Uuden altaan kypsyttelyä sekä vinkki

[Hilux]

"Sekalaiset keitokset" alkaa kohta selviintyä. Tänään tuli ostettua uusi 325L akvaario tarvittavine tekniikoineen (Eheim Proferssional II (2026), kiljupannu, vastus, 2xlamput).

Kasveina ovat:
- Ludwiga rapens
- Hygrophila corymbosa "Stricta"
- Sagittaria teres
- Crinum natans
- Nesaea crassicaulis
- Echinodorus blaheri

Perustus:
- laitoin veteen 6 x Bactozym kapselit, joissa kuulema on poiketen aiemmasta täällä käydystä keskustelusa kolmea eri nitrifikaatioon liittyvää bakteeria + entsyymejä. Löysin sellaisia poretablettejakin, joissa on mainittu tekstissä bakteerit. Ilmeisesti tuossa Bactozymissäkin on bakteerit itiöitettynä? Ostin myös nestemäistä Aqua Safea varmuuden vuoksi.

Kysymys: miten pitkään minun tulisi kypsytellä ennenkuin siirrän 3xSinirihma, 4xHaibarbi, 5xKeltabardi ja 1xpartamonni uuteen akvaarioon? Pitäisikö minun rääkätä tuota nitrifikaatiota jollakin sotkulla todentaakseni sen toimivuus? Ph pitänee säätää paremmaksi kunhan se nyt ensin muuten asettuu. Ilmeisesti tuo lannoituskin olisi tärkeä, joskin toisessa akvaariossa nuo kasvit kyllä juurtuivat ihan hyvin ilman lannoitteita.

P.S. 10 pistettä ja papukaijan merkki tuolle firmalle joka tuntuu mainostavan tuolla yläpalkissa. Hyvin toimi palvelu ja asiantuntemuskin oli kohdallaan. Hinnoista puhumattakaan. Tosin tuo mainos tuntuu vaihtuvan joka kerta : )

P.S.S Hiekkka muuten maksaa akvaliikkeessä 15 eur 40kg säkki. Huvittavinta oli se, että olen tässä samalla laajentamassa pihaa Abetonin pihakivillä ja heidän myymänsä saumaushiekka on täysin samaa kuin mitä akvaarion pohjalle tuleva hiekka! Sama valmistaja, pussi ja koko 40kg. Hinta Abetonilla on tosin vain 5 eur per 40 kg säkki : )

[-Alix-]

Pari pientä korjausta kasvien nimiin: Ludwigia repens ja Echinodorus bleheri.

Altaan kypsymisen kannalta kannattaa ruokkia allasta jollain ammoniakkipitoisella jotta bakteereilla olisi ruokaa. Toiset käyttävät kukkamultaa, toiset ihan ammoniakkia, vaihtoehtoja on monia. Itse käytän salmiakkikarkkeja (ovat muuten aika tehokkaita). Kypsymisen voit todeta mittaamalla altaan nitraatin ja nitriitin päivittäin. Kun nitriitti on ensin noussut ja sitten hävinnyt kokonaan, on allas kypsä. Tähän menee joskus pari vikkoa, usein kuukausi jonka jälkeen suoritetaan vedenvaihto ja kalat saavat tulla uuteen kotiinsa. Ennenkuin siirrät haibarbit altaaseesi saat kuitenkin odottaa että se on kasvanut vähintään kaksi metriä pitkäksi, haibarbit eivät ole yhtään pienempään altaaseen sopivia, sääli kyllä sillä ne ovat todella symppiksiä otuksia. Suosittelen poislahjoittamista asialliseen altaaaseen ensi kädessä jos ne ovat jo ostettu, muuten jätä ne ehdottomasti kauppaan.


Lannoitus juurille muille kuin köynnöstäville kasveille on hyödyksi ja lisäksi nestemäinen lannoite köynnöstäville, vaikeaa ei ole. Valaisimiin kannattaa hankkia kunnon heijastimet, se lisää valotehoa huomattavasti kun valo ohjautuu altaan pohjalle eikä leviä altaan sivulaseista lattialle (oletan että lampuilla tarkoitat loisteputkia).

