Kalastoa 95 litraiseen kippoon
Valvoja: Moderaattorit
Kalastoa 95 litraiseen kippoon
Jep eli omistuksessani on tuollainen n. 95 litrainen akvaario (pituus 74cm, korkeus 39cm, leveys 33cm).
Tällä hetkellä akvaariossa asustaa palettikala sekä partamonni, jotka molemmat ovat miespuolisia. Kasveina on karvalehteä josta tosin haluaisin päästä eroon johtuen kasvin yltiöpäisestä kasvuinnosta. Sisustuksena on ruukku sekä ympärille rakennettu kiviröykkiö sekä kannon kappale. Pohjalla on punertavaa perussoraa, raekoko on n. 3-5mm.
Nyt kuitenkin on akvaariokärpänen päässyt puraisemaan ja haluaisinkin uudistaa akvaariota. Mieleni tekisi muuttaa akvaariota enemmän Amazon-tyyppiseksi. Tässä listaa jota olen hieman alustavasti suunnitellut:
Kalastoa:
- Jokin kääpiöahvenpariskunta/kolmio (Olen hurahtanut töyhtökääpiöahveneen, riittääkö akvaarion koko?)
- Parvi tetroja Amazonin seudulta (Suosituksia lajista ja parven koosta otetaan vastaan.)
- Mieleni tekisi kovasti jotain pienikokoista plekoa, mutta tuohon purkkiin niitä lienee turha laittaa? Mitä suosittelisitte plekon korvaajaksi monni-ostastolle?
Kasvistoa:
- Olen ajatellut jonkinlaista vallisneriaa sekä keihäslehtiä.
Muuta:
- Tarkoituksena olisi hankkia isompi juurakko sekä rakentaa isompi kiviröykkiö.
- Soran tilalle olisi tarkoitus laittaa raekooltaan pienempää tavaraa.
Tässä nyt siis näitä omia mietteitäni mitä haluaisin. Onko tällainen Amazontyyppinen akvaario mahdollista toteuttaa näinkin pienessä purkissa? Mitä muuttaisitte alkuperäisistä suunnitelmistani?
Jo etukäteen kiitokset vastauksista!
Tällä hetkellä akvaariossa asustaa palettikala sekä partamonni, jotka molemmat ovat miespuolisia. Kasveina on karvalehteä josta tosin haluaisin päästä eroon johtuen kasvin yltiöpäisestä kasvuinnosta. Sisustuksena on ruukku sekä ympärille rakennettu kiviröykkiö sekä kannon kappale. Pohjalla on punertavaa perussoraa, raekoko on n. 3-5mm.
Nyt kuitenkin on akvaariokärpänen päässyt puraisemaan ja haluaisinkin uudistaa akvaariota. Mieleni tekisi muuttaa akvaariota enemmän Amazon-tyyppiseksi. Tässä listaa jota olen hieman alustavasti suunnitellut:
Kalastoa:
- Jokin kääpiöahvenpariskunta/kolmio (Olen hurahtanut töyhtökääpiöahveneen, riittääkö akvaarion koko?)
- Parvi tetroja Amazonin seudulta (Suosituksia lajista ja parven koosta otetaan vastaan.)
- Mieleni tekisi kovasti jotain pienikokoista plekoa, mutta tuohon purkkiin niitä lienee turha laittaa? Mitä suosittelisitte plekon korvaajaksi monni-ostastolle?
Kasvistoa:
- Olen ajatellut jonkinlaista vallisneriaa sekä keihäslehtiä.
Muuta:
- Tarkoituksena olisi hankkia isompi juurakko sekä rakentaa isompi kiviröykkiö.
- Soran tilalle olisi tarkoitus laittaa raekooltaan pienempää tavaraa.
Tässä nyt siis näitä omia mietteitäni mitä haluaisin. Onko tällainen Amazontyyppinen akvaario mahdollista toteuttaa näinkin pienessä purkissa? Mitä muuttaisitte alkuperäisistä suunnitelmistani?
Jo etukäteen kiitokset vastauksista!
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Ihan ensimmäiseksi olisi hyvä tietää altaan vesiarvot-> pH, nitraatti, nitriitti, GH ja KH, sekä lämpötila.
Palettikala on nimenomaan kirjoahven, tosin afrikasta ja melko äkäinen sellainen, joten jos töyhtökääpiöahvenia haluat kannattaa paletti antaa pois.
Jos nyt lähdetään rakentamaan kalastoa töyhtökääpiöahvenen/pariskunnan ympärille ja ajatellaan vesiarvojen olevan sitä ajtellen säädetyt niin sopivia allasseuralaisia voisivat olla seuraavat lajit esim.
-nuolimonni
-mustaneontetra
-sinineontetra
-marmoritapparakala
-kuparitetra
jne.
