Yhteyttämisestä

[PimpBot9000]

Mistä johtuu, että kasvit pökkäävät enemmän kuplaa illalla? Ilmeisesti ne yhteyttävät nopeammin, koska pH näyttää aina nousevan iltaa kohden.

Mutta jos näin on, miksi näin on?

Ja mihin ihmeeseen perustuu se että sininen valo lisää pituuskasvua ja punainen paksuuskasvua (vai oliko se toistepäin)?

[sani]

Mistä johtuu, että kasvit pökkäävät enemmän kuplaa illalla? Ilmeisesti ne yhteyttävät nopeammin, koska pH näyttää aina nousevan iltaa kohden.

Eivät ne yhteytä sen nopeammin, mutta yleensä iltaan mennessä vedessä on happea niin paljon (=ylikyllästys) että se kuplii pois veteen liukenemisen sijasta.

[tappajatäti]

Eikö pH liity hiilidioksidin kiertoon? Eli yöllä kasvit tuottavat hiilidioksidia, samoin kuin kalat, ja se puolestaan happamoittaa vettä ja/tai alentaa KH:ta. Päivällä kasvit yhteyttävät hiilaria pois, jolloin pH pyrkii nousemaan. Kiljupöntöllä pH tuntuisi olevan jatkuvasti alempi, eikä heittele niin paljon kasvien yhteyttämisen mukaan (=päivälläkin liuennutta hiilidioksidia on runsaahkosti).

Ja kuplat viittaa happipitoisuuteen tai yleensä liuenneiden kaasujen määrään?

[PimpBot9000]

Eivät ne yhteytä sen nopeammin, mutta yleensä iltaan mennessä vedessä on happea niin paljon (=ylikyllästys) että se kuplii pois veteen liukenemisen sijasta.

Selkis.

[Jakulaari]

Ja mihin ihmeeseen perustuu se että sininen valo lisää pituuskasvua ja punainen paksuuskasvua (vai oliko se toistepäin)?

Eikös nuo kasvi valot ole yleensä puna sävyisiä? Jotenkin niin asian olen ymmärtänyt, että niiden valo spektri olisi kasveille hyödyllisempi (ikävä kyllä kaiketi myös leville). Niinhän puutkin kasvaa aukealla valoisassa leveiksi ja tuuheiksi ja varjoisassa ryteikössä pitkiksi ja kapeiksi. Mikseivät myös akva kasvit tekisi samoin jos "oikean laista" valoa ei ole riittävästi? Näin mun maalais järjellä ajateltuna ainakin...

[Kaiku]

Monen, monen vuoden takaisista kasvifysiologian / -morfologian jutuista muistelisin, että tuo sinisen ja punaisen valon erilainen vaikutus lähtee ihan jostan solutason reaktiosta liikkeelle... Pitää siis paikkaansa, että toisen värinen valo kasvattaa enemmän pituutta ja toinen leveyttä (en nyt sitten sitäkään muista, että kumpi oli kumpi) ja sen takia molempia on ns. kasvivaloissa (näyttävätkin jokseenkin violeteilta). Enempää en uskalla sanoa, koska muistikuvat on todella hataria... Ehkäpä joku biologi / kasvitieteilijä selventää asiaa?

[harrykaa]

Pari selvennysta biologilta ja kemistilta:

Sinisen ja punaisen valon vaikuts ei lahde mistaan solutasosta liikkeelle. Kyse on siita kuinka kasvin solun pigmentit (mm. klorofyllit a, b ja c seka karoteenit) ottavat vastaan fotoneja (siis valoenergiaa). Tiedetaan etta klorofyllit ottavat vastaan seka sinista etta punaista valoa, karoteenit hiukan vihertavampaa sinista. Periaatteessa siis ihan sama onko valoenergia sinista vai punaista aallonpituutta.

MUTTA. Maakasveille punainen on myos hyvin tehokas, yhta tehokas kuin sininen. Sen sijaan vesikasveille punaisesta on sita vahemman hyotya, mita syvemmassa vedessa ne kasvavat.
Jo metrin syyvyydessa alkaa punainen valo havita kokonaan (vesipatsas imee sen itseensa) ja 50 senttisessa akvaariossa sinista valoa on 22-35 % prosenttia enemman. Etta silleen.

