Perhoskirjoahvenen elämästä

[Lunni]

Olen joskus vuosia sitten harrastanut kyseistä lajia ja kalat kutivatkin useasti mutta muistan tällaisen ongelman lajista. Naaraat usein kutivat vain noin kolme neljä kertaa ja sitten ne kuin kuihtuivat pois eli ei enää ruoka maittanut eikä kupu pyöristynyt mädistä, piakkoin sitten kuolivat. Urokset jatkoivat hyvinvoivaa elämäänsä. Ravintona tarjosin survareita ja hiutaleita. Harvoin pääsin siihen että poikue ui, usein emot söivät. Keinotekoiseti sain kyllä poikasia kasvatetuksi. Haluaisin nyt esille tänne kokemuksia tämän lajin kudetuksista ja onko muillakin ollut samanlaisia ongelmia? Kiinnostaisi taas tuo laji mutta tuohon pulmaan en taas joutua.

[MikaMet]

Laji on "suhteellisen" lyhytikäinen myös minun kokemuksen mukaan...

[Lunni]

Kyllä, laji on lyhytikäinen mutta en usko että tässä on se kyseessä kun urokset kuitenkaan eivät kuihdu tällä tavoin. Eli miten saada naaraatkin taas kuntoon kudun jälkeen vai onko se niiden tuomio???

[Liinanen]

No tästäkö se minunkin uusien naaraiden kummallinen kuihtuminen ja kuolema johtuikin. Ensin tosiaan kutivat ja olivat ihan terveitä ja sitten laihtuivat, tulivat tosi apaattisiksi kunnes löysin ne kuolleena. Ensin toisen, myöhemmin toisen.

[Tigeri]

Saman huomion olen minäkin tehnyt. Tälläkin hetkellä altaassani uikentelee hyvävointinen kultaista muotoa oleva koiras, todella upea kala. Naaras todellakin vain kuihtui pois, ilman minkäänlaista sairauden yms. merkkiä. Kalat kutivat lähes joka toinen viikko, mutta kutu joutui aina monnisten suihin. Naaras oli kuollessaan vain vuoden ikäinen. Jonkin aikaa olen uutta naarasta etsiskellyt mutta ei ole osunut kohdalle tuota "kulta" muotoa olevaa, ainakaan järkevän noutomatkan päästä.

[aask]

Mulla taas vastaavaa kokemusta koiraan kanssa.
Kutua tapahtui 2-4 kertaa, koskaan kuitenkaan loppuun asti onnistumatta (monniset söivät). Yksi kaunis päivä koiras makasi kivien välissä kuolleena. Edellispäivänä oli vielä ollut yhtä loistava kuin ennenkin.
Naaraalle ostin uuden kaverin; keskenkasvuisen koiraan. Naaras lennättää tätä pitkin akvaariota eikä kutupuuhista vielä tietoakaan.

[allablaze]

Vähän samaa täällä... Akka on niin pyöreänä niin pyöreänä ja oikein komeassa väriloistossa, mutta ukkoa ei huvita... Nyt se on alkanut juuri tällälailla "hiipumaan". Elävällä ravinnolla ne on parhaiten pysyneet kuosissa, talveksi olen itse "onkinut" jos jotakin öttiäistä pakastimeen.. Ne pitävät virkeämpänä kuin kaupan pakasteet...

[akvaristi]

Mitenkäs teillä, jahtaako perhosukko akkaa/akkoja? Itselläni ukko tykkää lähestulkoon aina jahdata akkaa ympäri akvaariota, myös muina kuin ruoka-aikoina (on muuten ukon itsetunto kasvanut, hankkiessani sen muutama kuukausi sitten ei uskaltanut ruoka-aikana uhitella edes monnisille mutta nyt sitä pörhistellään jo niillekin).

Ja silloin tällöin ukko kyllä tykkää kosiskella akkaansa pullistelemalla (eli kalamaailmassa levittelemällä eviään ). Nyt lipsahdin aiheesta mutta pointtina oli siis, että onko akan jahtaaminen normaalia elämää (aikoinaan jo edesmenneet palettini tekivät samaa)? Olisiko toiveita mahdollisista kutusuunnitelmista ? Vai olisiko herralle syytä hankkia toinen puoliso tasoittamaan jahtia?