Kun lapposimme 128ltr kasvialtaan pohjaa, sonnan joukossa ämpäriin osui myös tämän näköinen olio. Kaveri siis kuvassa pers kameraa kohti. Onko säihkysilmä vaarallinen kaloille, katkaravuille tai kasveille ja mikä se ylipäätään on? Tuntuu viihtyvän vedenpinnan alapuolella ja uiskentelee sujuvasti vuoristorataseikkailustaan huolimatta.
Post Skraapum: Ai niin, kooltaan olio on tavallisen kärpäsen luokkaa.
Jälki Post Skraapum: Jotenkin minä pidin niistä leppäkertuista enemmän.
Minusta näyttäisi joltain korennon toukalta... tosin takapään sukaset puuttuvat (vai puuttuvatko? tai ehkä eivät näy kuvassa?) Sivukuva olisi ollut hyvä tunnistamisen kannalta, näkyisivät suuosatkin sivulta.
Olen samaa mieltä. Se on jonkin sudenkorennon toukka, eli otus on kasvaessaan vaarallinen pienille kaloille ja katkaravuille, koska se on erittäin todennäköisesti peto. Jos on kiinnostusta, elukan saattaisi pystyä kasvattamaan vaaratta täysikasvuiseksi omassa pikku altaassaan vaikkapa hyttysentoukkapakasteella. Kyseessähän saattaa olla jokin eksoottinen laji, jos se on tullut ostettujen kasvien tai kalojen mukana kaukomailta. Esim. Takashi Amano kertoo eräässä kirjassaan kasvattaneensa akvaariossaan kasvien mukana tulleen todennäköisesti afrikkalaisen sudenkorennon ja havainneensa kuokkavieraan vasta sitten, kun se lenteli huoneessa.
"If the desired tank seems too expensive, settle for a cheaper one" - Takashi Amano
Juska kirjoitti:Kyseessähän saattaa olla jokin eksoottinen laji, jos se on tullut ostettujen kasvien tai kalojen mukana kaukomailta. Esim. Takashi Amano kertoo eräässä kirjassaan kasvattaneensa akvaariossaan kasvien mukana tulleen todennäköisesti afrikkalaisen sudenkorennon ja havainneensa kuokkavieraan vasta sitten, kun se lenteli huoneessa.
Olen jo pitkään haaveillut, että akvaarioliikkeistä saisi ostaa elävien surviaistoukkien tapaan "Aasia-sekoituksen" tai "Rio Negro -sekoituksen" joissa olisi lajitelma vesihyönteisten toukka-asteita aidosta ympäristöstä kerättynä. Ne sitten kuoriutuisivat kotiakvaariossa ja saataisiin biotooppeihin vähän ilmettä samaan tyyliin kuin kesäisin lammikoissa.
Tuntemani akvaristi laittoi tietämättään sukeltajan akvaarioon, ja otti sen sieltä poies seuraavana päivänä, kun se oli tappanut kaksi partista. Sitä ennen se oli laittanut hauenpoikasen, joka söi niinikään pari pientä kalaa.
Meitä on moneen lähtöön blaablaablaa...
saurama kirjoitti:Kun lapposimme 128ltr kasvialtaan pohjaa, sonnan joukossa ämpäriin osui myös tämän näköinen olio.
En tiedä mikä tuo oli, mutta oli, mutta niitä tai joitain muita vähän tuon tapaisia oli täälläkin kesällä. Tai jotain tuohon kuvaan sopivia kuoriaisia. Ainoa hyönteinen, mikä viime kesänä eksyi 6 kerroksen avonaisista ikkunoista sisään. Yleensä vain aiheuttivat töksähteleviä ääniä riisipallossa. Yksi oli uidakin yrittänyt opetella huonolla menestyksellä. Oli, ja on kai vieläkin, akvaariossa yhdessä kivenkolossa.
Olisivatko olleet vihreitä ja jonkin värisillä pilkuilla varustettuja. En muista. En ollut nähnyt ennen viime kesää.
Minä luulin, että toukalla ei ole hyönteisen ruumiinrakennetta. Mikäli on, tuo voi hyvin olla sitten vaikka mikä. Taisi joka tapauksessa kupsahtaa jo purkkiin, johon se siirrettiin eli väliäkö sillä sitten toisaalta kamalasti. Olio tuli meille oletettavasti jossain kasvipotissa.
Niin, unohdin mainita, että otus oli helppo tunnistaa sudenkorennontoukaksi Michael Chineryn hyönteisoppaan kuvien perusteella. Chinery sisältää omat sivut hyönteisten vedessä eläville toukille ja niiden perusteella pystyi heti näkemään, että kyseessä voi olla vain sudenkorennon toukkamuoto. Tarkka laji jää tietenkin täydeksi arvoitukseksi. Koska kuva on loistava, siitä näkee heti kaikki tunnistuksen kannalta olennaiset piirteet: mm. kolmen jalkaparin perusteella elukan on pakko olla hyönteinen. Mitä tulee hyönteisten toukkamuotojen aikuispiirteiden määrään, niin tässä suhteessa hyönteislajit eroavat toisistaan melkoisesti.
"If the desired tank seems too expensive, settle for a cheaper one" - Takashi Amano
Juska kirjoitti:Mitä tulee hyönteisten toukkamuotojen aikuispiirteiden määrään, niin tässä suhteessa hyönteislajit eroavat toisistaan melkoisesti.
Niin, osalla on ns. vähittäinen-, kun taas osalla on ns. täydellinen muodonvaihdos.
Näiden vähittäisen muodonvaihdoksen omaavien hyönteisten toukkamuodot, kuten juuri sudenkorenton, muistuttavat melkoisesti aikuisia yksilöitä ja niiltä puuttuu selkeä koteloitumisvaihe (kuten esim. perhosilla on); jossain vaiheessa toukka vain kiipeää vedestä pois, sen nahka repeää ja aikuinen yksilö puskee ulos.
Mulla oli kans akvaariossa aivan upea kirkkaan vihreä korennon toukka. Se oli prikulleen saman sävyinen kuin pintakasvi ja siksi aikas vaikea erottaa. Vein sen näytille Turun Yliopistoon ja sitä veikattiin tytönkorennon toukaksi. Väri oli kuulemma vaan aikas outo. Oli aikas ärhäkkä pikkuinen. Kaadoin sen takaisin akvaarioon ja ikävä kyllä seeprakirjoahven pisti sen samantien poskeensa.
Löysin kolme kappaletta aikuisia korentoja muutaman päivän välein huhtikuussa 2001. Luulin niitä aluksi kotimaisiksi kotennoiksi mutta myöhemmin selvisi että ne kuuluivat eksoottiseen faunaan ja joita esiintyi Vähä-Aasiassa Japaniin ja etelä-Filippiineille asti.
Korennot olivat kirkkaanvärisiä noin 3 cm pitkiä. Toukka nahkoja en löytänyt. Korennoilla ei ole koteloa vaan vaillinainen muodonmuutos. Toukka nousee maalle ja siitä kuoriutuu aikuinen korento.
Minun korentoni tulivat luultavasti kasvien mukana. Kaksi löytyi akvaarion kansilasin alta ja yksi oli lennähtänyt akvaariosta huoneen seinälle.
Kaksi korennoista on tällä hetkellä Pekka Valtosen kokoelmissa Kangasalassa. Kolmas yksilö tuhoutui litystyessään äkillisesti sanomalehden ja seinän väliin.