Akvaarion koon määrittely

[MikaMet]

Kertokaahan millä määrittelette akvaarion koon eri kaloille...kun tuntuu olevan selviäkin mielipiteitä jostain minimilitroista ym...toki jokainen nyt tajuaa että kalan koko, liikehdintä ym vaikuttavat...mutta jos sanoo ehdottoman minimilitramäärän niin millä perusteella? Kalan kasvaminen täyteen mittaan esimerkiksi...on kyllä paljon kaloja jotka ei akvaariossa koskaan kasva luonnonmittoihinsa...eli se ei minusta kovinkaan hyvä selitys. Sillä vaikka altaan kokoa kasvattaa ei edelleenkään kala kasva luonnonkokoonsa...mikä silloin on minimi???

Esimerkiksi kalan kuteminen on jo hyvä merkki viihtymisestä, mutta on paljon kaloja jotka ei kude vaikka olisivat isossakin altaassa...toisaalta puhutaan parvikaloista että tarvitsee olla parvi...akvaariossa ei kyllä mikään kala pääse luonnonolosuhteisiin eli akvaarioharrastus kyllä loppuisi lyhyeen jos ajatellaan kalan kannalta...parvi vaikka neontetroja olisi minusta suotavaa olla esim 50 kpl vähintään...eli ei ole siis pienen akvaarion kala???

Saas nähdä tuleeko keskustelua...toivotaan kun monet kuitenkin alkaville akvaristeille akvaarion kokoja neuvoo

[aquamarina]

Itse en lähde mitään litroja luetteleen, esim. 2 metriä pitkä mutta matala, vaikka 30 senttiä korkea, syvyys sitten vaikka 60 cm, eli se olis noin 360 litraa (?). Mutta ei sinne mitään korkeita voisi pistää, eli altaita on monenlaisia.

[Adrianna]

Minimilitrat voisi vaihtaa minimisentteihin. Noita altaita tosiaan on ihan hirmu monen muotoisia, mm. äidilläni on olkkarin koristuksena 100cm 70l allas, mullataas 100cm 127l allas . Loppupeleissä niitä litroja tarvitsee vain kovasti sottaavat kalat joiden omistajat eivät halua vaihtaa vettä pari kertaa viikossa. Isompi vesimäärä on stabiilimpi hoitaa.

Sopiiko jos lainaan vähän topiccia ( ), kävisikö tähän lista minimisenteistä per laji? Mielipiteitähän nämä, muutama omani (laji, minimi altaanpituus, muuta jos mieleen tulee):

leväbarbi, pituus 150cm
lehtikala pariskunta, yli 100cm, korkeutta min. 50cm
lippulehtikala, yli 100cm, korkeutta min. 60cm
tulipyrstö, yli 100cm (130cm esim?)
kultakala huntupyrstö "kippuraselkä", 150cm
kultakala luonnonmuoto tai komeetta, piha-allas tai 300cm

Ja sitä rataa...

[mikko78]

Olen miettinyt vähän samaa asiaa etenkin kun puhutaan että monelle kalalle pitäisi olla altaalla pituutta vähintään 2m eikä sekään välttämättä riitä. Eihän tuo kalalle mikään matka ole ja olkoon sitä pituutta minkä verran tahansa niin kyllä ne sen kaiken käyttävät eikä ne luonnossakaan pelkästään suoraan ui. Monella vaan ei taida tilat kyllä riittää ja mielestäni tuo on loputon riittämättömyys. Mielestäni monipuolinen ja mietitty sisustus on erittäin tärkeä osuus tuossa tila kysymyksessä. Eri tietolähteissä kala kohtaiset allas suositukset heittelevät kyllä melkoisesti ja tuo on pistänyt välillä sapettamaan mutta paras kysyä aina harrastajien kokemuksia antavat ainakin selkeemmän kuvan.

[111na]

Akvaarion minimikoot, vaikkakin vaihtelevasti ilmoitetut, tulkitsen sellaisiksi mitoiksi, joihin voi harkita lajia edellyttäen että muita kaloja ei häiritsevästi tai edes liiemmin ole ja että huomioidaan reviirit ja muu lajille tyypillinen sisustuksessakin. Viimeinen pitää tietenkin olla itsestään selvää isommissakin akvaarioissa.

[Jussi70]

Joskus hieman ihmetyttää hössötys akvaarioiden minimikoon ympärillä. Ihmisillä on hyvin jyrkkiä ja ehdottomia mielipiteitä siitä mikä on liian pieni allas millekin kalalle kuitenkaan näille mielipiteille harvoin löytyy mitään vankkoja perusteita.

