Käärmekalat

[Kultzufani]

Mua on kiinnostanu jonkunaikaa käärmekalat. Miten isoiks ne kasvaa ja kuinka suuri allas niil täytys olla? Mitä niille syötetään ja mitä kaloja niidenkaa voi laittaa? Ovatko erakkoja vai tarvitsevatko kavereita? Entä sukupuoli erot?

[samara]

meillä on yksin,hyvin se pärjää. syö katkarapuja ja matoja. marmoriravut se tappoi kaikki viikossa..

[Joanna]

Käärmekalan maksimipituus on 90 cm. Omien kokemusten perusteella näyttäisi, että 40 cm on normaali aikuispituus, mutta eivät lopeta kasvuaan siihen, se vain hidastuu. Tämä sillä perusteella, että kolmen käärmekalani kokoerot tasoittuivat ja kasvu hidastui noin 40 cm pituudessa.

Eivät ole varsinaisesti parvikaloja, mutta eivät pane seuraa pahakseenkaan. Meillä joskus napataan vahingossa kaveria evästä ruokaillessa, mutta etupäässä majailevat sulassa sovussa yhteisissä piilopaikoissa. Uivat usein kahden tai kolmen kalan muodostelmauintia akvaarion pitkällä sivulla.

Sukupuolet tunnistaa helpoiten peräevän muodosta: koiraalla se on isompi ja paksumpi. Käyttäytymisessä en ole havainnut sukupuolten välisiä eroja.

Käärmekala on petokala, ja jättäisin suosiolla pois pienet, suuhun mahtuvat kalat. Käärmekala ei ole erityisen tehokas peto, mutta en itse lähtisi kokeilemaan yhteismajoitusta pikkukalojen kanssa. Varsinkin tetra-tyyppiset taitavat tulla helpoiten syödyiksi, mutta tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia. Katkaravut ym. todennäköisesti menevät myös parempiin suihin. Melko pienetkin partikset jättivät ainakin minulla sen sijaan rauhaan.

Voin suositella käärmekaloja. Ovat mielestäni kauniita ja helppohoitoisia.

[Voldemortti]

Itselläni oli käärmekala, mutta hyppäsi akvaariosta pois, kun piti laittaa pariksi päiväksi pienempään odottamaan, että olisi päässyt reilu 500 litraseen. Mutta eipä sitten enää ollutkaan käärmekalaa. Minimi akvaario koko taitaisi olla siinä 500-600 litran kieppeillä, isosta kalasta kun kuitenkin on kyse. Kuulemma ui kunnolla vasta noin 1000 litrasessa. Tämä tieto aikaisemmista keskusteluista, kannattaa muuten käyttää hakua, ainakin kaksi keskustelua pitäisi löytyä.

Meidän käärmis ei osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa muihin kaloihin, eikä myöskään marmorirapuihin. Kalan poikasistakaan ei pahemmin välittönyt, muut kalat niitä enemmän yrittivät jahdata, Otto kävi välillä kurkkimassa. Katkaravut kelpasivat aluksi, sitten alkoi nirsoilla ja söi mielellään surviaisen toukkia ja kastematoja.

[Kultzufani]

Entä vesi vaatimukset? Kultakalojen kansa ei voi laittaa paljon muitakaloja, joten miten näidenkanssa?

[kirjo]

Ei myöskään käärmekaloja kultakalojen kanssa.Jo veden lämpötilatarve on täysin erilainen, kultiksille viileää ja kovempaa vettä, käärmekaloille lämmintä ja pehmeämpää. Käärmekalat pitävät tiheästä kasvillisuudesta ja piiloista, kultakalat useinkin tuhoavat kasvit. Täysin eri tyyppisiä eläimiä täysin eri alueilta, joten ei. Kultakaloille ylipäänsä lajiakvaario elintapojen vuoksi, ja koska niiden kanssa ei useakaan laji viihdy samoissa olosuhteissa.

Itse annoin käärmeeni isompaan, reilusti yli 2m pitkään altaaseen sen tilantarpeen vuoksi, ja siellä se sai myös lajitovereita. Viihtyvät paremmin porukassa. Näistä ei itseasiassa tiedätä hirveästi, joten nämä yksin/parvessa arviot ovat aina mutu-tietoa. Ovat kilttejä ja mukavia, kaukana pedosta, mutta esim. sitä, miksi ne alkavat tietyssä iässä yrittää ulos altaasta, on vaikeaa selittää. Ehkä tila loppuu kesken, ehkä ne yrittävät päästä toiseen jokeen kutemaan tms. Nehän eivät lisäänny vangittuna, enkä ole näistä asioista löytänyt koskaan riittävästi tietoa.
Jokatapauksessa, käärmekala ei vain uiskentele sievästi kasvien seassa, jos sillä on riittävästi tilaa, vaan todellakin ui -lujaa- riittävän pitkää allasta edes takaisin.

[Joanna]

Käärmekalat tosiaan arvostavat lämpöä. Itse huomasin ainakin omien kärmeksieni olevan aktiivisempia lämmön noustessa 28 asteen paremmalle puolelle kuin mitä olivat 26 asteisessa vedessä. Eivät siis lämmön puolesta sovi missään tapauksessa kultakalojen kanssa samaan altaaseen.

