Suuhautojat - Geophagus sp. "Tapajos Orange head"

[Chili]

Pari päivää sitten huomasin iloisen perhetapahtuman nuorien Geophagus "Tapajos orange head" -tonkijoideni parissa. Epäilin ensin jotain sairautta kun isoimmalla on selvästi jotain ongelmaa suunsa mutjauttelussa eikä tullut syömäänkään normaaliin ahneeseen tapaansa. Haulla löytyi sitten sen verran tietoa, että suuhautojia taitavat olla ja viimein pääsin näkemään kun pikkuiset jaloittelivat emojen hellässä vartiossa.

Nyt olisi kiva kuulla kokemuksia, että kuinka homma etenee? Haulla ei hirveästi juttuja löytynyt. Kuinka kauan poikaset viihtyvät emojensa huomassa, lähinnä suusssa? Seura-akvaariossa ei liene suuria toiveita poikueeen aikuisiksi saattamisesta mutta kuinka kannattaisi toimia seuraavalla kerralla? Yksi n. 60 litran purkki olisi jossa on tällä hetkellä kasveja ja leväkatkarapuja, kannattaisiko sinne onkia poikasia sitten kun lähtevät itsenäistymään (jos ehdin ennen syöpöttelijöitä)? Kaikki vinkit ja kertomukset ovat tervetulleita.

[Phelle]

Onnea teille kaikille .
Osaisitko kertoa minulle hivenen enemmän tästä lajista, kuukkeli antoi aika nihkeästi... Tämä voisi olla se joku laji jota etsin tulevaan altaaseeni. Ainakin mietin jo kovasti.
Tämä tulevan lajin valitseminen on aikas puuharikasta hommaa.

[Chili]

Ostin näitä viime syksynä 6 kpl Akvaariokeskuksesta omistajan suosituksesta. Tarkoituksena oli ensin seurata josko näistä muodostuisi pari ja myydä muut pois, mutta nyt olen hankkimassa isompaa akvaariota, että koko poppoo mahtuu. Kalat ovat siis tällä hetkellä 320-litraisessa ja sopuisasti ovat olleet. Minireviirejä puolustellaan välillä mutta muuten ovat olleet rauhallisia. Kokoa näillä on vasta alle 10 cm, mutta kuulemma kasvavat akvaariossa n. 15 senttisiksi. Kasvit ja muu sisustus on saanut olla paikallaan, hiekkaa tongitaan häiritsevästi lähinnä isojen kasvien juurilta jonne sitä saa aika ajoin olla tökkimässä takaisin. Tämä voi tietysti muuttua kun kokoa tulee lisää. Vesiarvot ovat "normaalit" seura-akvaarioarvot eli pehmeää ja hapanta, lämpöä 26c, seurana parvi punapäätetroja, kaksi purjesampimonnia ja parvi kiiltomonnisia.

Itse olen erittäin tyytyväinen, näyttävä ja rauhallinen kala. Tuntuvat viihtyvät hyvin pienessä parvessa, vai porukaksiko sitä piti kutsua?

Vielä taitavat poikaset olla isukin suussa tallella, kovasti jännitän että kuinkahan tässä käy.

[Phelle]

http://www.aquanet.de/privat/russegger/ ... headnz.htm

Käytin kyllä babelfishiä apuna, siellä oli jotain tämän tyypin kokemuksista. Liekö apua? Ei kyllä liikaa ole tietoa tarjolla, tästä eikä klovnitonkijastakaan...

[Chili]

No niinhän siinä kävi, että nyt on koko porukka ruokailemassa entiseen tapaan eikä pikkuisia näy missään. Mutta kirjoitelkaa muut silti kokemuksianne, varsinkin miten kannattaisi toimia että saisi poikasia isoiksi. Tuota linkkiäkin tavailin mutta saksan kielen tunneista on jo muutama vuosi...

[paul]

Minulla kyhmytonkijat pitivät munia ja poikasiaan 1-4 viikkoa suussaan jonka jälkeen päästivät pois. Ja aina valitettavasti tulivat syödyiksi.

Yritin ottaa välillä naaraita kiinni, mutta yli tunnin yrittämisen jälkeen luovutin.

Kun myin kyhmyt pois meni niiden kiinniottamiseen yli 3 tuntia aikaa.

[Chili]

Kosiomenot on taas kiihtyneet, veikkaisin että kohta on uusi poikue hoidossa. Tuo emon kiinniottaminen tuntuu tosiaan aika huonolta vaihtoehdolta, itse sain hartiani jumiin kalastaessani leväbarbeja tuosta altaasta. Viimeksi emo/emot kyllä päästivät lapsosensa välillä jaloittelemaan, jos siinä vaiheessa iskisi haavin kanssa niin voisi saada muutaman poikasaltaaseen. Kasvaisivatkohan ne ilman "suuhoitoa"?

[Victor von Doom]

Olen kasvatellut paria kyhmytonkijapoikuetta. Ensimmäisellä kerralla nappasin emon talteen 40 l karanteenialtaaseen, kun hautomista oli kestänyt muutaman viikon. Karanteenissa emo päästi poikaset nopeasti ulos ja vähitellen kyllästyi niiden hautomiseen kokonaan, jolloin siirsin sen takaisin ja jätin poikaset kasvamaan.

Toisella kerralla osuin haavin kanssa paikalle juuri, kun koirastonkija oli ikävästi keskeyttänyt poikasten ulkoilun ja osa poikueesta levinnyt ympäri allasta. Yksin liikkuvat poikaset on helppo ottaa kiinni, jos vain ehtii ennen muita kaloja ja hautovan naaraankiin pyydystys onnistuu laskemalla pintaa ja siirtelemällä sisustusta. Turha pelätä, että naaras pudottelisi poikasiaan pyydystyksen aikana. Ainakin meillä naaras hautoi tiukasti jopa 160 km muuttomatkan yli. Jollain nettisivuilla oli kyllä joskus juttu, jossa kirjoittaja oli saanut "puserrettua" mädin pois naaraan suusta, ja kyllä niistä silloinkin oli ihan kaloja tullut.

[paul]

Jollain nettisivuilla oli kyllä joskus juttu, jossa kirjoittaja oli saanut "puserrettua" mädin pois naaraan suusta, ja kyllä niistä silloinkin oli ihan kaloja tullut.

Olen puolestani lukenut, että munat mätänevät helposti jos ottaa suusta, koska naaras ns hapettaa niitä pyörittelemällä suussa.