Alan kirjallisuus on täynnä mitä erilaisempia suosituksia eri lajeille. Hyvä esimerkki on tuikitavallinen lehtikala, pienen ajan sisällä olen kirjoissa törmännyt akvaarion syvyyssuositukseen välillä 35-50cm ja täällä joku ehti jo muistaakseni huutelemaan 55cm minimiksi. Mikäpä sitten onkaan se todellinen minimi syvyys altaalle, saati minimi tilavuus... kakarana itselläni oli vuosikausia lehtikalapari n. 70 l altaassa, eikä ne näyttäneet erityisesti kärsivän, eikä näin myöhemminkään katsottunakaan valokuvissa näytä mitenkään epämuodostuneilta ja silloin lehtikala tuon kokoisessa altaassa oli käsittääkseni normaali juttu.

Talonpoikaisjärki ja asioihin perehtyminen useamman eri lähteen pohjalta ovat oiva apu tässäkin asiassa.

Asioita voi laittaa oikeaan mittakaavaan miettimällä muita lemmikkieläimiä:

- Villiintyneen maatiaskissan reviiri luonnossa on n 5 km halkaisijaltaan... kuitenkin kissoja pidetään kerrostaloyksiöissä ilman että ne koskaan pääsevät ulos.

- Koira on laumaeläin kuten susikin, susilauma saattaa päivässä siirtyä kymmeniä kilometreja... kuitenkin koiria pidetään kerrostaloissa, ne saavat liikuntaa joitakin kilometreja päivässä ja viettävät vähintään 1/3 päivässä ilman laumaa (=omistajaperhettä)

- Linnunkaan elämä luonnossa tuskin rajoittuu häkkiin joka on korkeintaan metrin kanttiinsa.

- Hamsterit, marsut sun muut rotat eivät luonnossa elä paperisilpun tai kutterinpurun seassa pikkuruisessa laatikossa.

Esimerkkejä voisi kirjoitella vaikka kuinka paljon.

Jotkin elukat sopeutuvat kovin kummallisiin olosuhteisiin luonnossakin... mahtaako tammukka kärsiä kovastikin verrattuna suuremman joen taimeneen. Toisaalta ihminen on sopeuttanut tiettyjä lajeja jalostuksella tarjoamiinsa omituisiin olosuhteisiin. Kun akvaristi miettii kalojen jalostuksen etiikkaa ja mahdollisesti tuomitsee kultakalan luonnottomaksi ihmisen tekemäksi otukseksi niin mittakaavaa olisi hyvä hakea esimerkiksi koirien jalostuksesta. Ihminen on pystynyt tuottamaan mahdottoman määrän hyödyttömiä ja luonnossa elinkelvottomia koirarotuja... kultakala ei varmasti kummemmin kärsivä elikko kuin villakoirakaan.

Eläin on eläin. Ihminen ja eläin kokevat ympäristönsä hyvin eri tavoilla. Tietojensa pohjalta ihminen kuvittelee ymmärtävänsä sitä miten eläin kokee ympäristönsä ja millaisen ympäristön eläin tarvitsee. Tosiasiassa eläin tarvitsee luonnollisen elinympäristönsä, joka ei ole lasinen laatikko, häkki, kerrostaloyksiö tms. Eläin on vangittuna keinotekoiseen ympäristöön ihmisen toimesta ja riippumatta siitä kuinka hyväksi ihminen kuvittelee eläimen voinnin tekevän niin se aina jonkin mittapuun mukaan kärsii.

Kylmä todellisuus on että ne kalat on syytä jättää kotivesiinsä jos ei halua niiden kärsivän.

[111na]

En täysin saanut kiinni Jussin näkökulmasta ja sanomasta, vaikka tarina olikin itsessään järkevä pohdinta. Se jäi jotenkin käytännöstä irralliseksi.

Jos akvaario asutetaan katsomalla näitä minimisuosituksia valitsemalla laji toisensa jälkeen siitä rajalta, syntyy todennäköisesti useita tai kaikkia lajeja stressaava soppa.

[Jussi70]

En täysin saanut kiinni Jussin näkökulmasta ja sanomasta, vaikka tarina olikin itsessään järkevä pohdinta. Se jäi jotenkin käytännöstä irralliseksi.

