Kestävimpiä ja kauniimpia kasveja?

[Mindi]

Auttaisitteko minua valitsemaan sellaisia kasveja, jotka olisivat tietenkin näyttävän näköisiä, mutta myös kestävimmästä päästä? Mun on pakko uusia tuota "viidakkoa", ei näytä kovin hyvälle. Harvaa ja aika huonokuntoista kaikki.
240:ssä akvassani on nyt mm vedensuosikkia sekä intian vesitähdikkiä, eikä tähdikki ainakaan voi kovin hyvin. (Tosin kasviravinnekin on lopussa tällä hetkellä.) Jokin melalehden tapainen on kitunut jo kuukausitolkulla ja ns. salaatti kuoli pois pitkän kitumisen jälkeen. Ravinnetabuja ja nestettä olen käyttänyt suht säännöllisesti.
Lähinnä jos kertoisitte omia suosikkilajejanne ja kokemuksia yms. Tietoa löytyy netistä, tiedän, mutta mielipiteet ja neuvot ovat tervetulleita.
Kalastona mulla on tiikeribarbeja, kirsikkabarbeja, leobardimonnisia ja partis. Viimeeksi mainittu on ilmeisen syyllinen revittyihin kasveihin, mutta nyt olen taas antanut sille enemmän kurkkua ja herneitä, että jättäisi kasvit rauhaan. Sikäli kun siitä johtui...
Valaistuksena päivänvalo- sekä kasvivaloputket, lämpö 26. Jotenkin tosin näyttäisi sille, että kasvivalon lähellä olevat kasvit voivatkin huonommin kuin päivänvaloputken päässä olevat! Pitäisikö vaihtaa kasvivaloputki päivänvaloon?
Kiitos mahd. vastauksista jo etukäteen!

[akirpap]

Intianvesitähdikki ei tykkää korkeasta nitraatista, oletko mitannut sitä?

[Mindi]

Jep, olen mitannut arvoja ja nitraatti on lähes aina ollut 10. Onko liikaa tähdikille?

[akirpap]

Ei pitäisi olla. Kokeiles sitä nestemäistä lannoitetta jälleen. Melalehdet tykkäävät saviturvekuulista juurille. Oman kokemuksen mukaan miekat, esim pantterimiekkakasvi on suht kestävä, tosin partiksesi voi pitää sitä herkkuna. Köynnöstäviä, anubiaksia, jaavansammalta, vallisneriaa..

[Mindi]

Kiitti! Tosin yks vallisneria ei ikuna kasvanu isommaksi kuin mitä ostaessa oli ja lopulta löytyi killumasta pinnalta. Mikä lajike niistä ois parasta noin niiku tarkallee ottaen?
Jaavansammaltaki mulla oli aikoinaa mut ei pysyny vihreenä, vaan oli ikään kuin ruskehtavaa ja levis joka paikkaan vaikka kuin yritin pitää sen kurissa ja Herran nuhteessa. En tykänny.
Noista muista en tiedä...pitää etsiä kuvia. Köynnöstävistä joku tietty ..? Mikä olisi punertavaa tms, mistä saisi lisäksi väriläiskän ilman isompia ongelmia? Jotain papukaijanlehtee mulla oli, mut ei kestäny!

[Turkoosi]

Rusolehti on aika kestävä (minullakin hyvännäköisessä kunnossa ) ja kivan värinen, lehdet alhaalta punaiset ja päältä vihreät.

[Hanna78]

Oletkos kokeillut hiilidioksidia? Mulla se oli rajoittavana tekijänä kun lannoitukset ja valaistus oli ok, kiljupöntön asentamisen jälkeen kasvit alkoivat rehottaa (vähän liikaakin ). Mulla eniten rehottavat juuri vedensuosikki ja intianvesitähdikki. Partamonnikin löytyy, mutta kasveja se ei syö, ainakaan niin paljon, että kasveista sitä huomaisi.

Multa muuten löytyy täydennystä sun kasvistoon, jos haluat (parin euron korvausta vastaan tai jotain)... Lajeja on edellämainittujen lisäksi kierteisvallisneriaa, rasvalehteä, konnanputkea sekä pienikokoista miekkakasvia (tosin tätä partamonni söi ennenkuin siirsin toiseen altaaseen). Paria pienikokoista melalehteäkin on, mutta ne kasvaa kovin hitaasti.