Käy läpi sivustoja ja listaa vaikka tänne omaa silmääsi miellyttäviä lajeja niin on helpompaa lähteä rakentamaan kalastoa.
Partamonnista saattaa kasvaa 15senttinen, reviiritietoinen körmy. Kannattaa varautua sen mahdolliseen nahinointiin töyhtöjen kanssa, samoin kuin siihen että töyhtöjen kutu "imutellaan" parempiin suihin.
Jos päätät luopua partamonnista, voisi sen tilalle ajatella vaikka 2 punaista noitamonnia.
Ehdotus kalastosta;
- töyhtökääpiö pariskunta
- 2 noitamonnia tai partis
- 4-6 nuolimonnia
- 20 sinineontetraa
(- 10 marmoritapparaa)
Mainitsemasi kasvit, vallisneriat ja keihäslehdet ovat kotoisin aasia, afrikka akselilta joten eivät oikein istu ajattelemaasi amazon-teemaan. Suosittelen tutustumaan Tropican sivuihin ja katselemaan sieltä silmää miellyttäviä etelä-amerikkalaisia kasveja. (vink. etusivulta löytyvällä "advanced search" + "continent" kohtaan "south america" niin saat oikeaan reunaan listan E-A:sta kasveista.)
Palettikala on nimenomaan kirjoahven, tosin afrikasta ja melko äkäinen sellainen, joten jos töyhtökääpiöahvenia haluat kannattaa paletti antaa pois.
Jos nyt lähdetään rakentamaan kalastoa töyhtökääpiöahvenen/pariskunnan ympärille ja ajatellaan vesiarvojen olevan sitä ajtellen säädetyt niin sopivia allasseuralaisia voisivat olla seuraavat lajit esim.
-nuolimonni
-mustaneontetra
-sinineontetra
-marmoritapparakala
-kuparitetra
jne.
Käy läpi sivustoja ja listaa vaikka tänne omaa silmääsi miellyttäviä lajeja niin on helpompaa lähteä rakentamaan kalastoa.
Partamonnista saattaa kasvaa 15senttinen, reviiritietoinen körmy. Kannattaa varautua sen mahdolliseen nahinointiin töyhtöjen kanssa, samoin kuin siihen että töyhtöjen kutu "imutellaan" parempiin suihin.
Jos päätät luopua partamonnista, voisi sen tilalle ajatella vaikka 2 punaista noitamonnia.
Ehdotus kalastosta;
- töyhtökääpiö pariskunta
- 2 noitamonnia tai partis
- 4-6 nuolimonnia
- 20 sinineontetraa
(- 10 marmoritapparaa)
Mainitsemasi kasvit, vallisneriat ja keihäslehdet ovat kotoisin aasia, afrikka akselilta joten eivät oikein istu ajattelemaasi amazon-teemaan. Suosittelen tutustumaan Tropican sivuihin ja katselemaan sieltä silmää miellyttäviä etelä-amerikkalaisia kasveja. (vink. etusivulta löytyvällä "advanced search" + "continent" kohtaan "south america" niin saat oikeaan reunaan listan E-A:sta kasveista.)
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
pH oli viimeisimmän mittauksen mukaan n. 7, lämpötila on n. 24c mutta lämmitin löytyy joten senhän avulla lämpötilan saa säädettyä sopivaksi. Muita testereitä en toistaiseksi omista, mutta ovat hankintalistalla.
Palettikalasta olen aikeissa luopua ellei se sitten kuolla kupsahda ennen sitä, sillä se on jo melko vanha. Partamonni saattaa myös etsiä uuden kodin, vaikka olenkin sen alle sentin mittaisesta vauvasta kasvattanut.
Nuolimonnit vaikuttavat mielenkiintoisilta kaloilta, samoin marmoritapparat. Ainut kysymysmerkki onkin, että saako tuohon kippoon järjestettyä riittävän kovan virtauksen niitä varten? Suodattimena on Eheim 2010 jonka läpivirtaus on säädettävissä 220-500 litraan/h. Entä mitenpä on noiden marmoritapparakalojen itsemurhahalukkuus? Miten kohtalokasta niille on oikeasti hypätä peitinlaseja päin?
Oikeastaan kaikki kääpiökirjoahvenet miellyttävät omaa silmää, mutta pienen surffailun jälkeen mieleen jäi ainakin seuraavanlaisia tuttavuuksia:
Perhoskirjoahven
Timanttikirjoahven
Rusokirjoahven
Keltakääpiöahven
Tropicaa sekä muita kasviaiheisia sivuja selaillessani löytyi erilaisia miekkakasveja, jotka vaikuttivat varsin asiallisilta. Myös Hygrophila guianensis eli ilmeisesti Amerikanvesitähdikki on kiinnostava.
