän kuin 7) taas viihtyvät synnyttävät hammaskarpit; platyt, miljoonakalat, miekkapyrstöt jne.

[GTX]

Jos haluaa kasveja ja helppohoitoisuutta, niin jättää pohjamateriaalin kokonaan pois. Löytyy paljon kasveja, joita voi kasvattaa ilman hiekka-, sora- tai vastaavaa pohjamateriaalia. Jaavansaniainen, anubiaat, sammaleet, pintakasvit ja paljon muita. Paljas pohjalasi sellaisenaan ei ole miellyttävän näköinen, mutta pohjaan voi liimata vaikka ohuen 3D-taustan kalliopohjaa jäljittelemään. Muu sisustus luonnonkiviä, juurakoita, oksia ja kasveja oman maun mukaan.

[Kirsey]

Lievästi happamassa eli pehmeässä vedessä viihtyvät mm tetrat ja barbit, kovassa vedessä (ph reilusti enemmän kuin 7) taas viihtyvät synnyttävät hammaskarpit; platyt, miljoonakalat, miekkapyrstöt jne.

Polar, vedät hieman mutkia suoriksi nyt, vaikka kalalajien mieltymykset ovatkin kohdallaan - veden kovuus ja pH eivät ole synonyymeja keskenään. Mutta en tiedä onko vesikemiasta fiksua puhua vielä tässä kohtaa sen enempää (heh, ja minun ainakaan!), kun sen ns. talousveden tietoja ei ole vielä saatavilla. Mutta sen verran kuitenkin, että GH meinaa tätä ns. kokonaiskovuutta jonka perusteella puhutaan, että onko vesi pehmeää vai kovaa (<8 GH pehmeä, 8-12 keskikova ja >12 kova).

Jos haluaa kuitenkin kaloja jo katsella, niin Faunattaren sivulla on mielestäni aika helposti lähestyttävä lajilistaus, mistä löytyy yleisimpiä akvaariokaloja ja niiden (vesi)mieltymyksiä: https://www.faunatar.fi/akvaariokalat
Vastaavia listauksia on toki monella eri akvaarioliikkeellä. Helsingin akvaariokeskuksessa lajilista on jo paljon isompi, mutta se tarkoittaa sitä, että pitää jo ns. tietää, mitä hakea sillä yhdellä scrollauksella ei tästä hommasta selviä: https://akvaariokeskus.fi/kalat/

[niin]

Olen ihan häkellyksissä miten hyviä vastauksia täältä saa, iso kiitos taas!
Olen puutarhuri ja kasvit kiinnostavat ja ne ovat oleellinen elementti myös akvaariossa mielestäni. Mutta.... kyllä minä niitä ihan tarpeeksi saan hyysätä töissä, kotipihalla ja muutamaa kymmentä huonekasvia.... että mietin oikein - ei ole pakko tai voisi toteuttaa jollain erilaisella tavalla.

Löysin syksyllä 2018 otetun näytteen ja tässä sen tuloksia;

*pH 7,2
*Sähkönjohtavuus (25°C) μS/cm 598
*Hapettuvuus(CODMn-O2) mg/l O2 2,4
*Kalsium mg/l 43
*Magnesium mg/l 11
*Kovuus(laskennallinen Ca ja Mg) mmol/l 1,5
*Kovuus(laskennallinen Ca ja Mg) °dH 8,5
*Fluoridi mg/l 1,6
*Kloridi mg/l 38
*Ammonium mg/l 0,005
*Nitriitti mg/l <0,007
*Nitraatti mg/l 1,1
*Rauta μg/l 730


Poistin osan kun arvelin ettei ole olennaisia tässä, mutta ehkä silti jäi vielä jotain turhaa. Tai puuttuuko jotain?

[Polar]

Kirsey:

Polar, vedät hieman mutkia suoriksi nyt, vaikka kalalajien mieltymykset ovatkin kohdallaan - veden kovuus ja pH eivät ole synonyymeja keskenään.