[akirpap]

Kiitti! Tosin yks vallisneria ei ikuna kasvanu isommaksi kuin mitä ostaessa oli ja lopulta löytyi killumasta pinnalta. Mikä lajike niistä ois parasta noin niiku tarkallee ottaen?
Jaavansammaltaki mulla oli aikoinaa mut ei pysyny vihreenä, vaan oli ikään kuin ruskehtavaa ja levis joka paikkaan vaikka kuin yritin pitää sen kurissa ja Herran nuhteessa. En tykänny.
Noista muista en tiedä...pitää etsiä kuvia. Köynnöstävistä joku tietty ..? Mikä olisi punertavaa tms, mistä saisi lisäksi väriläiskän ilman isompia ongelmia? Jotain papukaijanlehtee mulla oli, mut ei kestäny!

Minulla ei ole ollut muita kuin tavallista vallisneriaa. Kierteisvallu kasvoi hyvin poikaystävän altaassa. Vallisneria onkin kummallinen kasvi, minulla kotona se rehottaa haitaksi asti, mutta kouluun perustamassani altaassa se ei menesty sitten millään. Olisiko sekin herkkä nitraatille?? Jotenkin en usko, olen nimittäin nähnyt sitä elinvoimaisena myös "vanhaan tyyliin" pidetyissä altaissa, joissa vedenvaihtorytmin ansiosta nitraatit olivat taatusti korkealla. Kaipaisiko kenties kypsää, ravinteikasta pohjaa? Näillä on kuitenkin vahva juuristo.

Jaavansammal tykkää kokemukseni mukaan siitä, kun se saa rauhassa olla yhdessä paikkaa. Hiilidioksidi ja nestemäinen lannoitus on nannaa, valokaan ei ole pahitteeksi vaikka niukemmallakin pärjää.

Helpoin punainen kasvini on ollut "rusolehti", Ludwigia repens. Todella nätti ja nopeakasvuinen, tykkää hiilidioksidista, nestemäisestä lannoituksesta ja valosta. Pyrkii kyllä kasvamaan nopeasti valoisinta paikkaa kohti.

Vedensuosikki, intianvesitähdikki, argentiinan vesirutto, jaavansaniainen, karvalehti, konnanputki, liuskavesisaniainen.. Nämä ovat olleet melko tuskattomia köynnöstäviä.

[Mindi]

Oletkos kokeillut hiilidioksidia? Mulla se oli rajoittavana tekijänä kun lannoitukset ja valaistus oli ok, kiljupöntön asentamisen jälkeen kasvit alkoivat rehottaa (vähän liikaakin ). Mulla eniten rehottavat juuri vedensuosikki ja intianvesitähdikki. Partamonnikin löytyy, mutta kasveja se ei syö, ainakaan niin paljon, että kasveista sitä huomaisi.

Multa muuten löytyy täydennystä sun kasvistoon, jos haluat (parin euron korvausta vastaan tai jotain)... Lajeja on edellämainittujen lisäksi kierteisvallisneriaa, rasvalehteä, konnanputkea sekä pienikokoista miekkakasvia (tosin tätä partamonni söi ennenkuin siirsin toiseen altaaseen). Paria pienikokoista melalehteäkin on, mutta ne kasvaa kovin hitaasti.

En ole "kiljupönttöö" kokeillut. Moni sitä on kehunut kyllä. Taidan olla vähän arka ja laiskakin kokeilee tollasii virityksiä, mut pitää ottaa itteesä niskasta kii ja alkaa hommii.
Voisinpa tosiaan hieroa puotia sun kaa kasveista! Ei ole tuo välimatkakaan esteenä!
Palailepa aiheeseen osoitteessa o.m.l@luukku.com, jookos?

JA KIITOS KAIKILLE HYVISTÄ VINKEISTÄ! Alan tehdä ostoslistaa!

[Cory]

Konnanputkea olen ennenkin mainostanut aivan erinomaisen helppona kasvina, eikä mielipiteeni ole muuttunut mihinkään: edelleen se on köynnöstävistä ehdoton suosikkini. Kasvaa itselläni joka puolella, eikä sitä tahdo saada hengiltä millään. Ravinteita se toki vedestä tarvitsee, eli ahkerien vedenvaihtojen altaassa, jossa ei lannotteita juuri käytetä, ei tämä rehu oikein kunnolla kasva. Mutta nestemäisen lurauttelu silloin tällöin korjaa tämän ongelman.

