Papukaijapallo kotilonsyöjänä

[mjalava]

Hei,

ajattelin tässä kotilonsyöjäkaloja etsiville kertoa ensikokemuksistani papukaijapallokalan kanssa. Meillä on 320-litraisessa seura-akvaariossa yksi papukaijapallo, ehkä hieman reilu viisisenttinen. Saimme tämän "lainaksi" (kiitokset vielä Pallokala!) hoitamaan kotilo-ongelmaamme, meillä oli altaassa käsittämätön määrä postitorvikotiloita.

Alkuun pallo eleli 60-litraisessa karanteenissa kolmen partiksenpoikasen ja sinirihmakalan kanssa. Kotiloita heitin sinne liki päivittäin ruuaksi palloselle ja kyllä ne varsin täydellisesti hävisivätkin. Muut kalat saivat olla rauhassa ja uskaltauduin sitten viime perjantaina siirtämään pallon isompaan altaaseen mm. kardinaalitetrojen, inkkareiden, katinkultamonnien yms. seuraan. Arvelimme sen aiheuttaneen ensimmäisen kuolonuhrin noin kymmenen minuutin uiskentelun jälkeen, kun se repäisi ohimennen ison kierteissarvikotilon klönttijalasta reilunkokoisen palasen jota jäi mussuttamaan hetkeksi, minä aikana rampa kotilo vaivalloisesti painoi avonaisen päänsä hiekan alle.

Lauantaiaamuna kotiloiden määrä oli yllättävän selvästi vähentynyt. Lähdimme reissuun ja palasimme sunnuntai-iltana. Nyt seurasi todella yllätys. Koko altaasta hetken etsinnällä löytyi muutama kotilo hankalissa paikoissa kuten suodatinputkien takana. Ja pallon vatsa muistutti vadelmaa, aivan pullollaan ja muhkurainen. Yksi pikku sintti oli popsinut varmaan satoja kotiloita! Nyt vaan pelätään että se saa niistä kuorista ummetuksen.

Totta puhuen eivät kotilot olleet kokonaan hävinneet. Pallolla ei oikein ole pöytätapoja, sapuskaa putoilee "lattialle" varmaan yhtä paljon kuin päätyy masuun. Yön aikana putoilleet kotilot nousivat lempipaikalleen afrikansaniaiseen kokeakseen uudelleen ikävän yllätyksen, pallo oli passissa heti aamusta ja aloitti raksuttelun. Tuloksena on hyvin pian siisti akvaario, jossa kotiloita voi olla ainoastaan pohjahiekan päällä "maastoutuneina". Sieltäkin pallo käy niitä puraisemassa ajoittain, mutta niillä on sentään jonkinlainen selviämisen mahdollisuus verrattuna lasilla tai kasvin lehdellä möngertämiseen.

Se kierteissarvikotilo näyttää muuten selvinneen hengissä, tänä aamuna se hiljakseen eteni hiekalla vähän repaleisen näköisenä. Saa nähdä kuinka kauan. Toistaiseksi yhdeltäkään kalalta ei ole hävinnyt eviä tai muitakaan osia.

Näillä näkymin papukaijapallokala on aivan käsittämättömän tehokas pienten kotiloiden tuhooja. Vaikka surviaisia se syö aika nirsosti, kotiloiden suhteen sillä ei näytä olevan mitään estoja. Toivottavasti ei tapa itseään mässäilyllä. Mikäli muut kalat selviävät jatkossakin ilman isompia vammoja, tätä suloista isosilmäistä, hamsterinhampaista, persoonallista ja ennenkaikkea hassua kalaa kyllä voi todella suositella kotilonmetsästäjäksi! Nyt meillä on kokeiluluontoisesti kasvamassa toisessa altaassa pallokotiloita ruuaksi siltä varalta että postitorvet loppuvat kokonaan. Saa nähdä maistuvatko ne!

