
Eli tänään löysin koristekannon alta parven pienenpieniä seepra-ahven vauvoja. Ihan olivat varkainpäin kuteneet, ja kutu oli ehtinyt kehittyä poikasiksikin ennen kuin huomasin. Tulipa todistettua, että ei ne seepra-ahvenet nyt NIIIIIIIN pahoja ja aggressiivisia oo, mitä niistä puhutaan. Ihan somasti tuntuvat mahtuvan poikasineen tuonne muiden ahventen sekaan, ja muutkin kalat saavat uida ihan suhteellisen rauhassa (altaan koko 560ltr, 250cm pitkä). Punatimanttiahvenet meillä pahempia on, kun ajavat toisia takaa jo kututouhuja suunnitellessa, kun taas seeprat teki kaiken oikeastaan huomaamatta. Nyt vaan odotellaan pikkuisten kasvamista.