Sitten pituuskasvusta. Valo saa aina kasvin kasvamaan paksuutta ja leveytta seka tietenkin pituutta (auksiini-hormonit). Mutta gibberelliini-hormoonia erittyy enemman hamaran puolella ja se aiheuttaa nimenomaan pituuskasvua. Siksi kasvi nayttaa kaantyvan valoon pain kun se kasvaa pituutta varjon puolelta.

t. Harry
PS. Sori, etta skandit on pois kaytosta!

[PimpBot9000]

Jo metrin syyvyydessa alkaa punainen valo havita kokonaan (vesipatsas imee sen itseensa) ja 50 senttisessa akvaariossa sinista valoa on 22-35 % prosenttia enemman. Etta silleen.

Sitten pituuskasvusta. Valo saa aina kasvin kasvamaan paksuutta ja leveytta seka tietenkin pituutta (auksiini-hormonit). Mutta gibberelliini-hormoonia erittyy enemman hamaran puolella ja se aiheuttaa nimenomaan pituuskasvua.

Tämän ajatuskulun mukaan punakasvun _vähyys_ lisäisi pituuskasvua. Mikäli kasvi on syvällä, sinne ei pääse tarpeeksi punaista valoa, joten kasvin pitäisi kasvaa pituutta, jotta se saa punaista valoa ja yhteyttäminen olisi mahd. tehokasta.

Ehkä tässä niinkään ei ole kyse sinisen ja punaisen valon määristä vaan niiden intensiteettien suhteista. Näin siis fyysikon logiikalla.

EDIT: Mikäli molempien valon spektrien intensiteettien suhde on sopiva, kasvin ei kannata kuluttaa energiaa pituuskasvuun, vaan kasvattaa paksuuttaan, jolloin pinta-ala, jolla se valoa absorboi olisi mahdollisimman suuri. Eikö kuulosta aika järkevältä?

EDIT: Tarkistin faktat, se onkin juuri toisinpäin. Punainen lisää pituuskasvua. Punaisen valon määrä suhteessa siniseen on suuri, Joten sen siis kannattaa kasvattaa pituutta jotta se saa maksimaalisen määrän sinistä valoa. Onko siis sininen valo yhteyttämisen kannalta tehokkaampaa? Tämän teorian puolesta puhuisi se, että sininen valo on energeettisesmpää kuin punainen. Okei, en enää ittekään tiiä mitä höpisen.

[harrykaa]

Tämän ajatuskulun mukaan punakasvun _vähyys_ lisäisi pituuskasvua. Mikäli kasvi on syvällä, sinne ei pääse tarpeeksi punaista valoa, joten kasvin pitäisi kasvaa pituutta, jotta se saa punaista valoa ja yhteyttäminen olisi mahd. tehokasta.

Ehkä tässä niinkään ei ole kyse sinisen ja punaisen valon määristä vaan niiden intensiteettien suhteista. Näin siis fyysikon logiikalla.

EDIT: Mikäli molempien valon spektrien intensiteettien suhde on sopiva, kasvin ei kannata kuluttaa energiaa pituuskasvuun, vaan kasvattaa paksuuttaan, jolloin pinta-ala, jolla se valoa absorboi olisi mahdollisimman suuri. Eikö kuulosta aika järkevältä?

EDIT: Tarkistin faktat, se onkin juuri toisinpäin. Punainen lisää pituuskasvua. Punaisen valon määrä suhteessa siniseen on suuri, Joten sen siis kannattaa kasvattaa pituutta jotta se saa maksimaalisen määrän sinistä valoa. Onko siis sininen valo yhteyttämisen kannalta tehokkaampaa? Tämän teorian puolesta puhuisi se, että sininen valo on energeettisesmpää kuin punainen. Okei, en enää ittekään tiiä mitä höpisen.

Tuota logiikkaa ei nyt oikein ymmärrä mitenkään.
Kannattaa aloittaa alusta.
Koska kasvit eivät luonnollisesti ole ajattelevia olentoja, ne kasvavat aina ja samalla tavalla, jos edellytykset täyttyvät. Mikäli jokin menee vikaan, kasvi kuolee tähän tai hävitessään kilpailussa toisten kanssa. Tämä on kylmä luonnonlaki.

Vesikasvit ovat evoluution aikana kehittyneet hyödyntämään sinistä valoa (siis siniselle valolle herkällä pigmentillä), koska punainen valo ei ulotu syvälle veteen ja matalampaankin veteen vähäisemmin kuin sininen.
Sen sijaan maakasvit ovat kehittyneet hyödyntämään auringonvalosta punaista valoa, koska sitä on ilmassa enemmän tarjolla kuin sinistä.