Mika

[Pallokala]

Hih, voin melkein nähdä sen uiskentelevan siellä vadelmaksi naamioituneena. Kysyisin onko se tehnyt mitään vahinkoa kasveille? Omat papukaijapallokalani eivät ole maistaneet kasveja mutta ei ne niillä olekaan samanlaista määrää kotiloita mitä pyydystää.

Voisin minäkin kertoa jotain uskomatonta mitä näin tänään: kalani olivat pari päivää paastolla kun en ollut kotona, ja ne olivat siis ihan hulluina odottamassa ruokaa. Papukaijapallokalat ja kasipallokalat olivat palojen kimpussa niinkuin niiden koko elämä riippuisi sen surviaispalan omimisesta, ja isot pantterikiipijäkalani jäivät taas toiseksi. Pantterikiipijöistä sanotaan että ne syövät kaikki kalat jotka niiden suusta mahtuvat, mutta ne ovat eläneet harmoniassa pallokalojeni kanssa, eivät ole ikinä edes katsoneet pallokaloja "sillä silmällä".

Nyt kuitenkin yhdellä pantterikiipijällä taisi tosissaan mennä hermot näihin pikku vipeltäjiin jotka ehtivät aina nykäistä sen ruokapalan niiden nokan edestä, ja yhdessä vilauksessa kiipijä imaisi koko pallokalan suuhunsa, ja sylkäisi pullistuneen pallokalan samantien ulos! Tämä puhalsi veden pois mahastaan yhtä äkkiä kun oli täyttynytkin ja jatkoi ruokailua!
Olin ihan äimänä, kaikki tapahtui kahdessa sekunnissa. Mietin, että se taisi olla oikeasti vahinko, sillä kiipijät imaisevat kaiken ruokansa, eivät hyökkää sen kimppuun niinkuin useimmat muut kalat. Se yritti imaista surviaiskasan jota pallokala repi mukanaan, ja imaisikin samantien koko kalan, ja tajusi olevansa pulassa kun tämä pullistui sen suussa. Eihän se olisi ikinä saanut sitä nieltyä joten mitään vaaraa ei oikeasti kai ole.

Pallokalan puolustusmekanismi todistettavasti toimii!

[jessesa]

Eikös tuo papukaijapallokala ole aika kallis? Meinaan, ettei ihan jokaisen akvaarion kala.

[Pallokala]

No ei se ole sen kalliimpi kuin mikään muukaan mikä ei ole leipäkala. 15- 18€ hintaan olen nähnyt myynnissä. Ja kyseessä on kuitenkin oikealla hoidolla vähintään "teini-ikäiseksi" elävä kala.

[mjalava]

Heips,

ei vielä toistaiseksi ole pallon tekemiä reikiä kasveissa. Muutama muu kyllä, ehkä vääristä kasvuoloista johtuvia karanteenin jättivesitähdikissä, muut kasvikset ovat ihan ehjiä.

Kuinkahan sille kiipijälle olisi käynyt jos se olisi saanut sen pallon nieltyä? Aika epäterveellinen ruokalaji, kun ei käytä fugukokkia esikäsittelyssä...

Eilen illalla muuten vadelmapallokalamme söi vielä niiden kotiloiden lisäksi surviaistakin, vaikka masun muoto jo vähän häiritsi uimista. Rupesin tiputtelemaan toukkia vuoron perään eri aukoista altaan siihen päätyyn jossa pallo ei sillä hetkellä ollut, jotta paikalle ehtisivät vaan nopeammat uimarit ja sain minimoitua pallon ylensyönnin. Ei sitä oikein voi jättää muita ruuattakaan yhden takia... Vaikka aika nopea tuon ruuansulatus taitaa olla. Sellainen selvä mötikkä kyllä tasaantuu varsin nopeasti kotiloiden ja toukkien paksuhkoiksi pökäleiksi prosessoinnin seurauksena.

Kotiloita ei tänä aamuna näkynyt enää pikaisella silmäyksellä lainkaan. Ja kyseessä sentään on vain reilun 5 sentin mittainen sintti!

Mika