Niin no... käytännön näkökulma jutussa on varmaan rivien välissä. Eli en juuri saa tunnontuskia esim lehtikalan tunkemisesta esim 35 cm syvään alle sadan litran altaaseen vaikka kansa täällä saattaa kohista kauhusta kuullessaan moisen ajatuksen. Kunhan otus mahtuu liikkumaan kaikissa suunnissa, saa riittävästi oikeaa ravintoa ja vesi on puhdasta sekä oikeanlaista niin kaikki on siinä määrin hyvin mitä akvaariossa voi olla.

Rajansa tietysti kaikella...

[111na]

Rajansa tietysti kaikella...

Aivan ja kun se lehtikala köllöttelee vain paikallaan ja vain suu aukeaa välillä kun eteen tippuu ruokaa, aikaansaa se ennen pitkää ainakin hoitajassaan ei niin yleviä tunteita vaikka vesi olisi hyvääkin.

[7330]

Onhan näitä sääntöjä eri kalojen tilantarpeen laskemiseksi. Osa on toimivia, osa vähän vähemmän toimivia. Kyseisen lajin käyttäytyminen, akvaarion sisustus ja muu kansoitus tulisi tietysti aina ottaa huomioon, ja käyttää myös sitä omaa maalaisjärkeä.

Tietenkään akvaarion koko ei ole ainoa kalojen onnellisuuteen (jos sitä sanaa on hyväksyttävää käyttää?) vaikuttava tekijä - mutta tässä keskustelussa voidaan varmaan pitää oletuksena, että altaassa on kaikki muu kohtuullisen hyvin.
Ainakin minusta olisi aika kohtuutonta pitää 25 cm korkeaa lehtikalaa 35 cm korkeassa akvaariossa - eipä sillä juuri olisi tilaa liikkua korkeussuunnassa. 80 Sitä kokoluokkaahan täysikasvuinen lehtikala käsittääkseni on. Jos ei ole, se on taas kitukasvuinen, ja voidaan arvailla syyksi liian pientä akvaariota.

Esimerkiksi parvikaloille nyrkkisääntönä on sanottu, että akvaarion pituuden pitäisi olla kymmenen kertaa kalan aikuispituus. Neontetralle siis 40 cm, kardinaalitetralle 50 cm, kultakalalle ja haibarbille 300-350 cm, haimonnille 10 metriä. Kuulostaa ihan järkevältä. Mutta nelisenttiselle rubiiniseeprakalalle 40 cm akvaario olisi... sillipurkki. Allas saisi olla vähintään tuplasti isompi.

Toki monille kaloille, kuten tuolle haimonnille, riittävän suuren akvaarion hankinta on sula mahdottomuus. Sitten on lukuisia lajeja, joille riittävän suuria altaita on todella vähän Suomessa verrattuna siihen määrään, mitä niitä tuodaan maahan. Minusta siinä tapauksessa ei pitäisi voivotella, kuinka "kaikki muutkin" pitävät niitä pienissä altaissa. Sellaisten lajien maahantuontia pitäisi kerta kaikkiaan vähentää ja tehdä niistä tilaustavaraa. Sellaisia otuksia voisivat olla esimerkiksi tiikerinuoliainen, kultakala ja yli puolimetrisiksi venyvät plekot.

Kuitenkin akvaarioon hyvin sopiviakin lajeja on tarjolla niin paljon, että sen sopivan kalaston pitäisi löytyä tunkematta kaloja minimirajoille tai sen allekin jääviin altaisiin.

[karihe]

Joskus hieman ihmetyttää hössötys akvaarioiden minimikoon ympärillä. Ihmisillä on hyvin jyrkkiä ja ehdottomia mielipiteitä siitä mikä on liian pieni allas millekin kalalle kuitenkaan näille mielipiteille harvoin löytyy mitään vankkoja perusteita.
.

Kiitos Jussille hyvästä puheenvuorosta.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä noista minimeistä. Muistan itsekkin kun kakarana sain ensimmäisen akvaarion taisi olla 100L. Siellä uivat niin miekkapyrstöt,plätyt ja nuo lehtikset myös. Oli se niin järkyttävä sillisoppa ettei vähemmästä väliä.

Mutta kuitenkin kalat voivat olosuhteihin nähden hyvin ja niitä hoidettin hartaasti.

Sitten voidaan ottaa tämä toinen ääripää on altaita joilla pituutta 300cm ja litrojakin varmaan 1500L kököttävät firmojen auloissa tai ravintoloissa / hampurilaiskuppiloissa. Kalat yleensä aliravittuja huonokuntoisia ja stressaantuneita. Altaat yleensä leväisiä ja epäsiistejä (toki poikkeuksiakin on). Näitä altaita näkee ihan yksityiskodeissakin.

