Mikähän mahtaa miltsejä ja platyja vaivata, kun ne ensin painuvat pohjalle ja makaavat siellä aina muina aikoina kuin ruoka-aikana, mutta sitten parin päivän päästä kuolevat pois?
Meiltä on nyt kuollut useampi miltsi (kaksi koirasta ja useampia naaraita) ja kaksi valkoista platya. Miltseistä yksi oli ollut meillä vain kuukauden ja platytkin vain 2-3 kuukautta.
Vesi vaihdetaan n. kerran viikossa ja akvan koko on 100 litraa. Vedenlämpötila on n. 25-26 astetta. PH on 6-7.
Muilla vastaavia kokemuksia?
Platyt ja miltsit kuolee
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Voisikohan olla vesipöhö. Vesipöhössä kalojen ruumiseen kertyy nestettä, ja ne turpoavat. Onko näin tapahtunut? Suomutkin saattavat törröttää. Vesipöhö saattaa tarttua, joten tämäkin on saattanut aiheuttaa usemmman kuoleman. Niillä voi myös olla uimarakkoongelmia. pH on hieman alhainen. Varsinkin jos se on kuuden kieppeillä. Platyille ja milliksille sopiva arvo on yleensä 7-7,5. pH:ta ei kannata kuitenkaan nostaa yhtäkkiä liian paljon.
Kysymys: Voisinkohan hankkia kotimaisia, syntymästä asti pehmeässä vedessä elelleitä milliksiä pyttyyn jonka pH on n. 6,8 ja vesi aikas pehmeää? Mitä mieltä olette? Vaativatko kaikki millit kovaa vettä vai riippuuko se siitä mistä ne "ovat kotoisin"? Onko veden kovettaminen mielestänne hirveä ruljanssi?
Ei veden kovettaminen vaikeaa ole. Kertaalleen kun saa arvot kohdalleen niin loppu hoituu itsestään. Veden vaihtojen mukana lisää uuteen veteen oikeat kemikaalit ja sillee se hoituu. Akvaarioliikkeissä on erilaisia veden kovetusaineita. On jauheita ja nesteitä, ja myös sellaisia "palasia" jotka liukenevat hiljalleen veteen samalla vettä kovettaen. Sitten voi tietysti kovettaa vettä korallimurskalla, ruokasoodalla tai vaikkapa kipsillä. Kipsi lienee tällä palstalla aikas käytetty aine. itse haaskaan ja ostan kovetusaineeni eläinkaupoista. Minulla kun on kaksi aika pientä akvaariota 60l ja 100l. Toisessa platyja ja toisessa molleja.
Huoli pois, ei kovetus vaikeaa ole.
Tästä veden kovetuksesta ja pehmeiden ja kovien vesien hammaskarpeista on täällä ollut melkoisesti kädenvääntöä. Mutta eiköhän hyvä nyrkkisääntö kuiteskin ole että hammaskarpit kaipaavat normaalia putkistovettä kovempaa vettä.
Huoli pois, ei kovetus vaikeaa ole.
Tästä veden kovetuksesta ja pehmeiden ja kovien vesien hammaskarpeista on täällä ollut melkoisesti kädenvääntöä. Mutta eiköhän hyvä nyrkkisääntö kuiteskin ole että hammaskarpit kaipaavat normaalia putkistovettä kovempaa vettä.
Hammaskarppi tyttö
Veden kovetus ei ole lainkaan vaikeaa, vaikka alkuun toki siltä tuntuu. Ensin on ostettava testit: GH, KH ja pH riittää alkuun.
Kalat kannattaa totuttaa kovempaan veteen hitaasti, jotta ei tulisi turhan paljon stressiä.
Itse lähdin kovettamaan miljoonakalojen vettä seuraavasti:
Ostin ruokasoodaa kaupasta ja kipsijauhetta apteekista, kipsijauhoa riittää alkuun vaikka 300g ja hintaa tulee pari-kolme euroa.
1. Ämpäriin merkki kymmenen litran kohdalle ja hanavettä merkkiin saakka. Mittasin hanaveden arvot.