Ja kyllä, Helsingin Akvaariokeskusta on useaan otteeseen kehuttu, monen akvaristin kantakauppa. Ja hiekat hankitaan usein biltemasta tai rautakaupasta koska siellä se juuri maksaa murto-osan akvakiikkeen samasta hiekasta. Optirocin hiekkapuhallushiekkaa kannattaa tosin välttää, siinä voi olla öljyjäämiä. Bilteman hiekkaa suositaan usein sen puhtauden takia, sitä siis ei tarvitse pestä ennen altaaseen laittamista.

[jarvij]

Kukkamullan tarkoitus ei ole toimia bakteerien ruokana, vaan vain paikkana, jossa niitä erittäin todennäköisesti on hajottanassa typpiyhdisteitä. Eli ikäänkuin "siemenenä" tai ymppinä. Etuna on ettei kukkamullassa ola kalatautibakteereita, kuten monessa akvaariossa on.

Bakteereille ruoaksi jotain ammoniumyhdistettä ja kalanruokaa

[Hilux]

Kiitos vastauksesta. Lisäselvennöstä:

Pari pientä korjausta kasvien nimiin: Ludwigia repens ja Echinodorus bleheri.
...
Ennenkuin siirrät haibarbit altaaseesi saat kuitenkin odottaa että se on kasvanut vähintään kaksi metriä pitkäksi, haibarbit eivät ole yhtään pienempään altaaseen sopivia, sääli kyllä sillä ne ovat todella symppiksiä otuksia. Suosittelen poislahjoittamista asialliseen altaaaseen ensi kädessä jos ne ovat jo ostettu, muuten jätä ne ehdottomasti kauppaan.

Näköjään keskellä yötä menee senat sakaisin noiden nimien kanssa. Haibarbeja tuli ostettua kun olivat niin kivan näköisiä. Ovat tällä hetkellä 125l tankissa ja n. 5 cm pitkiä. Tällä kylällä ei varmaan kellään ole kaksimetristä akvaa ja ajattelin eutanasian sijaan antaa niille saattohoitoa tuossa 325l akvaariossa. Luulisi niiden sitten nukkuvan sopivasti pois kun tila tulee ahtaaksi.

Kaksimetrinen akvaario oli aluksi mielessä, mutta pikainen laskenta osoitti että harvan omakotitalon lattia kestää moista painoa (1000 kg ++).

Mittailen nitriitit huomenissa, jolloin toivon tuon hapen lähteneen vedestä. Akva on ollut nyt 15 tuntia täytettynä ja vesi on edelleen aika valkoista. Hyvä jos läpi näkee. Kiljupannu ei vielä syystä tai toisesta ole aktivoitunut. Sen "lauhdutin" on sijoitettu lähelle Eheimin imuputkea, eli tuolloin tuo liukeneminen veteen pitäisi kai olla optimi (siis sellainen imukupeilla seinässä oleva "pyykkilauta").

Loisteputket olivat Hgin akvaarioliikkeestä ostettu (kuten muutkin vermeet), aika sinertäviä ovat väriltään. En muistanut katsoa niiden tyyppiä ja pahvitkin on roskissa. Alcan-merkkinen näkyy olevan tuo heijastin... jos siitä nyt mitään hyötyä on.

Pari typerää kysymystä:
- kuuluuko tuosta Eheimin filtteristä tulla paljon ilmaa (ravistelemalla tosi paljon)?
- kuinkahan usein noin isoa filtteriä pitäisi puhdistaa?
- kannattaako akvaario täyttää täyteen siten, että veden pinta on esim. yläalumiinkiskon tasalla jottei "likainen" veden raja näy, vaiko täyttää n. 5cm sen yläreunan alle? Onko siis enemmän kosmeettinen juttu tuo veden pinta?
- jos merestä hakee kiviä/kantoja, riittääkö pelkkä pesu vaiko pitääkö keittää?
- voiko kaloille syöttää esim. kastematoja?