Tässä taanoin törmäsin isäntään jolla oli 200cm allas joka oli niin huonossa kunnossa että oikein etosi. Kyseltyäni häneltä miksei hoitanut allasta tokasi siihen että tuli hankittua aikoinaan lapsille muttei ne enää jaksa hoitaa sitä kun pitää juosta tyttöjen perässä.

Lisäsi viellä siihen että pitäis kai tuo tyhjentää mutta kun on niin hemmetin iso ja raskas niin minne sen laittais.

Minusta paljon tärkeämpi asia on se kuinka kalojansa hoitaa kuin se onko allas paikkakunnan suurin. Luin tässä jossain artikkelissa kun joku kertoi
teettäneensä 230cm altaan vain tiikerinuoliaisia varten. Voin luvata ettet silti pysty tarjoamaan niille luontoa vastaavaa paikkaa. Tikru kun lähtee pyrähtämään niin on allas sitten 130cm tai 230 cm niin seinä tulee vastaan molemmissa alle 2 sekunnin.

[Eagle Ray]

Aika usein kun ihmiset kertovat akvaarioistaan käyttämättä matemaattisia mittayksiköitä (ja joskus niidenkin kanssa) he arvioivat altaansa aina ainakin viidesosan todellista suuremmaksi. Muutama vuosi sitten kun porukat toi työpaikaltaan 232-litraisen altaan olin tietenkin iloinen, vaikka allasta ennen hoitanut ihminen sanoi sen olevan 300-litrainen... Mielenkiintoinen ilmiö.

[SeijaKK]

Aika usein kun ihmiset kertovat akvaarioistaan käyttämättä matemaattisia mittayksiköitä (ja joskus niidenkin kanssa) he arvioivat altaansa aina ainakin viidesosan todellista suuremmaksi. Muutama vuosi sitten kun porukat toi työpaikaltaan 232-litraisen altaan olin tietenkin iloinen, vaikka allasta ennen hoitanut ihminen sanoi sen olevan 300-litrainen... Mielenkiintoinen ilmiö.

Tuo on muuten kovin yleistä. Minä taas jostain ihmeen syystä olen aina vähätellyt altaittemme kokoa, ilmeisesti tämä synnynnäinen totuudessa pysymisen pakko on johtanut siihen ettei ainakaan yläkanttiin saa mitään asiaa liiotella.

Olen kovasti ihmetellyt näitä kalasoppia joita on ns. suositeltu altaisiin.
Olkoonkin nyt niin, että esim. kardinaalikala on pintakala. Se ei todellakaan tarkoita sitä että se pysyy kiltisti siinä pinnan tuntumassa ja siten sen kanssa samaan altaaseen voisi laittaa pokkana parven keskiveden kaloja ja sitten vielä pohjalle pari parvea jotain muuta. (ja se, että jossain on todettu kardinaalien kestävän mitä vain, ei oikeuta ihmistä pakottamaan niitä kestämään mitä vain akvaarioissa. Juu, olen epävirallinen kardinaalien puolustaja, ihan itse itseni tähän tehtävään nimittänyt)

Kardinaalit töhöttävät kyllä muissakin kerroksissa ja vauhti on sen verran hurjaa että kyllä siinä sievästi keskikerroksen "horroksessa" oleva väki huolestuisi.

Olen ollut hämilläni näistä kalamääristä; jossain sanotaan että parvi jotain fisua tarvitsee vaikkapa sen 40 litraa. No, allas on sanotaan vaikka 100 litraa niin tuonne sitten tungetaan kaksi parvea joitain kaloja, parven koon ollessa 6-25 . Ja pohjalle sitten pari parvea jotain pohjakaloja. Kun "eihän tuosta vielä tule käyttöön kuin 80 litraa niille parvikaloille niin tokihan pohjalle saa laittaa näitä ns. vähän tilaa tarvitsevia". (näin siis yleisesti tunnutaan ajattelevan)

Kaloista ja niiden käytöksestä sen oikean kalamäärän parhaiten näkee.
Kyllä niillä on oltava tilaa ja mahdollisuutta uida törmäilemättä toisiin kaloihin. Parvikalat tarvitsevat kunnolliset parvet, ei mitään kuutta yksilöä jota pidetään sellaisena normaalina parven kokona. Eivät ne luonnossakaan noin pienissä parvissa mihinkään liikkuisi.