Elokuun Aponogeton cf. AW:ssa näkyy olevan juttua tästä kasvista.

[Mindi]

Toi oli tosi hyvä juttu ja kuvat kerto enemmän ku tuhat sanaa! Thanks!

[SpeedyGame]

Henkkoht suosikkeihin kuuluu anubiaat (sekä iso että pieni) ja punarotala. Anubias vahvalehtisenä ei joudu nyppivien kalojen uhriksi. Eikä rotalakaan niin hentoinen ole. Tumma väri,ja etenki rotalan punaisuus... No,sepä siitä

[Mindi]

Rotaloita tutkittuani onpi sekin tosiaan aivan mainio vaihtoehto! Jospa ois nyt silmää sit alkaa sisustaa nätimmäksi tuota purkkia...vai pitäneekö turvautua sisustusneuvojiin! Eikä tietty haittais jos kasvit kans eläis.
Vielä tuosta kasvivaloputken vaihdosta (viitaten ketjun ekaan viestiini), kannattaako kukaan näin ollen? Tilalle päivänvaloo?

[Akvaariofani :)]

Jättivesitähdikki ja kääpiökeihäslehti ovat hyviä. Itselläni oli joskus iät ajat sitten punarotaloita, eivätkä ne kauaa kestäneet.

[Danny]

Valoista:

Itse laittaisin ns. kasvivalon tilalle jonkun ns. cool white putken eli esim. 840:n. Tutkimustakin on tehty asiasta, että kasvit kasvavat paremmin kun ei ole pelkästään ns. päivänvaloputkia vaan että joukossa on juuri jotain viileän valkoista valoa (ei siis lämpimän valkoista, warm white, joka putkissa on merkattu esim. 827 tai 830).

Vallisneriasta: Kasvi suosii ilmeisesti karbonaatteja tai ainakin pystyy käyttämään niitä helposti hyväkseen, joten jos alkaliniteetti (karbonaattikovuus) ja kokonaiskovuus ovat alhaisia, saattaa Vallulla olla ongelmia. (Näin siis jos muita ongelmia ei ole...)

[menninkäinen]

minkälainen pohja sulla on? tuo kuulostaa nimittäin tutulta, minä en saanut kasveja millään kasvamaan ennen kuin vaihdoin hienoon hiekkaan. Ennen mulla oli kaikkein pienin "englanninjokisora". Suosittelen lämpimästi hiekkapohjaa, jos sitä ei vielä ole.

[Danny]

Niin ja voisit kertoa altaan ja putkien mitat mitat myös.

[-Alix-]

Minäkin kuuluin tuohon "mikään ei kasva altaassani" -kategoriaan. Siis ei mikään. Konnanputki, vesitähdikit, vesirutto, vallisneria - kaikki minä olen tappanut. Sitten laitoin kiljupöntön porisemaan ja avot! Ei ongelmaa enää! Suosittelen sydämellisesti! Se ei ole vaikeaa eikä vaivalloista, vaan ehdottomasti sen arvoista kun lopultakin "suuri kasvitaistelu" loppuu ja kasvit viihtyvät

Tässä selkeät ohjeet: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/hiivalla.php

[Mindi]

minkälainen pohja sulla on? tuo kuulostaa nimittäin tutulta, minä en saanut kasveja millään kasvamaan ennen kuin vaihdoin hienoon hiekkaan. Ennen mulla oli kaikkein pienin "englanninjokisora". Suosittelen lämpimästi hiekkapohjaa, jos sitä ei vielä ole.

Vaalea hiekkapuhallushiekka on ollu koko ajan! Se on todella hyvä pohja! Totta!

Akvan pituus 120cm ja putket 2*89cm, päivänvalo- ja kasvivaloputki, ....sikäli kun nyt osasin mitata putkien pituudet virallisesti oikein.. Päästä päähän kuiteki. Ja koska päivänvaloo on jo, niin oisko sit paha, että molemmat olisi päivänvaloputkia? Outoa tosiaan, että kasvivalon puolella voi kasvit huonommin. Nyt vaihdoin ne päittäin ja katson kuinka uusien kasvien käy kasvivalon alla, vai onko syy muualla.