[Inia]

Ehemin ulkosuodattimesta tulee ilmaa aina kun puhdistat suodattimen. Koneistoon näet jää ilmaa ja sen saa pois ravistelemalla tai kallistelemalla suodatinta. Tämä on hyvä tehdä, jotta suodatin toimii tehokkaasti kun ei ole ilmaa "tukkeena". Ulkosuodatin puhdistetaan kerran kolmessa kuukaudessa. Mikäli suodattimesi on ensimmäisellä puhdistuskerralla aiva törkyinen, niin tihennä puhdistusväliä pariin kuukauteen. (Törkyä = aktiivilietettä suodattimeen tosin kertyy aina, mutta jos sitä on tukkeeksi asti.)

Sinun kannattaa harkita myös sisäsuodattimen ostoa ulkosuodattimen rinnalle. Sisäsuodatin kerää roskat vedestä ja lisää veden kiertoa.

Minä täytän akvaarioni aina metallikehykseen asti, tuo seikka on todellakin kosmeettinen. Merkitystä veden korkeudella on vain lämmittimen toiminnalle ja pintavedenkierron aikaansaannille. Vesi haihtuu kuitenkin useamman sentin viikon aikana.

Mieti vielä niiden haibarbien kohtaloa, ne eivät itsestään kuole liian pienessä altaassa, vaan ainoastaan kärsivät siellä. Ne tarvitsevat todella suuren tilan erittäin aktiivisina ja metrin mittaan venähtävinä vonkaleina. Melkoisia sottaajiakin ovat tietääkseni. En ymmärrä (eikä moni muukaan) miksi näitä kaloja on kaupoissa tarjolla. Ne kiehtovat ihmisiä ehkä haimaisen ulkonäkönsä vuoksi mutta ovat todellisuudessa hyvin kaukana haista.

Oletko hankkinut kasveillesi mitään lannoitetta? Niille on saatavana nestemäistä lannoitetta sekä pohjalannoitetta (savikuulia). Suosittelen etenkin pohjalannoitteen käyttöä kaikilla juurellisilla kasveilla. Lisäksi nestemäisestä tykkäävät köynnöstävät kasvit. Kun saat kasvisi voimaan hyvin, ei sinulle muodostu leväongelmia.

Kerroit että loisteputkesi ovat sinisävyiset, eli sinulla on kaksi kasviputkea. Toisen näistä putkista voisit vaihtaa päivänvaloputkeen niin akvaariomaisemasi näyttäisi luonnollisemmalta. Huomaat kyllä heti eron ja kasvisi viihtyvät aivan yhtä hyvin kuin kahden kasviputkenkin kanssa.

Merestä otetut kivet on hyvä pestä. Juurakon voit ottaa järvestä jolloin se on hyvä kiehauttaa. Tästä juurakkokysymyksestä on ollut aiemmin paljon keskustelua joten selaile vanhoja kysymyksiä tai käytä haku -toimintoa.

Malttia ja pitkää pinnaa kypsytykseen!

[Hilux]

Sinun kannattaa harkita myös sisäsuodattimen ostoa ulkosuodattimen rinnalle. Sisäsuodatin kerää roskat vedestä ja lisää veden kiertoa.

..snip

Oletko hankkinut kasveillesi mitään lannoitetta? Niille on saatavana nestemäistä lannoitetta sekä pohjalannoitetta (savikuulia).

En tiennytkään että ulkosuodattimen lisäksi voi olla sisäsuodatin. Sellainen hapetin minun piti ostaa, mutta se unohtui (sekin kai osaksi koriste, mutta voisi olla aluksi ihan hyvä). Tuon lämmittimen (Jäger) kanssa kävi niin että siinä ei tullut imukuppia mukana. Eli se "lilluu" vielä sielä vedessä ihan uppeluksissa.

Olen harkinnut lannoitteita. Ikävä vain että täällä ei ole akvaliikkeitä. Seuraavaksi olen menossa käymään vloppuna Mikkelissä, josko siellä sitten olisi sopiva kauppa. Onko joitakin lannoitteiden merkkejä mitä kannattaisi suosia?