Joten ennemmin suuret parvet ja vähemmän erilaisia kaloja per allas niin johan tulee näyttävyyttä ilman sekavuutta. Mutta tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, jokainenhan pitää kauniina sitä mistä itse pitää.

[jarvij]

Pari näkökohtaa noissa suosituksissa (unohtuu ?) puuttuu säännöllisesti.
Ne ovat lajien ja yksilöiden välinen stressi, infekstiopaine ja kalojen sairastuvuus..

Mitä enemmän samasta tilasta kilpailevia kaloja on, sitä enemmän syntyy stressiä.
Vedessä on aina bakteereita ja mitä enemmän kaloja on, sitä enemmän niitä ruokitaan ja sitä enemmän syntyy jätettä. Mitä enemmän jätettä sitä enemmän bakteereita.

Kalat stressautuvat bakteeriliemessä, niiden vastustuskyky alenee, ikä lyhenee ja sairastuvuus kasvaa.

Kun tähän soppaan sitten vielä tuodaan uusia kaloja ilman karanteenia...

[IderG]

Pari näkökohtaa noissa suosituksissa (unohtuu ?) puuttuu säännöllisesti.
Ne ovat lajien ja yksilöiden välinen stressi, infekstiopaine ja kalojen sairastuvuus..

Mitä enemmän samasta tilasta kilpailevia kaloja on, sitä enemmän syntyy stressiä.
Vedessä on aina bakteereita ja mitä enemmän kaloja on, sitä enemmän niitä ruokitaan ja sitä enemmän syntyy jätettä. Mitä enemmän jätettä sitä enemmän bakteereita.

Kalat stressautuvat bakteeriliemessä, niiden vastustuskyky alenee, ikä lyhenee ja sairastuvuus kasvaa.

Kun tähän soppaan sitten vielä tuodaan uusia kaloja ilman karanteenia... :roll:

Tämän keskustelupalstan akvaarioiden tilavaatimukset perustuvat suurelta osalta huutokauppaan, jossa korkein vaatimus jää voimaan. Joku joskus sentään yrittää perustella vaatimustaan jollakin tavoin.

Edellä olevassa Järven tekstissä on koko asian ydin. Mitä enemmän kaloja tiettyä tilavuutta kohden, sen pahempi. Ratkaisevaa ei ole kuitenkaan kalan pituus, vaan tilavuus ja sen suhde käytettävissä olevaan vesimäärään.

Jos kalan tilavuutta mietitään suhteessa akvaarion tilavuuteen huomataan muutamia tärkeitä reunaehtoja. Annettu suositus minimitilavuudesta (40 litraa) on suoraan p------tä. On kymmenittäin kaloja, joille aikuisenakin mainittu tilavuus on ruhtinaallisen suuri. Minulla ei taida olla yhtään alle 40 litraista allasta, mutta minä pidän noissa minimikokoisissakin akvaarioissani monia kaloja aivan hyvällä omalla tunnolla.

Vastaavasti huomataan helposti, että kalan muuttuessa suuremmaksi vastaavan tilan järjestäminen tulee aika pian vaikeaksi ja lopulta mahdottomaksi. Se, että isot kalat eivät kuitenkaan helposti kuole liian pienissä purtiloissaan, johtuu varmasti niiden pieniä paremmasta stressinsietokyvystä.

Toinen asia, mitä en lainkaan täällä ymmärrä, on vaatimus siitä, että kalaa ei missään vaiheessa saa pitää akvaariossa, johon se ei tule aikuisena mahtumaan. Esimerkiksi sopii tuo leväbarbin 150-senttinen akvaario tuolla edellisissä viesteissä. Leväbarbit tulevat meille parin sentin mittaisina poikasina. Tällöin soveltuvat muutamiksi kuukausiksi aivan maniosti syömään levää jopa 40-litraisiin akvaarioihin jne.

Kalan käyttäytyminenkin on tärkeää. Kun en ole erityisemmin monneihin perehtynyt, en ymmärrä useinkaan esim. noiden vain pintoja pitkin vaivalloisesti liikkuvien imumonnien täällä esitettyjä järkyttävän suuria tilavaatimuksia. Joskus taas näkee, että parvikaloilla parven tilavaatimus on yhden yksilön vaatimus kerrottuna parven jäsenten lukumäärällä. Esimerkkejä riittäisi loputtomiin.

