Kypsytyksestä muutama varmistelukysymys

[Croft]

Nyt on pönttö pörisemässä, ja ajattelin vielä varmistella että on homma hallinnassa.
Laitoin pestyn pohjahiekan akvaarioon, sekoitin siihen lannoitetta kevyenlaisesti ja laitoin veden. Lisäsin kasvit, ilmastimen, valot ja suodatin päälle.
Sain kasveja kaverin akvaariosta, josta otin samalla suodatinsotkua ja puolisen sankollista vettä että saatiin kasvit ja mössö perille. Laitoin nämä akvaarioon ja lisäsin suodattimeen ja pohjahiekkaan Bactozymiä ohjeen mukaan. Ripottelin kalanruokaa muutaman kalan ruokintaa vastaavan määrän ja mittasin vesiarvot: pH 6.5 tai 6, KH 3, GH 6, No2 0 ja No3 0.
Nyt sitten vaan odotellaan.
Onko kenelläkään tuntumaa miten hyvä ymppi oli, miten paljon sain bakteerialkua kaverilta ja bakteerivalmisteesta? Kannattaako toivoa että tällä kokoonpanolla allas lähtee nopsasti käyntiin? Kiire ei sinällään ole, nyt vaan jännitän testieni kanssa kehitystä.
Menikö tähän asti käsikirjoituken mukaan, vai joko onnistuin tunaroimaan? Voinko vielä tehdä jotain?

[Sassi]

Typpibakteerit tarvitsevat ammoniakkia elääkseen. Miten aioit hoitaa tämän puolen? Pelkkä kalanruoka tuskin on kovin tehokasta tähän tarkoitukseen...

[Croft]

Itse asiassa siinä uskossa olen elänyt, että nimenomaan kalanruoka muuttuu ammoniakiksi kun se on syöty, ja kalanruoka on se joka kuormittaa vettä. Meikäläisen logiikalla ja muutaman akvaariolehden turvin tulin siihen päätelmään, että kalanruualla ruokkiminen olisi ihan käypä tekniikka bakteerien kasvattamiseen ja ainakin omasta mielestäni kuulostaa turvallisemmalta kuin ammoniakin lisääminen.
Voin toki olla väärässä.

(ja siltä varalta että joku nyt saa väärän käsityksen -altaassa EI ole kaloja)

[jarvij]

Täältä voit hakea lisätietoa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

[Croft]

Kiitos. Käväisen apteekissa.

Asiasta kukkaruukkuun, luen tässä Akvaristin numeroa 1/2004. Akvaarion peruskurssi -nimisessä artikkelissa akvaario kypsytetään bakteerivalmisteen avulla ja altaaseen tuodaan muutamia kaloja parin vuorokauden sisällä akvaarion käynnistämisestä. Myöhemmin lehdessä on Jukka Järven artikkeli kypsyttämisestä, jossa perin juurin selitetään typpibakteerin toimintaa jne. ja neuvotaan akvaarion kalaton kypsytys ammoniakin avulla. Tässä toki korostetaan kalojen hyvinvointia, mutta näin äkkiseltään missään ei sanota peruskurssilla opitun systeemin olevan huonompi. Jos olisin nyt ihan kylmiltään ja koskaan akvaariota harrastaneena perustamassa akvaariota, hyvin helposti taipuisin peruskurssilla opittuun malliin. Ensinnäkin, koska ammoniakilla kypsytys vaatii kemikaaleilla pelaamista, mittailua ja tarkkailua, ja siten vaikuttaa monimutkaiselta ja koska toisella systeemillä altaaseen saa tuoda kaloja ilman jopa kuukauden odottelua.
Oma miehenikin ihmetteli tätä uudenlaista kypsyttämistä (meillä on ollut aiemmin käytettynä ostettuja akvaarioita, jotka nopeasti muuttamalla saatiin säilyttämään entinen tasapaino) ja päivitteli moisen "hifistelyn" tarpeellisuutta ja hankaluutta.
Siinä sai hyvän tovin selitellä. Enpä siis ihmettele, jos uudet harrastajat skippaavat helposti koko kypsytyksen.

[111na]

Enpä siis ihmettele, jos uudet harrastajat skippaavat helposti koko kypsytyksen.

Tähän minäkin kiinnitin huomiota Akvaristin kypsytysteemassa eläytyessäni tarjottuihin juttuihin, kahteen tapaan. Kuitenkin hifistely on kaukana, jos neuvottaisiin yksinkertainen malli: Lisätään kalanruokaa pikkuisen säännöllisesti ja seurataan miten nitriitti hieman nousee ja jossain vaiheessa laskee. Silloin akvaario on valmis kevyelle asutukselle tai tarkemmin, kevyelle ruokinnalle. (Ruokinnastahan lähtökohtaisesti ravinnetta tulee, eikä elävistä kaloista.)