Alkuarvot muuten tuolle akvalle ovat:
Ph = 7.4 (5ml vettä + indikaattoriaine), 5+1 liuskan mukaan 6.4
NO3=0 (laitoin hieman kalanruokaa, saa nähdä nouseeko)
NO2=0
GH= <3d
KH=0d (tulkinnallista, voi olla <3d)

Tuon 5-1 liuskan tulkinta on hieman hankalaa. Jotenkin se vain aina sotkee ne värit vaikka kuinka yrittäisi ravistella ylimääräiset vedet pois.

Tarkoitus olisi siis aluksi saada NO3 ja NO2 kasvamaan >1, varmaan >10 ja sitten odotella toteutuuko denitrifikaatio? Mitenkähän pitkä tuo "ramppi" mahtaa olla, eli jos laitan tuota kalanruokaa ja "salmiakkipastillin = ammoniumkloridia", niin millä aikavälillä N03/2 ramppi on nähtävissä? Eli siis voinko missata tuon nitrifikaation nousun?

[TanTan]

Mieti vielä niiden haibarbien kohtaloa, ne eivät itsestään kuole liian pienessä altaassa, vaan ainoastaan kärsivät siellä. Ne tarvitsevat todella suuren tilan erittäin aktiivisina ja metrin mittaan venähtävinä vonkaleina. Melkoisia sottaajiakin ovat tietääkseni. En ymmärrä (eikä moni muukaan) miksi näitä kaloja on kaupoissa tarjolla. Ne kiehtovat ihmisiä ehkä haimaisen ulkonäkönsä vuoksi mutta ovat todellisuudessa hyvin kaukana haista. paljon keskustelua joten selaile vanhoja kysymyksiä tai käytä haku -toimintoa.

Eivät ne haibarbit sentään metrisiksi venähdä, sentteinä 30+ on varmaan se maksimi. Eihän metriseksi kasvava kala mahtuisi mitenkään päin edes siihen kaksimetriseen altaaseen . Mutta kolkytsenttisen kalan paikka ei edes viisisenttisenä ole pysyvästi kolmesataalitraisessa.

[tiolpu]

Melkoisen tiuha tahti tuo 2-3kk puhdistusväli. Meillä puhdistetaan ulkosuodattimet pari kertaa vuodessa. Sisäsuodattimia käyttämällä ulkosuodattimien puhdistustarve ei ole niin suuri.

[jarvij]

Meillä ei ole lainkaan ulkosuodattimia eikä suodattimia huolleta lainkaan, koska siihen ei ole tarvetta.
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... -matto.php

[Jyrkiboy]

Tarkoitus olisi siis aluksi saada NO3 ja NO2 kasvamaan >1, varmaan >10 ja sitten odotella toteutuuko denitrifikaatio?

Nitrifikaation kehitys kypsyttelyssä menee niin, että ensivaiheessa rävähtää nitriittipiikki (NO2) joka muutamassa päivässä painuu nollaan ja samalla nitraatti (NO3) lähtee kasvamaan.

Mitenkähän pitkä tuo "ramppi" mahtaa olla, eli jos laitan tuota kalanruokaa ja "salmiakkipastillin = ammoniumkloridia", niin millä aikavälillä N03/2 ramppi on nähtävissä? Eli siis voinko missata tuon nitrifikaation nousun

Tuota, ethän varmaankaan tosissaan aikonut käyttää karamelleja... Eli siis kipinkapin apteekkiin ja pyydä 10% ammoniakkiliuosta joku pikkuputeli. Itse maksoin 100ml pullosta hurjat 2 euroa ja sillä on käynnistetty useita altaita

Liuosta annostelet 5ml/100l vettä alkuannokseksi. Lisäilet liuosta sitten vaikka 0,5ml/100l päiväannoksina, mutta vasta siinä vaiheessa, kun nitriittiä alkaa näkymään.

Jaa että kauanko siihen menee, riippuu ihan siitä ympistä (kukkamullasta), voi mennä viikko, voi mennä kolme. Omissa käynnistyksissä homma on vienyt kokonaisuudessaan n. 5-10 päivää, mutta ympit on olleet toiminnassa olevista altaista.

Tanakoilla ympeillä on muutaman kerran käynyt niinkin, että nitriittiä en ole saanut kiinni ollenkaan!