[Miikku]

Näkökantana IderG:n kirjoitukseen: Sinänsä on hyvä, että kaloja ohjeistetaan hankkimaan vain sellaisiin altaisiin, johon ne mahtuvat vielä täysikasvuisinakin. Tämä varsinkin koskien uusia harrastajia, jotka eivät vielä tiedä innostuksen jatkumisesta esim. kymmenen vuoden päästä. Vaikka tokihan sitä voi itse kukakin laittaa pillit pussiin milloin vain. Mutta kuitenkin.

Ajatellaan tilannetta jossa henkilö A hankkii ensimmäisen, 300-litraisen altaansa. Hän haluaa sinne aivan välttämättä purjeplekon pikkupoikasen, joka on niin kaunis. A tietää kyllä kalan huiman kasvupotentiaalin, mutta vannottaa itselleen hankkivansa suuremman altaan kalan kasvaessa. Kuluu viisi vuotta, ja A:n elämä on kuljettanut häntä jo hieman ohi akvaarioinnostuksesta. Koska allas on kuitnkin mukavannäköinen ja hän on tottunut siihen olohuoneen nurkassa ja hoitokin sujuu rutiinilla, hän ei raaski luopua siitä eikä kaloistakaan, mutta suuremman altaan hankkiminenkaan ei häntä enää viehätä. Purjepleko sen sijaan on kasvanut kovaa vauhtia, ja sen ollessa nenä kiinni etulasissa, pyrstö ottaakin jo kiinni takalasiin. Välillä A tuntee piston sydämessään, mutta ajattelee lopulta, " sehän on kuitenkin vain kala".

Montakohan tällaista tarinaa eletään ihan oikeassa elämässä?

Noista isoista plekoista vielä, minulla ei niitä ole eikä tulekaan ellei altaiden koko merkittävästi kasva tulevina vuosina, mutta en nyt sanoisi ko. kaloja mitenkään vaivalloisesti liikkuviksi. Ainakin oma appelsiinipleko on yllättävän vilkas uimari, ja suon sille ihan mielelläni tilaa siihen niin, ettei nenä heti tökkää lasiin kiinni. Kyse on siis n. 20cm kalasta. Ahtaallahan se toki on kotijokeensa verrattuna, enkä usko että kala tuntee onnellisuutta niin kuin me kaikkea inhimillistävät akvaristit ehkä haluaisimme kuvitella, mutta pirtsakaltahan tuo joka tapauksessa näyttää uidessaan virtausta vasten. Tavallisista jäteistä ainakin tummalevät näyttävät käyttäytyvän aika samantyylisesti, ts. uivan paljon.

Kaipa nämä altaan kokokysymykset ovat pohjimmiltaan meille kaikille omantunnonkysymyksiä eikä sitä absoluuttuista totuutta varmasti olekaan, mutta lienee kuitenkin oikeutettua tarjota hoitoon ottamilleen eläimille kohtuulliset olot ja pidättäytyä hankkimasta sellaisia lajeja, joiden hoitamiseen ei riitä tila eikä taidot.

[ellaf]

Haluaisin omalta osaltani kommentoida kirjoituksia, joiden mukaan on sama minkä kokoisessa altaassa kaloja pidetään, kun akvaario kuitenkin häviää luonnonoloille.

Vaikka ei pitäisikään inhimillistää eläimiä, olisi minusta hyvä miettiä, kumman kokoisessa asunnossa itse asuisi mieluummin: 60 neliön tilavassa huoneistossa, jossa mahtuu liikkumaan ja vaihtamaan oleskelupaikkaansa, vaiko 2 neliön komerossa, jossa ei mahdu kävelemään vaan ainoastaan istumaan tai seisomaan paikallaan? Edellyttäen että tuossa tilassa pitäisi vielä viettää vankeudessa koko elämä. Tietenkään kumpikaan vaihtoehto ei ole yhtä hyvä kuin että saisi liikkua vapaudessa mielensä mukaan, mutta kyllä minä valitsisin mieluummin vankeuden 60 neliön tilassa kuin 2 neliön. Mielestäni täysin käyttökelpoinen analogia vertaamaan esim. tiikerinuoliaisen/kultakalan/haibarbin elämää 70 cm tai 250 cm pitkässä altaassa. Tikru ei ehkä pysty tekemään valtaisia vauhtipyrähdyksiä, mutta se mahtuu kuitenkin uimaan isomassa altaassa. Samoin kuin ihminen ei ehkä voi juosta maratonia asunnossa, mutta kyllä kummasti olo on parempi kun voi edes vaihtaa paikkaa ja kävellä vaikka edestakaisin. En ymmärrä, miksi kaloille ei voisi vankeudessa järjestää mahdollisimman tilavaa kotia resurssien mukaan ja ottaa pieneen akvaarioon vain pieniä kaloja. Vaikka olot missään akvaariossa eivät vastaa luonnonoloja, ei se silti tee tyhjäksi eroja akvaarioiden välillä.

