Amano-tyylinen kasviparatiisi haaveena

[Save]

Muutamaan otteeseen olen kahlannut AGA Aquascaping-kilpailun sivut läpi ja ihastellut upeita kasvialtaita ja nyt haaveena olisi Amano-tyylisen kasviparatiisin perustaminen. Allas on jo tilattu ja sen mitat ovat: 100 cm (pituus)x 35 (korkeus)x 37 (leveys). Suodatin tulee olemaan n. 600 l tunnissa pyörittävä ulkosuodatin ja valaistus hoituu kahdella 30 W putkella.

Himoitsemistani kasveista olen löytänyt tietoa mm. Tropican sivuilta mutta kaipaisin vielä muiden harrastajien kommentteja suunnitelmastani sekä omakohtaisia kokemuksia ja käytännön vinkkejä.

Tuohon altaaseen tulevat kasvit eivät ole minulle ennestään tuttuja sillä muut altaani on sisustettu kalojen ja rapujen ehdoilla ja kasvit näissä ovat hyvin vähään tyytyviä.

Suunnitelma:

Altaan etuosaan ajattelin sijoittaa pienikokoisia kasviryppäitä, niin, että niistä muodostuisi kaunis vihreä matto.

Etualan mahdollisia kasveja kohtalaisen kokoisina ryhminä:
-Kääpiökieli
-Hemianthus callitrichoides "Cuba"
-Kellustähtisammal
-Kääpiömiekkakasvi
-Kapeakeiholehti
-Pikkuluikka

Juurakon ja kivien päälle:
- Kellustähtisammalta
-Jaavansammalta
-Monosolenium tenerum
-Anubias barteri var nana "petite"
-Riccia sp. "Dwarf"

Altaan keskiosaan:
-Suikeroalpi
-Neulaheinä
-Echinodorus "rubin"
-Lilaeopsis mauritiana

Taakse:
-Papukaijalehti
-Pennilehti
-Rusolehti
-Tuoksuvedensuosikki
-Karttulehti

Tässä olisi siis vaihtoehtoja (kaikkia näitä lajeja ei ole tarkoitus tunkea altaaseen).

Kysymyksiä:

-Tarvitseeko joku näistä lajeista ehdottomasti hiilidioksidia menestyäkseen?
- Onko Kääpiökieli liian vaikea aloittelevalle kasvistille?
- Riittääkö valaistusteho?
- Kannattaako pohjalle laittaa bilteman hiekkaa vai pitäisikö sen alle/tilalle laittaa hieman karkeampaa, että pohja ei mene tukkoon? Hiekkaa on vaikea pöyhiä varsinkin etualalta kasvimaton takia.
-Miten jaavansammaleen ja kellustähtisammaleen saisi helpoiten kiinni juurakkoon ja kiviin? Tropicalta ostetussa kivessä joka oli sammaleen peitossa oli verkko pitämässä kasvia kiinni. Saisikohan näitä mistään?
-Minkälaista lannoitetta tulisi käyttää?

Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän sepustuksen läpi . Olenkohan haukkaamassa liian ison palan vai onko tämä suunnitelma toteutettavissa?

-Satu

[sani]

-Tarvitseeko joku näistä lajeista ehdottomasti hiilidioksidia menestyäkseen?

Koska kaikki kasvit tarvitsevat hiilidioksidia, niin kasviakvaariossa sen lisääminen todella kannattaa. Runsas kasvillisuus kuluttuaa ennestään vähää hiilidioksidia ja siinäpä voi sitten käydä niin, että ennenpitkää alkaa levät hiipimään ja valtaavat alaa kauniilta kasveilta Tuon kokoiseen altaaseen kyhää jo itsekin toimivan levittimen.

Ajattelitko siis ihan pelkkää kasviallasta vai jotain elävääkin sinne..?

[Save]

Kaloja ja leväkatkarapuja olisi sinne myös tarkoitus hankkia. Pari lajia katkarapuja sekä pari harjarapua, sävyisä (ja kasviystävällinen ) kääpiöahvenpariskunta sekä lisäksi ehkä joitakin rihmakaloja (koru- tai suklaa). Pohjalle ehkä monnisia.