[111na]

Liuosta annostelet 5ml/100l vettä alkuannokseksi. Lisäilet liuosta sitten vaikka 0,5ml/100l päiväannoksina, mutta vasta siinä vaiheessa, kun nitriittiä alkaa näkymään.

Tämä on ongelmaton ohje, mikä ei vaadi edes ammoniumtestin hankkimista.

Toinen vaihtoehto on laittaa hirvensarvensuolaa vaikkapa puoli teelusikallista. Tästä voit laskeskella tarkempia annoksia: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 9&start=15


Juu siis niissä karkeissa on nyt ainakin se ongelma ettei Alix kertonut mitä merkkiä ja kuinka vahvoja.

[Hilux]

Kiitoksia taas kerran mahtavista ohjeista ja vinkeistä! Tuo mattosuodatin on jotain sellaista mitä pitää kokeilla ehdottomasti! Olisi todella siisti kokonaisuus. Ehkäpä sen toiminta on parasta valmiissa akvaariossa, eli kypsyttelyyn varmaan kannattaa käyttää perinteistä ulkosuodatinta? Tuon 125L Juwelin suodatinhärdelli pitää niin mahdotonta vikinää ja kurnutusta, että mielelläni heittäisin sillä vaikka vesilinnun ohi. Tosin, ei taida Juwelin päätyseinän pinta-ala (~30cmx50cm) riittää?

Meidän kylän ainoassa apteekissa olivat jo ihmeissään pyytäessäni 10% vetyperokdisia happikadon varalle. On kuulema vain 5 ja 30%. Voivat toki laimentaa sen minulle sopivaksi. Pitääpä samalla pyytää 10% ammoniakkia. Ilmeisesti tuo 10% siitä syystä, että on helpompi laskea pitoisuus / 100L?

Kukkamultaymppi vaatii vielä miettimistä. Siitä oli Satun Vendenalaisessa maailmassa, mutta jostain syystä en oikein sisäistänyt mitä sillä haettiin.

Hirvensarvisuolakin taitaa olla apteekkitavaraa? Älkää pitäkö minua hullumpana kuin mitä olen, mutta minä olen aina luullut että kyseistä jauhetta viedään Japaniin potenssilääkkeeksi eikä sitä käytetä missään muussa yhteydessä : )

[jarvij]

Kyllä mattosuodatin kannattaa kypsyttää samalla. Se on kuitenkin helpointa asettaa heti. Tai mallista se kiiinni on; jotkut voi panna paikoilleen milloin tahansa. Versioita on joka lähtöön. Ainoa yhteinen tekijä taitaa olla tuo mattosuodatinmteriaali.

Teen siitä lähikuukausina jopa valutussuodattimen paludaarioon.

[arto_m]

Tuo mattosuodatin on jotain sellaista mitä pitää kokeilla ehdottomasti! Olisi todella siisti kokonaisuus. Ehkäpä sen toiminta on parasta valmiissa akvaariossa, eli kypsyttelyyn varmaan kannattaa käyttää perinteistä ulkosuodatinta?

Mattosuodatin itsessään vaatii kypsytystä, joten minusta se kannattaa ehdottomasti pistää altaaseen heti kypsytyksen alussa. Siinähän se kypsyy sitten samalla kuin allaskin.

Ajattele, mitä tapahtuu, kun ensin kypsytät ulkosuodattimella ja sitten vaihdat sen uuteen mattosuodattimeen. Ulkosuodatin toimii myös biologisena suodattimena (*), joten sen vaihtaminen uuteen mattosuodattimeen poistaa altaasta biologista suodatinkapasiteettia. Sen jälkeen kestää aikansa, ennen kuin mattosuodatin käynnistyy, joten pahimmassa tapauksessa akvaarioon tulee nitriittiä mattosuodattimen kypsymisen aikana.

Meidän kylän ainoassa apteekissa olivat jo ihmeissään pyytäessäni 10% vetyperokdisia happikadon varalle. On kuulema vain 5 ja 30%. Voivat toki laimentaa sen minulle sopivaksi. Pitääpä samalla pyytää 10% ammoniakkia. Ilmeisesti tuo 10% siitä syystä, että on helpompi laskea pitoisuus / 100L?