Lisäksi kun puhutaan akvaarion koosta/kalojen tilavaatimuksista, menee mielestäni saivartelun puolelle alkaa ottaa esiin muita olosuhteita kuten kalamäärää, sisustusta, hoitoa ym. On totta, että nämä vaikuttavat kalojen hyvinvointiin varmasti yhtä paljon kuin altaan koko, mutta ne ovat kuitenkin asioita erikseen eivätkä vielä liity tilaan sinänsä mitenkään. Kalat vaativat paitsi puhdasta ja oikeanlaista vettä, oikeaa seuraa itselleen, oikeaa ruokaa, sopivan sisustuksen, myös oikean allaskoon. Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois; ei ole sanottua, että isossa altaassa kaloja hoidetaan huonommin kuin pienessä, eikä vastaavasti hyvällä hoidolla voi poistaa sitä kärsimystä, mikä aiheutuu nimenomaan liian pienestä tilasta.

Jos otetaan taas vankilavertaus: Miettikää, eläisittekö mieluummin 2 neliön vankikopissa vai 60 neliön, olettaen että kummassakin ruoka- ja vaatehuolto sekä puhtaanapito ym. pelaisi yhtä hyvin? Tekeekö hyvä ruokahuolto, puhtaus ja muut edut esim. oikeus tavata omaisiaan, tyhjäksi tilan pienuuden? Tuskin.

[Kaiku]

Olen ehdottomasti näiden väljempien tilasuositusten kannattaja, mutta (elämän suolahan on pohdiskella juttuja eri kantilta )...

Jostain muistan kuulleeni jostain käärmetutkimuksesta (ehkei pitäisi puhua mitään, kun ei ole mitään lähdettä tai edes muistikuvaa siitä...), jossa todettiin, että luonnonvarainen (kyy?)käärme ei juurikaan poistunut talvehtimiskolonsa suulta, kun sille siihen tarjoiltiin säännöllisesti ruokaa ja vihollisia ei ollut. Eli tämän perusteella (ainakaan tällä kyseisellä käärmeellä) ei ollut varsinaista "liikunnantarvetta". Eli sitä, mikä laittaa useimmat esim. nisäkkäät leikkimään / juoksemaan "huvikseen" tai muuten kuin ruoan- / parinhankintamielessä tai paetessaan.

Jäin sitten miettimään, että mikähän mahtaa kalojen laita olla? Eli jos luonnossa kalaa joku ruokkisi tiettyyn paikkaan + pitäisi saalistajat ja kilpailijat loitolla niin olisiko ko. kalalla vielä tarvetta tehdä huvin ja kuntoilun vuoksi uintilenkkejä / tutkimusmatkoja tuntemattomaan...? Jos kalat vastaavat käytökseltään enemmän tuota matelijaa kuin vaikka koiraa / hevosta niin voisi kuvitella, että kunhan kala pääsee akvaariossa ns. "oikomaan jäseniään" ja olosuhteet olisivat muuten kunnossa niin sillä ei ehkä olisi kaipuuta laajempaan liikunnan harjoittamiseen. Toki tässäkin kalan "luonne" vaikuttaa ja minusta ihan tuo "jäsenien oikominen" vaatii esim. täysikasvuisilla leväbarbeilla hyvinkin sen 150 cm tilaa.

Että näin. Kaikkea sitä pitää pienen ihmisen pohdiskella...

[IderG]

Vaikka ei pitäisikään inhimillistää eläimiä, olisi minusta hyvä miettiä, kumman kokoisessa asunnossa itse asuisi mieluummin: 60 neliön tilavassa huoneistossa, jossa mahtuu liikkumaan ja vaihtamaan oleskelupaikkaansa, vaiko 2 neliön komerossa, jossa ei mahdu kävelemään vaan ainoastaan istumaan tai seisomaan paikallaan? Edellyttäen että tuossa tilassa pitäisi vielä viettää vankeudessa koko elämä. Tietenkään kumpikaan vaihtoehto ei ole yhtä hyvä kuin että saisi liikkua vapaudessa mielensä mukaan, mutta kyllä minä valitsisin mieluummin vankeuden 60 neliön tilassa kuin 2 neliön. Mielestäni täysin käyttökelpoinen analogia vertaamaan esim. tiikerinuoliaisen/kultakalan/haibarbin elämää 70 cm tai 250 cm pitkässä altaassa.