Minulla olisi hyvä hiilidioksidilevitin joka oli käytössä jossain vaiheessa. Liivateseos kuitenkin jämähti aina jossain vaiheessa ja luovuin systeemistä. Alussa se toimi ihan ok mutta sitten käyminen vain lopahti. Pitäisi saada joku idioottivarma resepti... Levitinhän olisi helppo liittää ulkosuodattimen puhallusletkuun. Ehkä pitäisi ostaa joku valmis seos että varmasti toimisi.

[Save]

Yhä kaipaisin kommentteja koskien suunnitelmaani... Lähinnä tuo hiekka mietityttää ja pohdin myös riittääkö tuo valaistus (n. 1/2 W /litra)kääpiökielelle vai olisiko helpompi tehdä "matto" hemianthus callitrichoidesista. Lisäksi pohdin vielä tuota kellustähti- ja jaavansammaleen kiinnitystä. Onko kukaan käyttänyt hiusverkkoa?

[Sami]

Yhä kaipaisin kommentteja koskien suunnitelmaani... Lähinnä tuo hiekka mietityttää ja pohdin myös riittääkö tuo valaistus (n. 1/2 W /litra)kääpiökielelle vai olisiko helpompi tehdä "matto" hemianthus callitrichoidesista. Lisäksi pohdin vielä tuota kellustähti- ja jaavansammaleen kiinnitystä. Onko kukaan käyttänyt hiusverkkoa?

Oma Amano-projekti otti aimo harppauksen takapakkia lähinnä tuon valon takia. Se, että kääpiökieltä luonnehditaan hankalaksi ja paljon valoa tarvitsevaksi on totisinta totta. Itselläni oli amano-altaan perustamisvaiheessa 2*18W valoa 60 vesilitraa kohti (35 cm korkea allas) ja se ei riittänyt alkuunkaan. Lähes koko vaivalla levitelty kääpiökieli-maton alku "suli" pois. Hiilidioksidi ja PMDD lannoitus olivat kunnossa, joten minimitekijäksi veikkaan tuota valoa.

Tulevana viikonloppuna saa kyytiä myös musta basalttihiekka (jollaista olen nähnyt käytettävän joissain Amanon altaissa), joka on syystä tai toisesta päättänyt alkaa ruostumaan. Hiekassa on kauttaaltaan oransseja rautaoksidin aiheuttamia kokkareita ja lasia vasten olleet kokkareet ovat jättäneet lasiin ikävät jäljet. Lisäksi epäilen sen olevan pääsyyllinen huimaan punalevä-invaasioon. Enkä yhtään ihmettelisi, jos (musta)hiekka absorboisi osan pohjalle kulkevasta valosta.
Niille, jotka eivät suositelleet basalttihiekkaa: pointsit teille. Tulipahan opittua kantapään kautta. Iso kiitos sille, joka kehoitti laittamaan vain ohuen kerroksen basalttihiekkaa hiekkapuhallushiekan päälle.

[Save]

Just joo... Se kääpiökieli jää kyllä sitten listalta pois. Ihan yhtä kivan näköisiä ovat nuo muut kasvit, jos ne nyt saisi kasvamaan pohjalla. Ehkäpä pohjalle voisi laittaa hiekkapuhallushiekan lisäksi hieman karkeampaa hiekkaa (ei kuitenkaan sitä mustaa ).

[Kati]

Itselläni oli amano-altaan perustamisvaiheessa 2*18W valoa 60 vesilitraa kohti (35 cm korkea allas) ja se ei riittänyt alkuunkaan. Lähes koko vaivalla levitelty kääpiökieli-maton alku "suli" pois. Hiilidioksidi ja PMDD lannoitus olivat kunnossa, joten minimitekijäksi veikkaan tuota valoa.

Jaa. Mä väittäisin, ettei sen valon kanssa välttämättä ole niin tarkkaa, eikä 36W/60l oo mitenkään vähän. Kääpiökieli on mulla runtannut parhaimmillaan pitkin allasta valosta juuri välittämättä, myös juurakoiden ja muiden kasvien alla varjossa. Hitaammin siellä, mutta kuitenkin. Kyseessä Philipsin 80- ja 90-sarjojen loisteputkilla hyvin valaistuja isoja altaita (375l, 150x50x50, 4x36W ja 594l, 180x55x60, 4x58W). Millaiset loisteputket sulla muuten on tossa altaassa? Heijastimet?