Joo, kiljupönttö-asia on pian hoidossa, jahka ehdin letkun ostoon. Täytyy se nyt kokeilla sit.

[Mindi]

Tilanne tänään:
Hiivapönttö on ollu nyt muutamia päiviä toiminnassa, muutamia uusia kasveja istuteltu ja ravinnetta laitettu. Kasvit on vihreämpiä kuin koskaan ja ikivanha (ehkä joku melalehti, en tiedä) kitukasvuinen kuolemaan tuomittu etualan kasvikin alkoi tehdä uusia lehtiä!
Putkien paikanvaihto (päivänvalo ja se kasviputki) ei ole vielä näyttänyt merkkejä siitä, että voiko kasvit todellakin aiemmin sen kasviputken alla huonommin. Voikin olla että sillä ei ollut vaikutusta!
Joka tapauksessa voin sanoo VIHDOIN, että kasvit voi hyvin!
Toivottavasti en "nuolassu enne ku tipahtaa"!

[-Alix-]

Niin kauan kun hiivate porisee, niin et mitään nuolaisuja joudu katumaan Eikös vaan tunnu hyvältä?

[Mindi]

Kyllä tuntuu, kiitos! Ne onnistumisen elämykset!
Kivoja kuvia.. sen minkä sain katottuu ku koko aja herjas jotai.

[Liinanen]

Minullakin on ollut kiljupönttö nyt muutaman päivän toiminnassa, kun sen vihdoin sain toimimaan. PH:kin laski vihdoin noin seitsemään kun se on ollut noin 7.5-8. Nyt odottelen vaan että kasvit alkais rehottaa. KH nousi kahdesta kolmeen, onko tämä normaalia?
Kiljupöntöstä vielä, kuinka kauan teillä on se toiminut, siis yksi pullo ja kuinka paljon se pulputtaa? Laitoin aika paljon hiivaa ja aluksi vaahtoa tuli vähän liikaakin, nyt kuplii noin 2-3 sekunnin välein. Vähemmällä hiivalla ei käynyt kuin hetken aikaa. Varsinaista kaasukelloa minulla ei ole mutta letku on johdettu kukkaruukkuun, jonka sisällä on kertakäyttöinen muovimuki nurinpäin, joten uskoisin että hiilidioksidia liukenee näin hiukan enemmän veteen. Milloin tarvii pelätä että hiilidioksidia on liikaa vedessä?

[-Alix-]

KH nousi kahdesta kolmeen, onko tämä normaalia?

Lienee normaalia.

Kiljupöntöstä vielä, kuinka kauan teillä on se toiminut, siis yksi pullo ja kuinka paljon se pulputtaa?

Tuo riippuu kovasti käymislämmöstä ja liivatteen jäykkyydestä. Jos on oikein jämäkkää liivatetta ja lämpöinen huone niin se käy yli kuukauden, jos ei laita liivatetta ollenkaan, niin se pulputtaa miedossa huoneenlämmössä noin kolme viikkoa. Jos on kylmä niin käyminen on hidasta (tai loppuu kesken) ja jos on lämmintä niin se rohahtaa nopeasti. Vrt pullataikinan kohottaminen - toimii paremmin lämmössä. Tosin liian lämpimään ei kannata pulloa työntää, ettei se "posahda yli" hienolla vaahtoefektillä

Kannattaa kokeilla aktiivilevitintä, eli syöttää letkun jotenkin suodattimen sisälle niin että hiilidioksidi liukenee suodattimessa/sen ulostulossa. Minulla on 2252:ssa letkunpätkä ulostulon ja suihkuputken avulla ja sen keskelle on asennettu "hana" jonka avulla saa hiilidioksidilevittimeen virtausta.

Hiilidioksidia ei voi kaasukellolla työntää altaaseen liikaa, aktiivilevittimelläkin se voi olla vaikeaa.

[Liinanen]

Kiitos Alix! En vielä taida viritellä mitään suodattimiin, mutta ehkä myöhemmin. Huomasin juuri ettei pullo enää pulputakaan, taas on ollut partsin ovi auki ja huonelämpö laskenut liikaa, uskoisin. Laitoin kuuman vesipullon hiivapullon kylkeen, tehosi hyvin viimeksikin ja alkoi taas käymään. Täytyy laittaa vähemmän liivatetta seuraavaan pulloon, näyttää olevan aikamoista hienosäätöä tää touhu.