Tiedän , mutta yritin esittää asian niin etten olisi tehnyt siitä monimutkaista. Lunttasin jopa ensin googlesta miten useat akvaarion perustamisesta/hoidosta kirjottavat tahot olivat kyseisen asian esittäneet kansantajuisesti

[kr70]

Vesi on melko kovaa. Se ei näy kokonaiskovuusarvossa, joka viittaa vain keskikovaan veteen, koska kokonaiskovuusmittaus reagoi vain kalsiumiin ja magnesiumiin, jotka yleensä muodostavat suurimman osan kovuudesta. Tässä vedessä on kuitenkin jotain muuta, joka näkyy korkeahkossa sähkönjohtavuudessa. Onhan siellä ainakin kloridia melkein yhtä paljon kuin kalsiumia. Tuo sähkönjohtavuus vastaa kokonaiskovuutta melkein 20 dGH, jos mineraalien suhteet olisivat suunnilleen samat kuin yleensä vesijohtovesissä. Vesi on sellaisenaan optimaalinen esim. synnyttäville, monille Väli-Amerikan kirjoahvenille ja monille sateenkaarikaloille ja sinisilmille (mutta ei kaikille!). Useimmille tetroille ja barbeille se on vähän turhan kovaa.

[niin]

Okei, kiitos.
Mä noista barbeista ja tetroista juuri tykkään, tietysti. Sateenkaarikalat eivät oikein sytytä, pikkuisissa kirjoahvenissa on jotain kivoja ja sinisilmät piti googlettaa, en ole ikinä kuullutkaan. Olikin veikeän näköisiä tyyppejä

Miten sukaravut ja/tai kotilot? Tekevätkö putsaushommia?

[toukopouko]

Kiitos Pouko mielipiteistä!

Voisitko heittää pienen valikoiman helppoja hämärässä viihtyviä kasveja, mitä ei tarvii karsia usein?

No tottahan toki Pouko heittää .

- anubiaat
- osa melalehdistä, mm. kurttumelalehti on hidaskasvuinen
- miekat
- kurttukriinumi
- sammaleet + palleroahdinparta
- bucephalandra
- tiikerilumme

Tällaiset nyt ensi hätään tuli mieleen.

[toukopouko]

Niin:

Sukaravut ja kotilot tekevät juurikin sitä. Kaikki kotilot siivoavat jotain. Esim. petokotilot siivoavat kivasti allasta muiden kotiloiden liikapopulasta sekä ruokaa pohjasta, vaikkapa roskakotilot ja kierteiset saavat kyytiä, vaikken jälkimmäisiä pidä roskakotiloina vaan akvan hyötykotiloina. Kierteiset putsaavat ruokajäämiä pohjasta, kasveista ja möyhentävät pohjaa. Vaikkapa neocaridina-suvun kotilot putsaavat leviä jne, jne...

Sukaravut on ihania ja putsareita. Leväsukaravut käyvät kiinni nimensä mukaisesti leviin. Muutkin sukaravut mennessään putsaa kyllä leviä, mutta siivoavat akvaa yleensäkin, sekä pohjaa, koristeita että kasveja.

Ja niin kuin edellä mainittu, ei mamma mia enää hiekan/soranpesutalkoita, huh . Hyvä suodatus ja altaan oikeat valinnat elävissä hoitavat avuksesi työtä, veden vaihdon yhteydessa näkyvää pois. Sora vaatii lappoamisen. Ei ihme, että menneiden vuosien suodattimet saattoivat ollakin ellottavia, kun pohja pestiin hyvästä bakukannasta muiden tykötarpeiden lisäksi.