Hieman tehokkaampi tapa on lisätä ammoniumia kalanruuan lisäksi. Siinä homma menee hankalaksi ja tarkoituksenmukaisuus ja sujuvuus voi kadota, jos sitä annostelee paljon, mihin yleiset ohjeet helposti johtavat. Myös jopa pelkän nitriitin mittaamisella voi kypsytyksestä selvitä.

Lisää: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=43789
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=41333
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=43190
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 0&start=15

[Croft]

Tähän minäkin kiinnitin huomiota Akvaristin kypsytysteemassa eläytyessäni tarjottuihin juttuihin, kahteen tapaan. Kuitenkin hifistely on kaukana, jos neuvottaisiin yksinkertainen malli: Lisätään kalanruokaa pikkuisen säännöllisesti ja seurataan miten nitriitti hieman nousee ja jossain vaiheessa laskee. Silloin akvaario on valmis kevyelle asutukselle tai tarkemmin, kevyelle ruokinnalle. (Ruokinnastahan lähtökohtaisesti ravinnetta tulee, eikä elävistä kaloista.)

Tätä minäkin ajoin takaa, mutta en osannut pukea sanoiksi.

Mennäkö apteekkiin vai eikö mennä, ka siinäpä vasta pulma.

[111na]

Ammoniakkiliuoksessa tai ammoniumyhdisteissä on se tehokas piirre, ettei tarvitse odotella kalanruuan valkuaisesta syntyvän luonnollista tietä sitä vähäistä ammoniumia. Lisäämällä suoraan ammoniumia, saadaan säädeltyä nopeasti juuri tarpeellinen pitoisuus veteen.

Oleellista kypsymisen hyvälle alulle on hyvin toimiva bakteeriymppi, johon kylläkään Bactozym ei kykene.

[Croft]

Minkälaisen pohjan olen sitten saanut kaverilta saamistani kasveista ja sen suodattimesta kaivetusta mömmöstä?
Ne plus Bactozym?
Taidan siis sittenkin kallistua sinne apteekin puolelle.

[111na]

Ilman ammoniumin lisäämistä tehtävän kypsytyksen hyvä piirre on se, ettei sitä kalanruokaa voi laittaa liikaa - toisaalta akvaarion ulkonäön kannalta kylläkin helpostikin, sillä homehtuvat kalanruuat pohjalla rajaavat annostelua luonnollisesti.

Kierteissarvikotiloita kannattaa myös lisätä jo tässä vaiheessa. Kotiloitten ja kasvien mukanaolo kuitenkin jo rajaa ammoniumin annostelua sellaiseksi, että järki pitää olla mukana siinä määrässä mitä akvaarioon laittaa! Katso linkit edellä.

----


Suodattimen lietteet saattavat olla ihan tehokas ymppi - riippuen suodattimesta kuitenkin, onko se liete vaikkapa ulkosuodattimen pohjalle kertyvää aktiivilietettä vai nopealäpivirtauksisen usein pestävän suodattimen kökköjä.

[Croft]

Juu, minäpäs otan nyt kulkimet alle ja pötkin apteekkiin. Yritän nyt sohia noiden kemikaalien kanssa kuitenkin.
Kasveja on jonkun verran ja kotiloita öööhh... neljä.
Palataan asiaan kun olen ihan nesteessä niiden ammoniakkien kanssa.

[111na]

Riippumatta siitä otatko hirvensarvensuolaa, salmiakkia vai ammoniakkiliuosta, helpottaa annostelua kun ostat myös pienen injektioruiskun. Hirvensarvensuolaakin voit laittaa sitten kotona tiettyyn vesimäärään ja annostella siitä ruiskulla. Ruiskussa on millilitra-asteikko. Jauheen kanssa tapa edellyttää kuitenkin laskutoimitusta, jotta saat itse tehtävästä liuoksesta esimerkiksi 10 prosenttista ammoniumia. Ei se ole kuitenkaan mikään vaikea laskutoimitus.

[Pakke]

Tuli sellanen juttu mieleen, että jos otat toisen suodattimesta ymppiä niin se pitäisi lisätä aika nopeasti, että bakteerit eivät kerkeä kuolla. Eli ilmeisesti kaverisi asuu aika lähellä sinua?

[Croft]

Juu, muutaman minuutin ajomatka.