Tämä edellinen on siis kehittänyt kasveille tietyille valon aallonpituuksille herkät pigmentit (klorofyllit ja karoteenit). Kasville valo antaa energiaa, jotta fotosynteesi onnistuu. Ei ole sinänsä merkitystä millä aallonpituudella valo on, mutta vesikasvi tarvitsee ilmassa olevasta valonlähteestä (aurinko tai lamppu) suhteessa enemmän punaista valoa kuin sinistä, koska punaista menee hukkaan imeytyessään veteen.

Kasvilla ei ole eri aallonpituuksille eri tavoin reagoivia reseptoreita, joten se ei tunnista aallonpituuksia. Kasvin (sekä vesi- että maakasvit) on kuitenkin nopeutettava kasvua liian hämärässä, koska muuten se kuolee energian vähyyteen. Luonnonvalinta on siis jättänyt henkiin vain sellaiset kasvit, jotka ovat näin reagoineet. Pohjakasveille on myös kehittynyt kyky aloittaa kasvukauden kasvu aikaisemmin ja nopeammin kuin fyysisesti korkeammat kasvit, jotta valoa saa ennen kuin korkeat kasvit varjostavat liikaa (esim. lehtojen aluskasvillisuus).

t. Harry

[Jakulaari]

Melkoisen mielenkiintoista tosiaan. Aika jännä se on ihmisen pää. Kun olen kyllä aina tennyt että sininen sukelluspuku on parempi kun punainen, koska se näkyy vedessä pitemmälle. En kumminkaan ole yhdistänyt tätä valon toimintaan vedessä. Noh, aina oppii.
Osaisiko joku vielä selittää mulle miksi esim. vedensuosikki menee "suppuun" 1,5 tuntia ennen valojen sammumistaja on aamulla taas auki?
Niin voisin sitten lakata vaivaamasta pientä päätäni tälläkin asialla.

[-Silli-]

Oman ymmärrykseni mukaan kasveilla on sisään rakennettu vuorokausi eli sirkadiaaninen rytmi. Lukuisat kasvit, sekä vedessä että maalla, noudattavat niille kehittynyttä rytmiä erilaisilla lehti ja terälehti asennoilla. Nämä asennonvaihtelut säilyvät, ainakin jonkin aikaa, vaikka kasvia valaistaisiin 24h. Niitä säätelevät kasvihormonit, valo ja luultavasti myös muut ympäristötekijät...
Niin, miksi se vedensuosikki (monen muun akvaariokasvin tapaan) sitten menee yöksi suppuun. Arvaukseksi menee, mutta voisi luulla, että kyseessä on suojautumismekanismi... Useilla kukillahan terälehden sulkeutuvat yöksi, jotta tärkeät heteet ja emi olisivat suojassa. Ehkäpä vesikasveilla on ollut hyödyllistä suojata myös uusimmat ja herkimmät kärkilehdet yön ajaksi...? Mihin biokemiallisiin reaktioihin se sitten perustuu, en osaa vastata. Mielenkiinnolla kyllä lukisin, jos joku muu tietää.

PS. Harrykaa, olen elänyt siinä uskossa, että hämärän puolella erittyisi enemmän nimenomaan auksiinia, eikä gibberelliiniä. Eli auksiinin erityksen vuoksi kasvi kääntyisi valoon. Olenko oikeassa?

[harrykaa]

PS. Harrykaa, olen elänyt siinä uskossa, että hämärän puolella erittyisi enemmän nimenomaan auksiinia, eikä gibberelliiniä. Eli auksiinin erityksen vuoksi kasvi kääntyisi valoon. Olenko oikeassa?

Gibberelliini aiheuttaa pituuskasvua. Sitä kehittyy kasvin pimeän puolen osissa. Mikäli koko kasvi on liian hämärässä, hormonia kehittyy koko kasvupisteiden alueilla ja aikaan saa pitkän ja laihan kasvin, joka siis kurkottaa valoon päin.

Lisäksi korkeat ja alhaiset lämpötilat (siis kasville lajikohtaisesti kuitenkin vielä soveliaat) jättävät kasvin lyhytkasvuisemmaksi kuin nk. sopiva lämpötila.

t. Harry