Lisäksi usein tänä päivänä vedenvaihdot vaihdetaan letkuilla sisään ja ulos. Tuohon vaikuttaa isosti altaan koko. Pienet altaat hoidan pääsääntöisesti edelleen ämpärisulkeisilla, isompaan menee ulostulo suoraan viemäriin ja sisääntuloletku suoraan hanasta altaaseen ja sitten tökötit pullosta perään, mitä kenenkin tarvitsee sinne sitten lisätä.

******************************************************************

muoks. Palasin vielä tuohon kasvien uudelleen istutteluun ja siirtelyyn (t. intohimoinen puutarhuri täällä myös). Eli altaassa löytyy kumpaakin sorttia, ihan niin kuin puutarhassakin. Mm. nopeakasvuisia köynnöksiä joutuu pätkimään ja sitten vain tökkii ne uudelleen pohjaan, puutarhassa vaikkapa patjarikkoa tai vaikka keijunkukkia joutuu istuttelemaan usein uudelleen. Sitten vahvajuuriset saattavat tykätä kyttyrää ja se ilmenee mököttämisenä jolloin kasvu pysähtyy ajaksi x, esim. monet melalehdet ja miekat. Eli vähän joka lähtöön löytyy ihan niin kuin siellä mullassakin.

[kr70]

Kirsey linkkasi tuon Faunattaren kalalistan:
https://www.faunatar.fi/akvaariokalat

Siitä vaikka voit katsoa kaloja, jotka on onnellisia sun vedessä. On siellä joitakin tetroja ja barbejakin. Esim. mustatetra on varmaan yks kestävimpiä akvaariokaloja ylipäänsä. Suosittelen ottamaan sellaisia, joiden vaatimuksissa lukee GH <20, koska sulla tosiaan on jotain mineraalia, joka ei näy GH-mittauksessa. Tuon sähkönjohtavuuden voisit kyllä tarkistaa, jos mahdollista. Niin ja tietysti muitakin kriteerejä pitää pitää silmällä kuin kovuutta pH:ta ja lämpötilaa!

Täytyy sanoa, että minuakaan eivät sateenkaarikalat ole koskaan oikein sytyttäneet. Vanhemmiten niiden ruumiinmuoto muuttuu aina vain korkeammaksi (lahnamaisemmaksi) mutta pää pysyy pienenä, joten lopputulos on jotenkin koomisen näköinen.

Poukolle kiitos kasvilistasta!

[kr70]

Vaikkapa neocaridina-suvun kotilot putsaavat leviä jne, jne...

Tarkoitit Neritina. Neocaridina on sukarapu. (Hehheh, pääsimpäs viisastelemaan Poukolle. )

[toukopouko]

No hemmetti, niin pääsit. Sekosi sukset ja kaaduin autuaasti rähmälleni . Auts, sattu nenään.

Itse tykkäsin joskus kovasti kultapyrstösattareista ja nimenomaan niiden pöljästä lahnamaisesta sikaniskaisuudesta. Mutta pöljälle pöljiä kaloja, sopi oikein hyvin yhteen.

[Polar]

Mites tuo kaivoveden rautapitoisuus Rauta μg/l 730? Aiheuttaako se ongelmia akvaariokaloille? Ihan siis omaksi sivistyksekseni kysyn, kun en tiedä. Thl:n sivuilla lukee, että "raudan laatutavoite on vesilaitosten jakamalle vedelle enintään 200 µg/l ja yksityiskaivoille enintään 400 µg/l". Tosin samalla sivulla lukee, että "raudan tyypillinen pitoisuus kaivovedessä on noin 40 mikrogrammaa litrassa (µg/l). Suurimmillaan pitoisuudet voivat olla tuhatkertaisia eli 30000–40000 µg/l". Eli onko Rauta μg/l 730 vielä kuitenkin pieni määrä, joka ei vaikuta mihinkään? Maistaako tällaisen määrän jo vedestä?

[kr70]

Totta, raudalle annetaan akvaarioihinkin suositus korkeintaan 200 µg/l, joten näyttäisi olevan liian korkea. Mutta eikö siitä selviä vedenparannusaineella?