Palettikalasta olen aikeissa luopua ellei se sitten kuolla kupsahda ennen sitä, sillä se on jo melko vanha. Partamonni saattaa myös etsiä uuden kodin, vaikka olenkin sen alle sentin mittaisesta vauvasta kasvattanut.

Nuolimonnit vaikuttavat mielenkiintoisilta kaloilta, samoin marmoritapparat. Ainut kysymysmerkki onkin, että saako tuohon kippoon järjestettyä riittävän kovan virtauksen niitä varten? Suodattimena on Eheim 2010 jonka läpivirtaus on säädettävissä 220-500 litraan/h. Entä mitenpä on noiden marmoritapparakalojen itsemurhahalukkuus? Miten kohtalokasta niille on oikeasti hypätä peitinlaseja päin?
Oikeastaan kaikki kääpiökirjoahvenet miellyttävät omaa silmää, mutta pienen surffailun jälkeen mieleen jäi ainakin seuraavanlaisia tuttavuuksia:
Perhoskirjoahven
Timanttikirjoahven
Rusokirjoahven
Keltakääpiöahven
Tropicaa sekä muita kasviaiheisia sivuja selaillessani löytyi erilaisia miekkakasveja, jotka vaikuttivat varsin asiallisilta. Myös Hygrophila guianensis eli ilmeisesti Amerikanvesitähdikki on kiinnostava.
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Kyllä pitäisi saada kiertoa ihan kohtuullisesti jo tuolla 2010 kiertoa, hapetus melkein tärkeämpää ainakin ottojen kannalta, ainakin omassa altaassa moisen huomannut.
Marmoritapparat eivät varsinaisesti virtausta tarvitse vaan tarpeeksi pintakasveja/pintaan ulottuvia puskia luomaan piilopaikkoja. Meillä pääasiallisesti oleilevat tyynissä kohdissa, välillä taas innostutaan kisailemaan oikein vauhdilla ihan suodattimen ulostulovirtauksessa.
Yksikään ei ole meillä heittänyt veiviään kalautettuaan nuppinsa peitinlasiin, siihen kylläkin on että ukko unohti vedenvaihdon jälkeen lasit auki... tulos 3 tapparaa lattialla.
Marmoritapparat eivät varsinaisesti virtausta tarvitse vaan tarpeeksi pintakasveja/pintaan ulottuvia puskia luomaan piilopaikkoja. Meillä pääasiallisesti oleilevat tyynissä kohdissa, välillä taas innostutaan kisailemaan oikein vauhdilla ihan suodattimen ulostulovirtauksessa.
Yksikään ei ole meillä heittänyt veiviään kalautettuaan nuppinsa peitinlasiin, siihen kylläkin on että ukko unohti vedenvaihdon jälkeen lasit auki... tulos 3 tapparaa lattialla.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Hapetin löytyy omasta takaa, eli se siis sinne surrailemaan myös?
Peitinlasit peittävät akvaarion lähes kokonaan, mutta keskelle jää noin sentin levyinen ruokinta-aukko. Tämä pitänee ilmeisesti peittää etteivät tapparakalat pääse sieltä sitten pois pomppimaan?
Kasvistosta sen verran, että jos akvaarioon sitten jättäisi myös noita karvalehtiä kun ovat niin kovia kasvamaan ja samalla ne tarjoaisivat suojaa noille tapparakaloille?
Elikkä tämän hetkinen kalastosuunnitelma:
Pari töyhtökääpiöahvenia
Parvi marmoritapparakaloja, 10kpl
Nuolimonneja 5kpl
Partamonni
Tuolla kalastolla ei varmaan tule vielä liian ahdasta? Entä onko jotain muuta kääpiöahvenlajia joka sopisi tuonne töyhtöjen korvaajaksi?
Peitinlasit peittävät akvaarion lähes kokonaan, mutta keskelle jää noin sentin levyinen ruokinta-aukko. Tämä pitänee ilmeisesti peittää etteivät tapparakalat pääse sieltä sitten pois pomppimaan?
Kasvistosta sen verran, että jos akvaarioon sitten jättäisi myös noita karvalehtiä kun ovat niin kovia kasvamaan ja samalla ne tarjoaisivat suojaa noille tapparakaloille?
Elikkä tämän hetkinen kalastosuunnitelma:
Pari töyhtökääpiöahvenia
Parvi marmoritapparakaloja, 10kpl
Nuolimonneja 5kpl
Partamonni
Tuolla kalastolla ei varmaan tule vielä liian ahdasta? Entä onko jotain muuta kääpiöahvenlajia joka sopisi tuonne töyhtöjen korvaajaksi?
