Tämä vaan tuli mieleen tästä jutusta...
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=35&t=39160
===============================================
Flubenolista suomeksi!!! by Cory
No niin arvon harrastajakollegat, tässä tämä nyt sitten on!! Oli muuten aika lystiä hommaa, taas olen muutamaan sanaa viisaampi......
En muuten sitten ole mikään kemisti tahi biologi, joten oli muutaman kerran vain pakko luottaa sanakirjaan. Sanavalinnat noiden alueiden parissa voivat siis olla vähän pielessä.
Ja vaikka olenkin tarkistanut käännökseni useaan otteeseen, en ota sitten yhtään minkäänlaista vastuuta siitä mitä tapahtuu teille, kaloillenne tai millekään muulle, jos kokeilette näitä ohjeita.
Niin ja huom, tuo käännöksen "minä" en ole minä itse, vaan se on se sen alkuperäisen tekstin kirjoittaja.
This is translated from the book "Discus Heald".
=======================================
Flubendazol (Flubenol 5%)
Flubendazolia on käytetty akvaariotarkoituksissa melkein kymmenen vuoden ajan erinomaisella menestyksellä. Alunperin Bassler kuvasi ensimmäisen kerran sen käytön akvaariokaloille vuonna 1983. Suosittelen dimetyylisulfoksidin (DMSO) käyttöä liuottimena, jotta veteen liukenematon flubendazol saavuttaa maksimivaikutuksen. Valmistajan mukaan DMSO on ainoa kemikaali, joka varsinaisesti liuottaa aktiivisen aineen, flubedazolin. Korkean läpäisykykynsä johdosta, pidennetyn akvaariossaoloaikansa aikana yksi seitsemän päivää kestävä kuuri tappaa jopa matojen munat. Hoidon huono puoli on se iljettävä haju, joka lähtee jopa viikkoja hoidon jälkeen jokaisesta tankista, joka on hoidettu tällä aineella.
Ei ole vielä selvitetty vaikuttaako DMSO negatiivisesti kalojen sisäelimiin, mutta monet ovat sitä mieltä, että näin tapahtuu.
VAROITUS: DMSO ei saa missään tapauksessa tulla kosketuksiin ihmisen ihon kanssa. Kysy apteekkariltasi vaaroista jotka liittyvät tämän aineen käsittelyyn.
Eri akvaarioissa ja hanavesissä esiintyvien veden kemiallisten vaihtelujen ja niissä olevien ympäristöllisten myrkkyjen vuoksi, negatiivisia sivuvaikutuksia ei voida pitää poissuljettuina. [Alkuperäisen virkkeen pystyin lukemaan ainakin kolmella eri tavalla, painotuksesta riippuen, ja myös eräällä englantia äidinkielenään puhuvalla kamullanikin meni muutaman minuutti tämän virkkeen ymmärtämisessä. Joten oikeiden lauseiden erottaminen toisistaan oli osittain arvailujen varassa, esim. onko kysessä toksiset aineet akvaariovedessä vai kraanavedessä vai molemmissa?! Mutta lyhyesti sanottina "huomatkaa, että vesissä on eroja". Suom. huom.]
Hoitokuuriin tarvitaan 200 mg 5%:sta Flubenolia / 100 litraa vettä, laitettuna lasitölkkiin tai johonkin muuhun lasiseen purnukkaan. Jokaista 200 mg Flubenolia kohden lisäämme 10 ml DMSO:ta. Sitten purkkia ravistetaan kevyesti kunnes maitomaista valkeaa lietettä muodostuu [kansi on varmaan hyvä idea ravitettaessa! Suom. huom.]; tämä levitellään sitten heti joka puolelle akvaariota.
Ihon joutuminen kontaktiin DMSO:n kanssa johtaa epäsuotuisiin terveysvaikutuksiin [Olisi kivaa, jos olisitte vähän tarkempia, että mitä epäsuotuisia terveysvaikutuksia?! Suom. huom.] ja koska ei ole ollut tiedossa, että liuotin ei ole tarpeellinen menestyksekkäässä hoidossa, tiedemiehet ovat usean vuoden ajan yrittäneet löytää muita liuottimia. [Timppa, mites ne epäsuotuisat terveysvaikutukset se vodkan suhteen?