Ei ole väliä, käytätkö 5- vai 10-prosenttista. Laimeampaa pitää vain laittaa enemmän, jotta tulee sama määrä vaikuttavaa ainetta. Hinnassa voi olla eroa, joten se kannattaa tarkistaa.

Kukkamultaymppi vaatii vielä miettimistä. Siitä oli Satun Vendenalaisessa maailmassa, mutta jostain syystä en oikein sisäistänyt mitä sillä haettiin.

Ammoniumin ja nitriitin hajottavat bakteerit eivät sikiä tyhjästä, vaan niitä täytyy altaaseen saada jostain. Mitä enemmän pistät bakteereita alussa, sitä nopeammin allas kypsyy. Kukkamulta sisältää noita bakteereita, eli kukkamullasta saat ympin kypsytykseen. Samalla tavalla ympiksi käyvät jo kypsyneestä akvaariosta otetut bakteerit. Käytännössä esimerkiksi vanhan akvaarion hiekka voi toimia ymppinä.

Hirvensarvisuolakin taitaa olla apteekkitavaraa? Älkää pitäkö minua hullumpana kuin mitä olen, mutta minä olen aina luullut että kyseistä jauhetta viedään Japaniin potenssilääkkeeksi eikä sitä käytetä missään muussa yhteydessä : )

Kiljuun me aikoinaan pistettiin hieman hirvensarvisuolaa hiivan hivenaineeksi. En sitten tiedä, oliko siitä mitään hyötyä. Kaverit pistivät sitä hieman liikaa, minkä seurauksena kiljuun tuli hieman suolainen maku - eikä yhtään prosentteja .

(*) Eikä nyt mitään saivarteluja siitä, miten mattosuodatin ei olekaan biologinen suodatin vaan ainoastaan paikka, jossa bakteerit elävät. Samalla logiikalla sisäsuodatin ei ole mekaaninen suodatin vaan ainoastaan paikka, johon voi pistää suodatinpatruunan.

En myöskään tiedä sitä, miten hyvä biologinen suodatin ulkosuodatin on. Joka tapauksessa monikin lähde kertoo, että ulkosuodatin voi toimia biologisena suodattimena.

[111na]

Biologisen suodatuksen periaatteet ovat hyvin tuolla Järven sivuilla ja ne ovat tärkeitä aina mietittäessä suodatusta yleensäkin. Mielestäni akvaariosi pääty riittää, mutta se on vain yksi vaihtoehto.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=30467
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=30401
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=29984

Hakuvinkki. Tähtimerkki * antaa tuloksiin kaikki taivutusmuodot ja yhdyssanat. And on myös kätevä. Esim. mattosuod* and kypsy*

ps. Poronsarvijauhe! Edellisessäni linkin linkistä selviää tuo hirvensarvisuolan koostumus.

[jarvij]

Parit lisäykset:
Omasta kypsyneestä akvaariosta voi ympin ottaa, mutta vieraasta voi saada ikäviä kalatauteja, kuten kalatuberkuloosin. Toki se voi omassakin olla, joten varovaisuutta.

Iso ulkosuodatin, jonka virtaus on säädetty minimiin toimii biologisena suodattimena, mutta pienikokoinen, jossa on suuri tehoinen pumppu toimii lähinnä mekaanisena.

Mattosuodatin ei muuten pelkää sähkökatkojakaan, sillä siitä loppuu happi vasta silloin kuin akvaariostakin; onhan siinä sama vesi.

Ulko- ja sisäsuodattimien pienessä vesitilassa happi loppuu äkkiä, jos virtaus lakkaa.

[Hilux]

Pitääkin tässä ensi viikolla väsätä tuollainen mattosuodatin ennen töiden alkamista. Pitää paneutua vielä noihin tarve-aineisiin.

Tässä threadissa http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?p=3427986 oli mielenkiintoisesti käyty läpi 600L akvaarion kypsyttelyä. Sain siitä kiinni että 5dl kukkamultavettä oli laitettu ympiksi + soravettä (tarkoittanee siis toisen akvaarion soraa). Hakusanalla "kukkamulta" löytyy paljon ohjeita, mutten vielä ole löytänyt onko jokin sekoitussuhde (kuten 5 dl/600L -> 2,5dl/300L?)