[jarvij]

Tiedätkö ovatko kaverisi kalat varmasti terveitä, jotta et saa kalatauteja omaan akvaariooosi.

[111na]

Jatkoa.

Ei se ole kuitenkaan mikään vaikea laskutoimitus. Vaikkapa "laskematta" pilkkua siirtelemällä:

1,35g sataan litraan tuottaa 5 mg/l
2,7g -- " -- 10 mg/l

2,7g litraan antaa 1000mg/l eli 1g/l
2,7g desilitraan antaa 10g/l

10 g litrassa on 10% ja sellaista voit sitten annostella ruiskulla 1ml sataan litraan = 1mg/l ammoniumpitoisuus akvaarioon.



Kovin tarkka ei sen jauheen kanssa tarvitse olla. Liuoksen tekemisessä on se hyvä puoli, että vältetään lusikalla joka kerta annostelemalla syntyvät hyvin vaihtelevat annostelut. Esim. 1/4 tl on aika epämääräinen jauheessa.

Nyt voit jakaa koko pussin sisällön vaikkapa laskemalla montako teelusikallista pussi sisältää ja sen mukaan päätellä miten paljon on 2,7g, sillä pussin siällön määrähän on tiedossa. Toinen varsin tarkka tapa on vaikkapa luottokortilla tehdä pitkä viiva lasille pussin sisällöstä ja jakaa se osiin.

Menikö hifistelyksi?

[Croft]

Varmahan ei voi koskaan olla mutta vakuuttunut kylläkin.

[111na]

Edellinen on laskettu hirvensarvensuolalle, ammoniumbikarbonaatille. Muistaisin ammoniumkloridin vahvuuden olevan samanlainen. Laskutoimituksen voi kuka hyvänsä tarkistaa ja suosittelen sitä. Tämän lähtökohdan kuitenkin tiedän todeksi: 1,35g sataan litraan tekee ammoniumpitoisuudeksi 5 mg/l.

Taitaa siinä olla vielä pilkkuvirhe? Kuuluisikin ilmeisimmin laittaa 27g desilitraan, jolloin vasta saadaan 10%:n ammoniumliuos. Juu tietenkin, sillä desilitra vettä painaa 100g.



Tarkoittaa muuten että puolet valmiiksi pakatusta hirvensarvensuolapussista (30g) puoleen desilitraan voisi olla järkevää.

[Croft]

Eipä mennyt vielä yli hilseen.
Taisin tosin jo yli-innokkaana etsiä käsiini sen 1/3 tl / 100l vettä kaavan ja huljauttaa sen mukaan jauheen altaaseen.

Paitsi että nyt on hiukan epäselvää se, että milloin alkaa tapahtua? Milloin isken mittatikkuni altaaseen seuraavan kerran?

[111na]

Suosittelen oraakkelimaisesti perjantaita.

[Croft]

Täh? Vasta perjantaina.. Huoh, syvä huokaus.
Pitää vissiin hommata joku harrastus.

[111na]

Voithan laulaa niille kehtolauluja, pikkuisille ystävillesi. Katso myös että virtaus on hyvä ja kansilasit tarpeeksi raollaan, että happea riittää. Optimiolosuhteita voi miettiä myös: 25-30 asteen lämpötila on yksi sellainen. 25 siis täysin optimissa jo.

Ottaisin nitriitti ja nitraattitestin jo heti alkuun. Vai sinullahan oli ne jo kai otettukin ennen ammoniumin lisäystä...

[Hullu]

Kuulin tuosta uudesta kypsytystavasta ensimmäistä kertaa. Aika hyvä tuuri taisi olla, kun vuoden vanha uusi akvaarioni ei kokenut yhtään kalakuolemaa!

[Croft]

En taida laulaa, sitten ne kuolee kuitenkin ja kasvitkin kauhuissaan muuttuu limaiseksi sohjoksi.
Joo, ne otin heti kättelyssä kaikki vesiarvot ja tänään ennen ammoniumin lisäystä uudestaan. Saattoi olla aavistuksen tänään nitraattia, mutta voi olla että testi vähän fuskaa.
Lämpö on nyt 25 astetta, en laittanut lämmitintä vielä seinään.
Pitää nyt vissiin vaan jättää tuo rauhaan ja keksiä jotain muuta puuhaa.

[111na]

Onnea aina tarvitaan. Laulun vaikutuksesta en olisi niinkään varma.

"Ja olkoon sen tunnelma kompa vaan tai miehen mietelmä syvä - runot kaikki luojalle kelpaavat, jos runo on muuten hyvä!" Eino Leino