Suom. huom.] Minä olen onnistuneesti käyttänyt asetonia. Asetoni ei kuitenkaan liuota flubendazolia, toisin kuin usein ehdotetaan, vaan sen sijaan sen auttaa laittamaan lääkkeen hienoon suspensioon siten mahdollistaen aktiivisen aineen erittäin hienon levittämisen. Voimakas ilmastus poistaa osan asetonista vedestä. Lopun sulattavat bakteerit. Kaikesta tästä huolimatta asetonin käytössä on riskinsä, koska akvaarioveden matalat happiarvot voivat johtaa bakteerien räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja ne käyttävät jäljellä olevan hapen loppuun muutaman tunnin kuluessa. Seurauksena vesi muuttuu sameaksi ja limainen harmaa bakteerikelmu muodostuu akvaationkoristeiden sekä ilmastus ja suodatin putkien ja letkujen pinnalle. On myös mahdollista, että nitriittitaso nousee. Kaiken tämän aikana kalat voivat kuolla happivajaukseen tai koska bakteerit tukkivat normaalit kidustoiminnot. Akvaristeja kehoitetaan vakavasti välttämään asetonin käyttöä kypsyneissä akvaarioissa, sekä akvaarioissa, joissa on tiputus- tai monikammiosuodattimet. On parempi hoitaa kalat karanteeniakvaariossa, jossa on esikäsitelty vesi, tehokas mekaaninen suodatus ja voimakas ilmastus. Hoitokuurin ollessa käynnissä on tankkia pidettävä silmällä lyhyin väliajoin. Mikäli vedestä tulee sameaa ja kalat osoittavat merkkejä vähästä hapesta, on hoito lopetettava. Kalat tulee sitten siirtää toiseen akvaarioon, jossa on puhdasta vettä.
Isoissa mittakaavoissa suoritetut hoidot kolmessa isossa kalankasvattamossa useilla sadoilla kiekkokaloilla syksyllä 1989 ovat osoittaneet, että hoidon menetys ei ole riippuvainen liuotinaineesta. Todellankin, kidusmaksamadot ja sukkulamadot eliminoidaan kokonaan tämän lääkkeen pitkäaikaisen, ilman liuotinta tapahtuvan käytön aikana. Lääke voidaan laittaa akvaarioon vesilietteenä jatkuvasti sekoittaen jotta se leviää nopeammin suureen vesimäärään. Negatiivisia sivuvaikutuksia ei ole toistaiseksi havaittu. Kalat ovat kuteneet hoidon aikana ja ovat kasvattaneet täysin terveitä poikueita. Kuuria ylläpidetään 2-3 viikkoa. Seitsemän päivän ja suuren vedenvaihdon jälkeen normaali annostus 200 mg / 100 l lisätään veteen. Tarkkaan punnittu lääke lisätään tölkkiin (jossa on tiivis kansi) joka on puolillaan akvaariovettä. Tälkki suljetaan ja sitä ravistetaan voimakkaasti kunnes lääke on muuttunut maitomaiseksi valkoiseksi litteeksi. Tämä levitetään heti akvaarion pinnalle ENNENKUIN pulveri on laskeutunut uudelleen tälkin pohjalle. On suositeltavaa, että tämä litet levitellään mahdollisimman tasaisesti joka puolelle akvaariota. Suuri vedenvaihto tulee tehdä ennen mahdollisia jatkohoitokuureja. Hoidon aikana akvaarion vesi tulisi pitää liikkeessä parin ylimääräisen ilmakiven avulla.