Toinen kysymys on oikeastaan nämä testerit: minkälaiset testerit ovat hyviä kotikäyttäjille? Siis ammonium, nitraatti/nitriitti ja ph? Onko jokin merkki jota suositaan harrastepiireissä?

[jarvij]

Ei lisäänny pöpökanta tunneissa. Tuplautuu noin kerran vajaassa vuorokaudessa. Pane rohkeasti pari kourallista kukkamultaa suodattimeen. Se jää sinne ja edes auttaa suodattimen kypsymistä. Sitten kun puhdistat suodattimen saat mullat pois. Pohjallekin voit multaa huoleti lisätä. Se pysyy hiekan pinnalla ja on siitä pois imuroitavissa, kun kypsytyksen jälkeen teet veden vaihdon nitraattipitoisuuden alentamiseksi.

Typpibakteereita ei juuri ole vapaassa vedessä, vaan ne kasvavat pinnoilla eli ovat sessiilejä.

[111na]

Pussimullat mitä ilmeisemmin vaihtelevat kovastikin hyödyllisten bakteerien pitoisuuksissaan ja on vaikea arvata elävien haluttujen olioiden määrää niissä. Kosteutta ja ravintoahan ne vaativat.

Muistan erinomaisen nopean kypsymisen (eli käytännössä hyvän ympin eli runsaan alkubakteerikannan) kerrotun tulleen ottamalla hoidetusta kukkaruukusta multaa (siihen oli laitettu Biolanin mustamultaa, mutta uskoisin tekijänsä olleen myös säännöllisellä kastelulla ja lannoituksella).

Tähän vuodenaikaan löytänet ulkoa hyvää elävää multaa.

Testereistä ei paljoa iloa ole liuskatesteistä, koska ne ovat vain suuntaa-antavia ja yleisesti pH-arvot ihan mitä sattuvat. Tippatestit ovat pääsääntöisesti tarkempia, mutta kovin ovat heikkoja esityksiä usein nekin, etten uskalla suositella mitään. Jokin nitriittitesti on välttämättä alkuun hankittava.

[Hilux]

Erinomaisessa ohjeessasi http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php kerrot, että voisin käyttää toisen akvaarioni filtteristä otettua kantaa. Eli ottaisin Juwelin 125L ruskeaksi menneen filtterin ja heittäisin sen tuon uuden akvaarion veteen? Mahaisiko toimia? Vai onko suositeltavaa ujuttaa tuon "toimivan" akvaarion filtteri tuon uuden akvaarion ulkoiseen filtteriin (en tiedä onko tuossa Eheimissä tilaa sille)?

Vielä edittiä sen verran että en tajua miksei akvaariokauppiaat anna mukaan esim. Järven erinomaisia ohjeita? Joku pitäisi tehdä kirja "Akvaario keltanokille" - se varmasti myisi hyvin.

Tähän vuodenaikaan löytänet ulkoa hyvää elävää multaa.

Hyvä vinkki tuo ulkoa mullan hakeminen, joskin Hanko on tätä hiekkaniemeä (alkanee Lahdesta) ja meidänkin tontilla on lähes mahdotonta saada nurmikko pysymään, kun multaa on vain se mitä hiekan päälle on ajettu. Vesisateella ei näy lammikoita eikä kesällä itikoita (voi itikoiden vähyys johtua toki tuulista ja siitä, että täällä ei ole maataloutta).

Joissakin paikoin on ns. vesijättömaata, joka taas on hyvin savista kuulema.

[111na]

Vielä edittiä sen verran että en tajua miksei akvaariokauppiaat anna mukaan esim. Järven erinomaisia ohjeita? Joku pitäisi tehdä kirja "Akvaario keltanokille" - se varmasti myisi hyvin.

Ja rahaakin voisivat vaivanpalkaksi saada myymällä takuuhyvää ymppiä ammoniakilla ylläpitämästään taudittomasta altaasta.
Siellähän voisi olla vaikka suodattimia kypsymässä. Vaan ostaisiko tuo keltanokka 'käytetyn ja likaisen' suodattimen?

