Pariskunta on ollut altaassa ollut runsaan kuukauden ja olen alkanut miettimään, että täytyiskö ukolle hankkia vielä toinen akka?
Sulassa sovussa pariskunta päivisin, mutta valojen sammuttua ukko ajaa hullun lailla takaa akkaa ympäri allasta.
Ukko ajaa akan toiseen päähän allasta ja tämä toistuu aina kun akka tulee perässä toisen päähän. Mikähän tähänkin auttaisi?
Perhoskirjoahven pariskunta
Valvoja: Moderaattorit
-
- Senior Member
- Viestit: 779
- Liittynyt: 19:45, 26.02.2006
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Minkä kokoinen allas on? Olisi hyvä, jos tällaisille "parisuhdesotkuisille" olisi allas, jossa on runsaasti kasvillisuutta.
Käsittääkseni näillä ahvenilla saattaa olla sellainenkin homma, ettei toisen pärstä vain yksinkertaisesti miellytä. Toisen akan hankkiminenkaan ei siis ole huono vaihtoehto, varsinkaan jos nykyinen akka näyttää vähänkin selkäänsä saaneelta. Itselläni edellinen pariskunta kuti jatkuvasti samassa altaassa missä tämän nykyinenkin pariskunta on, mutta uusi ukko ei saa mitään aikaiseksi vaikka naaras olisi kuinka kutuvalmis. Voi siis tulevaisuudessa olla ukon vaihto edessä, ei kai niistä väkisinkään paria saa!
En tosin ymmärrä, että miksi se vain yöllä sitä jahtaa?
Käsittääkseni näillä ahvenilla saattaa olla sellainenkin homma, ettei toisen pärstä vain yksinkertaisesti miellytä. Toisen akan hankkiminenkaan ei siis ole huono vaihtoehto, varsinkaan jos nykyinen akka näyttää vähänkin selkäänsä saaneelta. Itselläni edellinen pariskunta kuti jatkuvasti samassa altaassa missä tämän nykyinenkin pariskunta on, mutta uusi ukko ei saa mitään aikaiseksi vaikka naaras olisi kuinka kutuvalmis. Voi siis tulevaisuudessa olla ukon vaihto edessä, ei kai niistä väkisinkään paria saa!
En tosin ymmärrä, että miksi se vain yöllä sitä jahtaa?
-
- Advanced Member
- Viestit: 2040
- Liittynyt: 11:12, 28.05.2004
- Paikkakunta: keuruu
Jaa yöllä jahtaa - on se luontoäiti ihmeellinen saavutuksineen! Näitten ahvenoitten ja lapyrinttikalojen päähänpistoja on todellakin toisinaan hieman vaikea ymmärtää...
Mikä siinä on että monesti kaikki vähän älykkäämmät lajit (mukaanlukien ihminen) on aina tämmöisiä vinksahtaineita - tai vakavammin puhuen, että on suuria yksilöeroja? Ehkä juuri niiden ilmaantuminen vie evoluutiota eteenpäin!
Mikä siinä on että monesti kaikki vähän älykkäämmät lajit (mukaanlukien ihminen) on aina tämmöisiä vinksahtaineita - tai vakavammin puhuen, että on suuria yksilöeroja? Ehkä juuri niiden ilmaantuminen vie evoluutiota eteenpäin!
Minä juon nyt kahvia!
allas on 100l ja kasvillisuutta on runsaasti. Vielä tilanne ei ainakaan niin paha, että tyttö saisi pahasti selkäänsä.
Täytyy seurailla tilannetta ja harkita toista tyttö kalaa jos tilanne sitä vaatii.
Voiko johtua siitä, että seurana ahvenilla ennen tätä päivää vain partamonni, piikkisilmiä ja sukarapuja. Joku täällä puhui ns. kohdekaloista joilloin ahvenet eivät repisi toisiaan.
Tänään kävin hakemassa parven tetroja, josko meno rauhottuisi kun on muitakin kaloja.
Täytyy seurailla tilannetta ja harkita toista tyttö kalaa jos tilanne sitä vaatii.
Voiko johtua siitä, että seurana ahvenilla ennen tätä päivää vain partamonni, piikkisilmiä ja sukarapuja. Joku täällä puhui ns. kohdekaloista joilloin ahvenet eivät repisi toisiaan.
Tänään kävin hakemassa parven tetroja, josko meno rauhottuisi kun on muitakin kaloja.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2040
- Liittynyt: 11:12, 28.05.2004
- Paikkakunta: keuruu
Kohde/hälytyskalat voivat auttaa (nähtäväksi jää, auttavatko).
Kohdekalat ovat aggression kohteita, jotta esim. aggressio suuntautuisi parisuhteesta muihin kaloihin.
Hälytyskalat taas viestivät liikkeellään ja läsnäolollaan, että vaaraa ei ole: kun ne rentoutuvat, niin myös ahvenet.
Usein tietysti yksi ja sama kala (-laji) ajaa molempia asioita samaan aikaan, joten jaottelu on sinänsä hieman turha.
100 l altaaseen voi olla parempi kokeilla kohdekaloja kuin toista naarastaa, joka voisi saada kudun sattuessa melko hyvin turpaansa.
Kohdekalat ovat aggression kohteita, jotta esim. aggressio suuntautuisi parisuhteesta muihin kaloihin.
Hälytyskalat taas viestivät liikkeellään ja läsnäolollaan, että vaaraa ei ole: kun ne rentoutuvat, niin myös ahvenet.
Usein tietysti yksi ja sama kala (-laji) ajaa molempia asioita samaan aikaan, joten jaottelu on sinänsä hieman turha.
100 l altaaseen voi olla parempi kokeilla kohdekaloja kuin toista naarastaa, joka voisi saada kudun sattuessa melko hyvin turpaansa.
Minä juon nyt kahvia!