Hoidon onnistumisen arviointi vie jonkin verran aikaa, koska lääkkeen vaikutus on varsin hidas. Toisin sanoen, se tukkii tiettyjen ravintoaineiden imeytymisen maksamatojen suolistossa, joten riippuen yksilön ravintoainevarastoista, ne ajan kuluessa nääntyväyt nälkään. Kidusmaksamadoilla tähän menee 10-12 päivää; suolistosukkulamadoilla 10-20 päivää hoidon aloittamisesta. Toistaiseksi hoidon vaikutukset on määritelty kidusmaksamatoihin ja suolistosukkulamatoihin jotka kuuluvat sukuun Capillaria ja heimoon Oxyuridae. Camallanusta on myös hoidettu menestyksekkäästi useita kertoja. Jotkin Camallanus-hoitokuureista vaativat kuitenkin huomattavasti pidempää hoitojaksoa. Muihin siimaeliöihin ja yksisoluisiin eliöihin hoidolla ei ole vaikutusta.
Onnistuminen yhdellä Flubenol-hoidolla - jopa käytettäessä DMSO:ta - on epävarmaan kun akvaariossa on sorapohja. Sora joukkoon pudonneisiin muniin lääkeellä ei juuri ole vaikutusta, ja juuri kuoriutuneet toukat tartuttavat kalat uudelleen kun hoidon on lopetettu. Krooninen (pitkäaikainen) hoito liuottimella toimii paremmin hyvin kypsyneissä akvaarioissa, koska melkein kaikki munat kuoriutuvat niin pitkän hoidon aikana. Siitä voi olla apua useita kuukausia myöhemmin.
Tässä on syytä huomauttaa, että Flubenol 5% tappaa eräät värysmatolajit (Tubellaria). Siihen menee 2-3 viikkoa hoidon aloittamisesta. Näiden matojen munia tulee akvaarioon pakastettujen ruokien mukana, joten usein toistuvat tartunnat ovat mahdollisia. Hoidon onnistuminen tankissa, jossa on sorapohja on aina epävarmaa, johtuen em. syistä.
VAROITUS: Monet kotilolajit (erityisesti omenakotilot, Pomacea) menehtyvät muutaman tunnin kuluessa altistumisestaan Fulbenol 5%:lle, vaikka sitä olisi annosteltu vähemmissä määrissä. Ystävällisesti pitäkää mielessä, että kuolleet kotilot lisäävät veden orgaanista lastia ja mädäntyvät kotiloruumiit voivat myös myrkyttää veden. Isot kotilot on poistettava ennenkuin mitään hoitoa aloitetaan.
Kalojen kohdalla kaikkein hellävaraisin tapa taistella suolistosukkulamatoja vastaan on käyttää Flubenol 5%:ia ruuassa. Tätä käyttötarkoitusta varten lisää 100 mg:aa 5%:sta Flubenolia 100 grammaan lääkeruokaa ja sekoita perusteellisesti. Tätä ruokaa annetaan viisi kertaa, yksi annos joka toinen päivä, toisin sanoen kaikenkaikkiaan kymmenen päivän ajan. Näinä päivinä kaloja ruokitaan vain kerran. Toisena viikkona hoitokuurin aloittamisen jälkeen löydät kuolleita matoja tutkiessasi ulostenäytteitä mikroskoopilla. Kolmen viikon kuluttua hoidon aloittamisen jälkeen voit varmistaa hoidon onnistumisen siitä, että matojen munia ei enää löydy ulostenäytteistä.
Koska kaloilla on tapana "noukkia mukaan" matojen munia pohjalta ruuan mukana, uudelleen tartunta on mahdollista joitakin viikkoja myöhemmin. Hoitokuuri voidaan toistaa useiden kuukausien väliajoin. On kuitenkin parempi tutkia ulostenäytteitä mikroskoopilla ja aloittaa hoito vain jos suolistomatojen munia todella näkyy. Kidusmaksamatoja ei voida hoitaa Flubenol 5%:lla suun kautta annettuna.
===============================================
Cory
Nykyäänhän tuo Penetrol taitaa olla EU:ssa kielletty, ainakin näin muistelen kuulleeni. Mun mielestä laitettiin Penetrolia hevosille, jotka oli kolauttanut jalkansa ja Penetrolilla yritettiin estää liikaluun kasvua..?