------

Testeistä voi aina harkita myös pH-mittaria ja jättää tippailut siltä osin sikseen.

[arto_m]

Vielä edittiä sen verran että en tajua miksei akvaariokauppiaat anna mukaan esim. Järven erinomaisia ohjeita.

Sen jälkeen kauppiaalla jäisi myymättä ulkosuodatin, vedenparannusaine, Bactozym (tai vastaava valmiste), hiilidioksidilevitin ja täpläimumonni sekä oskari siihen 100-litraiseen. Täytyy myös muistaa se, että kalojen myynti kuolleiden tilalle lisää liikevaihtoa . Tuollaiset tee-se-itse-jutut eivät elätä kauppiasta, joten on ihan luonnollista, etteivät kauppiaat niin hirveän innokkaasti ole Järven ohjeita tyrkyttämässä.

Tilannehan on kauppiaan kannalta vähän paradoksaalinen. Onko hyvä asiakas sellainen, joka hoitaa kalojaa hyvin ja perehtyy niiden oloihin, vai sellainen, joka ostaa mahdollisimman paljon tavaraa? Käsittääkseni nuo ominaisuudet harvoin yhdistyvät samassa asiakkaassa. Toisaalta kaloihin perehtyvä ostaa herkemmin kalliita kaloja, joten sitä kautta perehtynyt harrastaja tuo rahaa kauppiaallekin.

Minä olen valinnut omaksi liikkeekseni kaupan, jossa ei ole kultakaloja, koska "ne vaativat kylmempää vettä, eikä kauppiaalla ole mahdollisuutta pitää kylmävesiallasta". Edes innokkaalle asiakkaalle ei myydä kaloja ilman karanteenia. yms. yms. Eli kauppias vaikuttaa asiantuntevalta ja vastuulliselta.

[Jyrkiboy]

Eli ottaisin Juwelin 125L ruskeaksi menneen filtterin ja heittäisin sen tuon uuden akvaarion veteen?

Ympin otto suodattimesta, malli mie: Pese likainen suodatinpatruuna (tai ulkosuodattimen massakorit) uuden akvaarion veteen. Keitos näyttää kaamealta, mutta tauhka laskeutuu pikkuhiljaa pohjalle (ja osittain kerääntyy mattosuodattimen solukkoon )

Ammoniakkiliuos, eli bakteeriravinto perään ja mittauksia seuraavina päivinä aamuin illoin.

Enkkakäynnistys kotiloahvenaltaassa, kolme vuorokautta , mutta hiekat oli kyllä vanhat ja säilytettiin märkänä saavissa sen aikaa kun allas oli muutaman päivän kuivilla lasilistojen liimailun vuoksi

[Hilux]

Nyt on sitten ammoniakit 15ml vedessä. Toivon, että aamulla näkyy NO2:ta. Laitoin veden sekaan pyörimään toisesta (Juwelin) akvaariosta sen päällimäisen likaantuneen suodattimen. Ei liannut tosin vettä.

Se minua ihmetyttää että vesi on edelleen aika sameata (kolmas päivä)... ilmeisesti siis ilmaa, ei bakteereiden tuottamaan "maitoa". Ainakin kasvien pinnoilla ja imuputkessa on ilmakuplia.

Apteekissa luulivat varmaan pommin tekijäksi kun pyysin ammoniakkia ja vetyperoksidia. Apteekkarilla itselläänkin on akvaario ja sanoi että ei ikinä ole tällaista ammoniakkisyötöstä kuullut. Tekivät kuitenkin 100ml pullon 10% ammoniakkivettä hirvein varoitustekstein.

Vetyperoksidia oli vain 3% liuosta, jota käytetään haavoihin. Kaikissa vahvuuksissa on aina stabilointiaineet, en sitten tiedä onko niistä haittaa (jos tulee happikato siis).

[jarvij]

Ei ole apteekkari tainnut netissä pyöriä. Näitä uusimpia ohjeita kun saa turhaan kirjoista katsella.