2. Sitten lisäsin ämpäriin tasaisen pikkulusikallisen (kannattaa käyttää aina samaa mittaa vedenvaihdossa) kumpaakin jauhoa ja mittasin arvot.
3. Jatkoin lusikallisten lisäämistä siihen saakka, kunnes arvot olivat KH10, GH10 ja pH 7.6 ja 8.0 välillä Tetran epäselvällä liuskatestillä![[:I]](./images/smilies/icon_redface.gif "Embarrased")
4. Laskin kuinka monta lusikallista tarvitsisin koko akvaarion veden arvojen muuttamiseen, esim. jos akvaario olisi 100 litraa niin lusikallisten määrä kerrotaan kymmenellä.
Kalat isoon saaviin suodattimen kanssa, suolot akvaarioon, arvojen tarkistus, kalojen lisääminen akvaan -hitaasti- kuin olisi tuonut ne eläinkaupasta. Veden kannattaa antaa seistä, että suolot ehtisivät hyvin liueta ennen kalojen tuloa.
Jatkossa kun vaihdan akvaarion vettä, lisään ensin uutta vettä haihtuneen tilalle ja otan sen jälkeen likaisen veden tasamäärin pois. Uuteen veteen lisään sitten tietyn määrän kipsiä+soodaa ja olettaa voidaan, että vesiarvot pysyvät suht stabiileina.
Näitä ohjeitahan on lukuisia ja tapoja niin monia kuin on akvaarion harrastajiakin, mutta tässä on tapa jolla minä muutin vesiarvot.
Kalat kannattaa totuttaa kovempaan veteen hitaasti, jotta ei tulisi turhan paljon stressiä.
Itse lähdin kovettamaan miljoonakalojen vettä seuraavasti:
Ostin ruokasoodaa kaupasta ja kipsijauhetta apteekista, kipsijauhoa riittää alkuun vaikka 300g ja hintaa tulee pari-kolme euroa.
1. Ämpäriin merkki kymmenen litran kohdalle ja hanavettä merkkiin saakka. Mittasin hanaveden arvot.
2. Sitten lisäsin ämpäriin tasaisen pikkulusikallisen (kannattaa käyttää aina samaa mittaa vedenvaihdossa) kumpaakin jauhoa ja mittasin arvot.
3. Jatkoin lusikallisten lisäämistä siihen saakka, kunnes arvot olivat KH10, GH10 ja pH 7.6 ja 8.0 välillä Tetran epäselvällä liuskatestillä
4. Laskin kuinka monta lusikallista tarvitsisin koko akvaarion veden arvojen muuttamiseen, esim. jos akvaario olisi 100 litraa niin lusikallisten määrä kerrotaan kymmenellä.
Kalat isoon saaviin suodattimen kanssa, suolot akvaarioon, arvojen tarkistus, kalojen lisääminen akvaan -hitaasti- kuin olisi tuonut ne eläinkaupasta. Veden kannattaa antaa seistä, että suolot ehtisivät hyvin liueta ennen kalojen tuloa.
Jatkossa kun vaihdan akvaarion vettä, lisään ensin uutta vettä haihtuneen tilalle ja otan sen jälkeen likaisen veden tasamäärin pois. Uuteen veteen lisään sitten tietyn määrän kipsiä+soodaa ja olettaa voidaan, että vesiarvot pysyvät suht stabiileina.
Näitä ohjeitahan on lukuisia ja tapoja niin monia kuin on akvaarion harrastajiakin, mutta tässä on tapa jolla minä muutin vesiarvot.
Ajattelin, että koska kalat ovat tukussa olleet ns. kovassa vedessä, eläinkaupassa pehmeässä, olisi pikkuhiljaa tapahtuva vesiarvojen muuttaminen ehkä turhaa. Hitaasti muuttamalla lopputulos olisi kuitenkin sama kuin lähtökohdat.
Uusia kaloja kuolleiden tilalle ei kannata ostaa ennen kuin on saanut vesiarvot vakaiksi ja pysyviksi. Minulla loppuivat turhat kalakuolemat.
Mutta kukin tekee siten kuin parhaaksi kaloilleen näkee.
Uusia kaloja kuolleiden tilalle ei kannata ostaa ennen kuin on saanut vesiarvot vakaiksi ja pysyviksi. Minulla loppuivat turhat kalakuolemat.