Millainen pohjalannoitus altaassa oli, nimenomaan kääpiökielen alla? Monen kasvistin kanssa ollaan nimittäin tätä pähkäilty ja päädytty siihen, että kielenkasvatuksen a-pointti on sen pirulaisen saaminen juurtumaan. En tiedä onko siihen niksejä, muuta kuin ne tavanomaiset (eli aja allas sisään etukäteen helpoilla nopeakasvuisilla rehuilla, osta hyvävoimaiset taimet, istuta rikkomatta ja hyvälle paikalle jne). Itse olen tähän mennessä aina onnistunut, mutta tiedän monta tapausta, jossa kaikki on tehty about samalla tavalla, mutta lopputulos on silti ollut huono. Kunhan se juurtuminen onnistuu, myöhemmin kääpiökielen tappaminen on vaikeampaa.

[Maisu]

Minulla kääpiökieli kasvoi oikein iloisesti hämärässä mutta suuntasi ylöspäin.

Yksi uusi "nurmikkokasvi" saatiin muuten tästä Akvariets Dagissa maihinnousun suorittaneesta miekkakasvilajista Echinodorus angustifolius. Minulla on sitä nyt kolmessa akvaariossani ja yksin pidettynä se kasvaa yllättävästi leveyttä, yhdessä taimessa on käsittämätön määrä lehtiä. Nurmikoksikin sen voi laittaa hyvällä menestyksellä ja vanhimman partamonnini (17 cm) halittavana oleva nurmikko on saanut levitä rauhassa.

[JustinSan]

Mulla itelläni on 2 x 18w @ 75 litraa, kiljuhiilidioksidilannoitus, saviturvepalluroita ja PMDD:tä, suodatuksena nyttemmin EHEIM 2213 aiemmin joku Hydorin sisänuhapummpu. Kasveina glossoa, accicularista, jotain melalehteä ja jotain joka joskus tunnistettiin pensasojakaaliksi mutta mikä nyttemin on tunnistettu joksikin muuksi (jonka nimen olen unohtanut )

Ensin ryssin omenapuukeppien kanssa ja tilanne oli tämä:



Tässä vaiheessa valoakin oli vielä 2 x 18 + 15, tarkasti tirkistämällä altaan etuosassa on nähtävissä kituvaa glossoa

Kun tuosta ongelmasta oli päästy eroon tilanne näytti tältä:



Tässä vaiheessa vielä yhtä paljon valoa kuin aiemminkin, kituva glosso hieman paremmin nähtävissä

Sitten iski massiivinen leväinvaasiokin väliin, joten tiputin valaistuksesta 15W pois, koko allas oli siis aivan täynnä rihmalevää, peittäen alleen kaikki kasvit, mutta kuitenkin kuukautta myöhemmin tilanne oli kutakuinkin tämä:



Eli siis vaikka suurimman osan tuosta kuukaudesta kaikki kasvit olivat olleet täydellisen levämaton alla.

Mulle sitten vissiin vaan sattuu ja tapahtuu, mun kokemuksen mukaan nimittäin glosso ja accicularis on paljon helpompia kasveja kuin esim. vedensuosikki (jota en saanut alkuun kasvamaan en sitten millään)

Niin tosiaan tämä projektihan on tosiaan aivan täydellisesti vielä vaiheessa, älkää luulkokkaan, että katselette valmista lopputulosta, halusin vain antaa esimerkin näiden kasvien sitkeydestä

[Save]

Pitääpä pistää tuon miekkakasvin nimi muistiin. Jotain pientä miekkakasvilajiketta minulla on yhdessä altaassa ja se pukkaa oikein pontevasti uusia taimia vaikka olosuhteet eivät ole mitenkään optimaaliset. Ehkä sitä sitten matoksi jos mikään muu ei kasva . Justinsan, lähtikö se rihmalevä ihan itsestään pois vaan valaistusta vähentämällä?

[JustinSan]

Justinsan, lähtikö se rihmalevä ihan itsestään pois vaan valaistusta vähentämällä?

Vähensin valaistusta ja pyrin maksimoimaan CO2-levityksen (ph:n alentamiseksi lähinnä) nestemäistä lannoittamista jatkoin ihan normaaliin tapaan ja riivin kasveista vähän väliä levää pois niin paljon kuin vain pystyin. Joka ei kylläkään ollut paljon sillä suhteelisen hentoiset kasvini eivät olleet oikein optimaalisimpia kyseisenkaltaiseen aktiviteettiin
Levää on edelleen siellä täällä joskin koko ajan vähenevissä määrin, eikä se ole kasvanut enää hetkeen. Veikkaan, että kysessä oli alun alkaenkin lähinnä tasapainon haku, kyseessä kuitenkin on verrattain uusi allas.

