Minä yritin (silloin) 5-vuotiaalle markkinoida katkarapu- ja kotiloallasta omaan huoneeseensa, jotta saisin meille kakkosakvaarion. Kun tyttö viimein innostui asiasta, hän halusi vain ja ainoastaan miljoonakaloja (joita olisi halunnut jo ykkösakvaan). Ok, suostuin. Sitten meille tuli rain-in vaaleanpunaisia omenakotiloita ja adriannan punaisia katkarapuja, ja tyttö oli ihan myyty. Ilmoitti, ettei voidakaan ottaa miljoonakaloja, jos ne kerran saattavat näykkiä noita muita otuksia. (Minä olisin ollut valmis kokeilemaan yhteiseloa.) Kääpiömonniset ja piikkisilmät kelpasivat omppujen ja katkisten seuraan, ja tyttö on nyt tyytyväinen kalastoon.
Oikein ison akvaarion olisi halunnut, mutta kun naapurustossa oli myynnissä 60-litrainen niin se kävi.
Sisustus on ollut vaikeampaa. Yhteisymmärryksessä tyttö valitsi kaupasta puunjuuren näköisen juurakon, ulkoa pikkukiviä ja toisesta akvaariostamme punaisen aaltolumpeen, ja minä hiekkapohjan ja muita kasveja. Sen jälkeen joka kerta kun käytiin akvaariokaupoissa tyttö valitti, kun ei saa itse valita koristeita omaan akvaarioonsa.
![Evil or Very Mad [}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif)
Ihaninta, mitä tyttö on nähnyt, on aarrearkku, jonka vieressä oli pääkallo. Kaikki sillat, laivat, rauniot, kirkkaanväriset meritähdet sun muut olisivat myös kelvanneet. Minä vaan olin ikävä enkä ostanut.
Siinä vaiheessa kun tuo rupeaa itse hoitamaan akvaariotaan, niin saa varmaan myös luvan sisustaa sen mielensä mukaan. Omilla rahoillaan.