Mutta kukin tekee siten kuin parhaaksi kaloilleen näkee.
Mutta jos miltsit ovat olleet ikänsä pehmeässä vedessä niin onko niille sitten kauhea shokki kun yhtäkkiä meneekin kovaan veteen? Eäh, mä en nyt osaa ilmasta tätä asiaani. Yritetäämpä. Onko kaikille miljoonakaloille Poecilia reticulata oltava pH:n mieluusti yli 7 vai riippuuko se siitä minkälaista "kantaa" ne ovat ja mistä ne ovat tulleet?
60 litrainen tuossa kypsyy ja pyörittelen mielessäni sellaistakin kalastovaihtoehtoakin kuin muutama komea millisherra. Harmi että millis on jotenkin aliarvostettu kala, tuntuu että joka kodissa on pikkuinen millispurkki. Sitten tuntuu vähän hönölle kypsytellä pönttö oikein huolella ja vaihdella kauheasti vettä ja kaikkea kun ne saa elämään kuka törppö tahansa. Siis totta kai aijon kypsytellä ja kaikkea jos milliksiä tulisi mutta... get my point?
Kylläpäs tänään nyt on itsensä ilmeiseminen vaikeaa
.
Onko muuten platyjen sukupuolten tunnistaminen vaikeaa? Ajattelin vain että millainen kalasto mahtaisia olla muutama miltsiukko, parvi samaa sukupuolta edustavia platyja ja vaikkapa amanorapuja (en sitten tiedä mitä ne tykkää kovasta vedestä...).
60 litrainen tuossa kypsyy ja pyörittelen mielessäni sellaistakin kalastovaihtoehtoakin kuin muutama komea millisherra. Harmi että millis on jotenkin aliarvostettu kala, tuntuu että joka kodissa on pikkuinen millispurkki. Sitten tuntuu vähän hönölle kypsytellä pönttö oikein huolella ja vaihdella kauheasti vettä ja kaikkea kun ne saa elämään kuka törppö tahansa. Siis totta kai aijon kypsytellä ja kaikkea jos milliksiä tulisi mutta... get my point?
Kylläpäs tänään nyt on itsensä ilmeiseminen vaikeaa
.Onko muuten platyjen sukupuolten tunnistaminen vaikeaa? Ajattelin vain että millainen kalasto mahtaisia olla muutama miltsiukko, parvi samaa sukupuolta edustavia platyja ja vaikkapa amanorapuja (en sitten tiedä mitä ne tykkää kovasta vedestä...).
On se shokki, jos se yhtäkkiä tekee. Kovempaan veteen totuttelu*Viltzu* kirjoitti:Mutta jos miltsit ovat olleet ikänsä pehmeässä vedessä niin onko niille sitten kauhea shokki kun yhtäkkiä meneekin kovaan veteen?
pitää tehdä asteittain.
Tästä on kahta koulukuntaa. Osa on sitä mieltä, että kaikille pitäisiOnko kaikille miljoonakaloille Poecilia reticulata oltava pH:n mieluusti yli 7 vai riippuuko se siitä minkälaista "kantaa" ne ovat ja mistä ne ovat tulleet?
olla kovetettu vesi, osa sitä mieltä, että varsinkin kotimaiset
'maatiaislajit', jotka ovat eläneet sukupolvien ajan pehmeässä vedessä,
ovat karaistuneempia ja pystyvät elämään myös pehmeässä vedessä.
Tästä aiheesta lisää:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=27960
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=25536
Muista ainakin kysyä, minkälaisista vesistä kalat ovat lähtöisin.
Ei ole, sen näkee alaevästä (olikohan nimitys oikein?),Onko muuten platyjen sukupuolten tunnistaminen vaikeaa?
naaraalla se on pyöreä, koiraalla suippo. Ihan kuten millikselläkin.
Tuota pelkkää samaa sukupuolta olevien pitoa on täälläkin joissain
paikoissa ehdotettu, jos haluaa välttää poikasten tulemisen.
Eri asia on sitten, onko kiva katsella poikien vikittelevän toisiaan.
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)