[KalamiesJukka]

Itselläni on ollut jos minkämoista kasvinviljely projektia ja kaikista opin yhden seikan:

Vaikka kuinka tekisi mieli ostaa kaikki kasvit ekalla kerralla ja väsätä valmis Amano-puutarha kaikilla mausteilla, pitäisi kuitenkin malttaa hetki. Pari projektia meni pieleen alku leväinvaasion vuoksi.

Sittemmin, kokemuksien kautta viisaampana, olen aina aloittanut puutarhat pioneereillä (vallisneria ja vesisaniainen). Pioneerit pistävät "setit kuntoon", ja vetelevät levälle turpiin. Tämän jälkeen (n. kuukauden päästä) ostin loput asukit ja siirsin ylimääräiset pionerit toiseen akvaarioon. Levän kanssa ei ole ollut ongelmia.

En ole mikään alan guru, mutta kokemus opetti.

-Jukka

[Save]

Vielä sellaista kyselisin, että mistäköhän mahtaisi saada (jos mistään) puuvillaverkkoa jolla saisi sammaleen kiveen kiinni?

[iiputti]

Virkkaa verkko kalastajalangasta tms?

[kendau]

Verkkoviritykset ja kalat yhdistelmää kannattaa harkita pari kertaa.
Pohjalla viihtyvät kalat jumittuu helposti noihin surmanloukkuihin kiinni ikävin seurauksin.

[Save]

Vielä kyselisin tuon glosson juurruttamisesta. Minulle ehdotettiin, että kannattaisi laittaa sen päälle rautalankaverkoa, jotta pysyy pohjassa paremmin. Kannattaako kokeilla vai kärsiikö kasvi?

Pohjalle tulee nyt optirocin hiekkaa ja valaisimessa (100 cm, putket ikävä kyllä vain 90 cm ) on heijastimet.

[Sami]

Vielä kyselisin tuon glosson juurruttamisesta. Minulle ehdotettiin, että kannattaisi laittaa sen päälle rautalankaverkoa, jotta pysyy pohjassa paremmin. Kannattaako kokeilla vai kärsiikö kasvi?

Pohjalle tulee nyt optirocin hiekkaa ja valaisimessa (100 cm, putket ikävä kyllä vain 90 cm ) on heijastimet.

Useimmissa ohjeissa neuvotaan silppuamaan glosso yksittäisiksi lehtipareiksi ja istuttamaan pinsettien avulla siten, että vain lehdenkärjet pilkottavat hiekasta. Itse olen käyttänyt tätä tapaa ja laiskana olen myös ankkuroinut pidempiä rösyketjuja pohjaan - molemmissa tapauksissa tulos on ollut sama. Kasvit ovat lähteneet kasvamaan, mutta myöhemmin olen onnistunut sössimään, on kasvanut levää, joka on tukahduttanut kasvun tai "pioneeri" kasvit ovat villiintyneet ja estäneet valon pääsyn pohjalle.

Miten ajattelit poistaa verkon, kun glosso lähtee kasvamaan/rönsyilemään? Aiotko käyttäää rautalankaverkkoa vai jotain ruostumatonta materiaalia?

[Inia]

Minulla glosso juurtui ainakin hyvin ilman verkkoja. Hemianthus callichtroides sen sijaan on erittäin vaikea kasvi. Yritin sitä kaksi kertaa saada menestymään, kummallakin kerralla kuoli viikossa. Kasvilla on olemattomat juuret ja kierteiset kaivoivat sen ylös kerta toisensa jälkeen. Hiekkana on bilteman puhallushiekka.

Supervalaistus, paljon hiilidioksidia ja kierteissarveton allas tai joku verkkoviritys saattaisivat tepsiä Hemianthuksen kohdalla.

Itse olen tehnyt ricciamättäitä kietomalla siimaa kiven ympäri. Mättäitä täytyy trimmata usein ja laittaa kokonaan uusiksi noin kuukauden välein.

[Save]

Kiitos vinkeistä ! Tuon Hemianthuksen olen ajatellut unohtaa kun olen muiltakin kuullut sen olevan hyvin vaikea. Täytyy miettiä vielä sitä verkkoviritystä jos ei muuten tunnu juurtuvan. Ajattelin siis ihan rautalankaverkkoa, en ruostumatonta terästä tms. Se verkko haihtuisi sitten ruostumisen ansiosta. Olisikohan siinä kuitenkin jo liian iso rauta-annos kasveille ja kaloille .