Kasvitiheikköjen lisäksi meillä arvostetaan myös mopanikasoja. Olen latonut melko pieniä mopanipaloja pohjaa peittäväksi röykkiöksi, ja siellä käärmekalat etupäässä majailevat. On ollut näiden kalojen kanssa toimiva ratkaisu, koska kalat mahtuvat muotonsa puolesta mopanien alle ja väleihin mukavasti, mutta ovat sen verran isoja, että eivät mitenkään ole vaarassa liiskautua mopanien alle. Toisaalta irtonaisia juurakonkappaleita on helppo nostella syrjään allasta siivotessa.

[Save]

Meillä käärmekaloille annetaan etupäässä katkarapua ja kuivaa ruokaa. Näistä ruoista olenkinkin jossain viestissä kertonut varmaan enemmän. Meidän käärmikset eivät hirveästi välitä toisistaan, hierarkia on kuitenkin selvä: isompi Lousku ~40 cm on pomo. Luonteissa on eroja: Lousku on hieman hömelö ja välillä ruokapala napataan sen nenän edestä, Mato taas on todella nopea ja ahne.

Koskaan eivät ole yrittäneet altaasta ulos, eivät edes viihdy pinnan läheisyydessä (vaikka joskus käärmisten sanotaan majailevan suodattimen tms. päällä). Käyvät vain haukkaamassa happea säännöllisin väliajoin (Louskulla on vakiopaikka hapen ottamiseen).

Kun Mato tuli, ensitapaaminen oli aika hurja: Lousku puri sitä pyrstöstä ja koko pyrstö oli sen suussa. Kalat ovat melko varmasti tappaneet (tukehduttaneet, eivät saaneet ilm. nieltyä) kaksi täplämonnisen poikasta (isoja jo).

[Joanna]

Onpas näissä kaloissa eroja!

Minä en ensinnäkään ole havainnut omilla kärmeksilläni minkäänlaista hierarkiaa. Yksi on vähän syrjäänvetäytyvämpi tyyppi kuin kaksi muuta, mutta kukaan ei pomota ketään. Olisiko sitten syynä se, että kalojen väliset kokoerot eivät ole koskaan olleet kovin merkittäviä.

Toisekseen minulla käärmekalat välillä oleskelevat pinnan tuntumassa vesikasvien välissä. Eivät mitenkään pitkiä aikoja, mutta jäävät joskus kesken uinnin sinne hengailemaan. Onko sitten syynä se, että minulla on tiheä pintakasvillisuus, joka tekee altaasta melko hämärän.

Meillä syödään kuivaruokaa aika huonosti. Näyttäisi siltä, etteivät saa kunnolla nieltyä pellettejä. Duplan "lihaisampia" pellettejä syödään jonkun verran, mutta lähinnä ne imuroi koruripsimonni. Perusruokana ovat katkaravut, sinisimpukka ja isot survarit.

[SonjaSelena]

Meillä pikkupojat on otettu samaan aikaan samasta paikasta, ne hengaa kyllä tiiviisti yhdessä, nukkuvatkin saman kannon alla yhtenä myttynä. Meillä ei olla niin kiinnostuneita vedenpinnasta, mutta päätä tungetaan hirmuisen usein suodattimen ulostuloputkeen. Kuivaruokaakin ne napostelevat, tosin aika vähän, pääasiassa katkarapua ja kaikkia pakasteöttiäisiä. Kaloja ne ehtivät syödä 4 pilkkuseeprakalaa, yhden kuusiraitabarbin ja kaksi piikkisilmää, sellaista tavallista ruskeaa. ((nyt ei ole enää pikkukaloja siinä altaassa)) Siaminpiikkisilmiin ne eivät ole kajonneet, monesti meidän raitamadot nukkuukin siellä samassa mytyssä pikkupoikien kanssa. Kierteissarvikotiloita ne yrittävät silloin tällöin syödä nappaavat suuhun, jäystävät vähän ja sylkäisevät pois, silloin tulee aina etsittyä kiireellä ruokaa niille. Me ei yleensä anneta pakasteruokia kuin joka toinen päivä, joka toinen päivä on sitten kuivaruokavuoro.

[makkara.....kala]

Markku Varjon Akvaario-opas kirjassa käärmekalan akvaarion minimi mitoiksi kerrottiin 160l, samoin muutamissa eläinkaupoissa.

[Joanna]

Markku Varjon Akvaario-opas kirjassa käärmekalan akvaarion minimi mitoiksi kerrottiin 160l, samoin muutamissa eläinkaupoissa.

Kyseessä on varmasti joku vanha kirja. Monissa akvaarioliikkeissä taas sanotaan, mitä asiakkaan oletetaan haluavan kuulla.

Käärmekalan aikuispituus on vähintään 40 cm, se saattaa vanhemmiten venähtää 90 cm pituuteen. Se on melko vilkas uimari. 160 litran akvaario ei missään tapauksessa ole riittävän iso tälle kalalle.