Onhan näitä sääntöjä eri kalojen tilantarpeen laskemiseksi. Osa on toimivia, osa vähän vähemmän toimivia.

Kyseisen lajin käyttäytyminen, akvaarion sisustus ja muu kansoitus tulisi tietysti aina ottaa huomioon, ja käyttää myös sitä omaa maalaisjärkeä.
Tietenkään akvaarion koko ei ole ainoa kalojen onnellisuuteen (jos sitä sanaa on hyväksyttävää käyttää?) vaikuttava tekijä - mutta tässä keskustelussa voidaan varmaan pitää oletuksena, että altaassa on kaikki muu kohtuullisen hyvin.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Ainakin minusta olisi aika kohtuutonta pitää 25 cm korkeaa lehtikalaa 35 cm korkeassa akvaariossa - eipä sillä juuri olisi tilaa liikkua korkeussuunnassa. 80 Sitä kokoluokkaahan täysikasvuinen lehtikala käsittääkseni on. Jos ei ole, se on taas kitukasvuinen, ja voidaan arvailla syyksi liian pientä akvaariota.
Esimerkiksi parvikaloille nyrkkisääntönä on sanottu, että akvaarion pituuden pitäisi olla kymmenen kertaa kalan aikuispituus. Neontetralle siis 40 cm, kardinaalitetralle 50 cm, kultakalalle ja haibarbille 300-350 cm, haimonnille 10 metriä. Kuulostaa ihan järkevältä. Mutta nelisenttiselle rubiiniseeprakalalle 40 cm akvaario olisi... sillipurkki.

Allas saisi olla vähintään tuplasti isompi.
Toki monille kaloille, kuten tuolle haimonnille, riittävän suuren akvaarion hankinta on sula mahdottomuus. Sitten on lukuisia lajeja, joille riittävän suuria altaita on todella vähän Suomessa verrattuna siihen määrään, mitä niitä tuodaan maahan. Minusta siinä tapauksessa ei pitäisi voivotella, kuinka "kaikki muutkin" pitävät niitä pienissä altaissa. Sellaisten lajien maahantuontia pitäisi kerta kaikkiaan vähentää ja tehdä niistä tilaustavaraa. Sellaisia otuksia voisivat olla esimerkiksi tiikerinuoliainen, kultakala ja yli puolimetrisiksi venyvät plekot.
Kuitenkin akvaarioon hyvin sopiviakin lajeja on tarjolla niin paljon, että sen sopivan kalaston pitäisi löytyä tunkematta kaloja minimirajoille tai sen allekin jääviin altaisiin.