Riccian olen ajatellutkin kiinnittää siiman avulla kun se ei ilmeisesti kiinnity kiveen/puuhun. Miten sitä voisi kasvattaa pohjalla? Pitääkö sen olla aina jossain kiinni vai voiko se juurtua hiekkaan?

[jarvij]

Ruoste ei ole lainkaan kasviravinne, joten se jäänee hitusina pohjalle. Vasta syvemmällä hapettomassa pohjassa ruoste pelkistyy kahden arvoiseksi raudaksi, jolloin se kelpaa kasveille.
Voi tuollainen osittain rikki ruostunut verkko olla kaloille jopa vaarallinen.

[jumase]

Riccia ei juurru pohjaan, mutta monet antavat sen kasvaa mättäiksi akvaarion pinnalla sen jälkeen ankkuroivat mättään pohjalle painojen avulla. Esimerkiksi rautalangasta väänneltyjen verkkojen. Sen jälkeen riccia kasvaa pintaa kohti, joten verkot katoavat näkyvistä nopeasti.

[Save]

Ehkä sittenkin unohdan kaikenlaiset verkot, ettei käy kaloille köpelösti . Siima, lanka ja kivipainot saavat riittää. Voi tuo siimakin olla kaloille vaarallinen jos se on löystynyt. Joskus partamonni jäi jaavansaniaistuppoon kiinni (siimä kiertyi monnin ympärille) ja siinä se hetken ehti huristaa jaavansaniainen selässään ennen kuin huomasin tapahtuneen.

[Kati]

Joskus partamonni jäi jaavansaniaistuppoon kiinni (siimä kiertyi monnin ympärille) ja siinä se hetken ehti huristaa jaavansaniainen selässään ennen kuin huomasin tapahtuneen.

Puhumattakaan riehuvasta rihmalevästä, jos sitä ei ymmärrä raivata pois! Huonoja uimareita, kuten lattamonneja ja nokkamonneja muistan siitäkin joskus irrotelleeni ...

[kirjoplaty]

Mulla kasvaa kellustähtisammalta pinnalla mättäinä ja olen huomannut, että mättäissä kasvaa myös vesihernettä ja se ikäänkuin toimii sidosaineena. Kellustähtisammal on juurtunut myös mattosuodattimen yläosaan vesirajaan, vaikken sitä siihen ole laittanut. Siihen se vaan on jämähtänyt ja kasvattaa mukavaa lauttaa.

Joskus aikaisemmin yritin kiinnittää kellustähtisammalta kantoon, mutta ei se siinä viihtynyt. Pinnalla kyllä oikein hyvin, vaikka valoa on vai 30W. Mutta sekin on kasvivaloa.

[Save]

Riccialautat olisivat kyllä kauniita, saa nähdä nyt miten niiden luominen onnistuu tällaiselta aloittelevalta kasvistilta. Taidan kokeilla kuitenkin aluksi tuota kantoon/laavakiveen istuttamista ja jos kasvi ei siitä tykkää, se saa leijua jonkin aikaa vapaasti.

Saan altaaseen lisää valoa, kolmas valaisin on 96 cm pitkä (ihme mitta) ja olisikohan lampun pituus sitten se 90 cm eli 30 W. Eli sitten tuossa 35 cm korkeassa altaassa olisi kolme 30 W putkea, yhteensä 90 w ja ne kaupasta ostetut heijastimet. Sen pitäisi kai kaiken järjen mukaan jo riittää.

Pohjalle initial sticksejä tai muuta pohjalannoitetta ja Tropican nestemäistä sekä CO2:sta kiljupönttösysteemillä (minulla on tehokas Tetran levitin ja kuplalaskuri myös). Ehkä sellainen 1 kupla/3 sek. riittäisi, täytyy seurata tilannetta ja varsinkin pH:ta alussa.

Tuo rihmalevä pelottaa jo nyt. Minulla on sitä tällä hetkellä hieman yhdessä altaassa ja toisessa se valtasi altaan viime kesänä niin, että jouduin heittämään melkein kaikki kasvit pois. Pimentäminenkään ei auttanut. Rihmalevän varalta aionkin hankkia heti alkuun armadan levä- tai muita levää syöviä katkarapuja.