Miksi pitää käyttää täydellisen vääriä mielikuvia? Tee laskutoimitus. Mikä on sinun tilavuutesi verrattuna tuohon kahden neliön komeroon ja millaisessa altaassa tiikerinuoliainen silloin vastaavasti tilavuuksina mitattuna olisi. En viitsi itse laskea, mutta tuloksesi tulisi varmasti huomattavasti pyöreää kultakalamaljaa pienempi purkki. Itse asiassa sinulla on tuossa 60 neliön asunnossasi huomattavasti vähemmän tilaa kuin suhteessa 15-senttisellä tikrulla sadan litran akvaariossa.

[aquamarina]

Itse olen sitä mieltä että, väljempi on parempi. Mutta onko olemassa jotain tutkimustuloksia (tieteellisä tms.), minkä kokoisen altaan mikäkin kala tarvitsee, elääkseen "vankeudessa" onnellisen pitkän elämän ? Ei taida olla, vaikka ainakin minä olen niitä "jääräpäitä", joille pitäisi löytyä tieteellistä tutkimustietoa ennen kuin pystyn/ kykenen uskomaan että asia on näin.

[111na]

Onnellisuus kuuluu akvaarion hoitajaan, ei kalaan. Vaikka moni hirvittyy asenteesta "se on vain kala", niin kala on kala. Ei se toki ole vain, niin kuin ei mikään eliö maailmassa. Kalalla voidaan puhua mieluummin terveydestä ja vitaalisuudesta. Silmämääräisen ulkonaisen havainnoinnin ja käyttäytymisen lisäksi on mahdollista mitata ainakin stressiä.

[aquamarina]

Stressin voi kyllä huomata helpostikin, mutta itse olen huomannut nyt tässä muutosten yhteydessä (asunnon muutto, akvaario isompaan alkoi vuotaan, pienempään takas, taas isomapaan alkoi taas vuotaan, sitten ämpäreihin, nyt taas "omassa" altaassa) niin heikoimmat sairastui. Eli onko kaloilla "mielenterveysongelmia", kun ainakin stressi sietokyky on toisilla heikompi kuin toisilla, mistä voi varmuudella sanoa että olosuhteet on huonot/väärät jos samanlajin edustajat ja toiset kalat voi hyvin ?

[Jussi70]

Ainakin minusta olisi aika kohtuutonta pitää 25 cm korkeaa lehtikalaa 35 cm korkeassa akvaariossa - eipä sillä juuri olisi tilaa liikkua korkeussuunnassa. 80 Sitä kokoluokkaahan täysikasvuinen lehtikala käsittääkseni on. Jos ei ole, se on taas kitukasvuinen, ja voidaan arvailla syyksi liian pientä akvaariota.

Tuo kitukasvuisuus juttu on aika hauska, siitä puhutaan täällä ja kirjallisuudessa, jotkut ovat nähneet sen oikeastikin. Voiko kalan sanoa kärsivän kitukasvuisuudesta vai sopeutuvan vain ympäristöönsä? Voidaan palata kysymykseen kärsiikö tammukka?

[111na]

Voidaan palata kysymykseen kärsiikö tammukka?

Tammukka on itse valinnut parhaan pikku virran elinpiirikseen. Kuinka kysyä akvaariokalalta lähtisitkö mieluummin vähän ulkoilemaan? Jos ottaisi sen mukaan matkalle, kaulapantaan ja uimaan? Lävistys selkäevän tyveen ja virveliin kiinni?

[Jussi70]

Tammukka on itse valinnut parhaan pikku virran elinpiirikseen.

Sattuma sen sille on valinnut... saman kudun sisarukset ovat saattaneet päästä paljon parempaan paikkaan.

Tammukoiden karmeaa kohtaloa ajatellessa syntyy hirvittävä hallusinaatio kettutytöistä haavien kanssa Lapin tammukkapuroilla pelastamassa näitä kärsiviä otuksia

Lävistys selkäevän tyveen ja virveliin kiinni?

Hyvä idea, joskin pienempiä kaloja ulkoiluttaessa saattaisi maihin noustakin ahven tai hauki