Kannattaa kyllä todella tarkkaan tilkitä kaikki reiät. Ihan ruokintakulmistakin ovat onnistuneet tapparat lattialle hyppimään.
Kyllä tuonne töyhtöjen sijasta menee varmaan rusokirjot ja ehkä perhosetkin, keltakääpiötä voin ainakin täysin varauksetta suositella. Ihastuttavia, kauniita ja ahvenista kilteimmästä päästä, silti erittäin mielenkiintoisia seurattavia.
Kyllä tuonne töyhtöjen sijasta menee varmaan rusokirjot ja ehkä perhosetkin, keltakääpiötä voin ainakin täysin varauksetta suositella. Ihastuttavia, kauniita ja ahvenista kilteimmästä päästä, silti erittäin mielenkiintoisia seurattavia.
Eli nostellaanpas taas tätä hieman. Olisi siis vielä kysyttävää noista pienemmistä kirjoahvenista.
Elikkä miten tuonne menee noita pienempiä kirjoahvenia? Rusokirjot taitavat olla liian suuria tähän purkkiin? Miten on seuraavien kalojen kanssa?
- Rubiinikirjoahven (Apistogramma macmasteri)
- Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
?
Mahtuvatko asustelemaan tuolla akvassa, jos seurana on:
- Partisukko
- 20 Sinineontetraa
- 5 Ottoa
?
Entä noiden käppänöiden määrä. Ilmeisesti noita tulisi pitää muodostelmassa 1+2, mutta tuonne mahtunee vain 1+1?
Elikkä miten tuonne menee noita pienempiä kirjoahvenia? Rusokirjot taitavat olla liian suuria tähän purkkiin? Miten on seuraavien kalojen kanssa?
- Rubiinikirjoahven (Apistogramma macmasteri)
- Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
?
Mahtuvatko asustelemaan tuolla akvassa, jos seurana on:
- Partisukko
- 20 Sinineontetraa
- 5 Ottoa
?
Entä noiden käppänöiden määrä. Ilmeisesti noita tulisi pitää muodostelmassa 1+2, mutta tuonne mahtunee vain 1+1?
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Ei missään nimessä rusoa noin pieneen muutenkaan, vaikka itse seura ei rajoituksia tässä kohtaa asettaisikaan.Kekka kirjoitti:Eli nostellaanpas taas tätä hieman. Olisi siis vielä kysyttävää noista pienemmistä kirjoahvenista.
Elikkä miten tuonne menee noita pienempiä kirjoahvenia? Rusokirjot taitavat olla liian suuria tähän purkkiin? Miten on seuraavien kalojen kanssa?
- Rubiinikirjoahven (Apistogramma macmasteri)
- Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
?
Mahtuvatko asustelemaan tuolla akvassa, jos seurana on:
- Partisukko
- 20 Sinineontetraa
- 5 Ottoa
?
Entä noiden käppänöiden määrä. Ilmeisesti noita tulisi pitää muodostelmassa 1+2, mutta tuonne mahtunee vain 1+1?
Sen sijaan nuo apistot kyllä menevät. Itse olen luopunut noiden haaremissa pitämisestä ja pitänyt vain pariskunnittain. Toimii mielestäni paremmin.
Sinineoneja ottaisin enemmän, jopa tuplamäärän.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... d5730439ea
http://fishbase.sinica.edu.tw/summary/S ... p?id=46660
http://www.nscontact.com/catalogue/-nsc ... lidae.aspx
http://www.jjphoto.dk/fish_archive/aqua ... asteri.htm
http://badmanstropicalfish.com/stats/ci ... ids1d.html
Minusta kun googlella löytyy paljonkin...![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
http://fishbase.sinica.edu.tw/summary/S ... p?id=46660
http://www.nscontact.com/catalogue/-nsc ... lidae.aspx
http://www.jjphoto.dk/fish_archive/aqua ... asteri.htm
http://badmanstropicalfish.com/stats/ci ... ids1d.html
Minusta kun googlella löytyy paljonkin...
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Rubiinitetrat kävisivät ihan hyvin tuohon kokoonpanoon. Niitä ehkä kannattaisi laittaa vähemmän kuin sinineonteroja, sillä kasvavat hieman suuremmiksi. Esimerkiksi 12-18 kappaletta voisi olla sopiva parvi rubiineja.
Intiaaninsulat ovat rubiinitetroja vauhdikkaampia, itse valitsisin siksi mielummin rubiineja tuon kokoiseen altaaseen, jossa tilaa ei ole ihan mahdottomasti.
Intiaaninsulat ovat rubiinitetroja vauhdikkaampia, itse valitsisin siksi mielummin rubiineja tuon kokoiseen altaaseen, jossa tilaa ei ole ihan mahdottomasti.