Hermot menevät kalakuolemien kanssa!

[kurnu_ja_loikka]

Kyseessä 130-litrainen akvaario, joka perustettu elokuussa 2006. Lämpötila ja vesiarvot pysyneet kaikenkaikkiaan vakaina - ainoa joka heitellyt on ollut karbonaattikovuus jota olen säädellyt Aquadur-jauheella.

Tässä tarkempia tietoa kesimääräisistä arvoista:
Lämpötila 25-26
pH 6,8-7,2
nitriitti 0
nitraatti 10-20
GH 10-18
KH 5-7

Kasvilannoitteena pohjalannoite- sera florena. Vedenvaihdot viikoittain 30-40 litraa, samalla sera aqutan-lisäys, ajoittain lisään myös sera morenaa.

Kasvillisuutta runsaasti. Pitkään ollut runsas ja hermojaraastava kotiloinvaasio jota vastaan olen tapellut täysin kemikaalittomin keinoin (poimimalla pois).

Kalastossa ollut muutamia muutoksia; alunperin parvi musta-aavetetroja, hinajarihmapari, 5 monnista, kääpiörihmapari. Yritin kaksi kertaa liittää kalastoon yhden partamonnin mutta molemmat yritykset katkesivat uuden kalan kuolemaan 1-3 vrk:n kuluttua akvaarioon muutosta.

Olen myös useaan otteeseen hankkinut kalastolisäksi nuolimonneja, mutta riippumatta ostopaikasta ovat tupanneet kupsahtamaan jos eivät pian niin ainakin 1-2 kk:n sisällä.

Hunajarihmat ovat voineet erinomaisesti aina, samoin aavetetrat. Monniset voivat turhankin paksusti mutta oikein hyvin.

Kääpiörihmat tappelivat toisensa hengiltä eli siinä kohtaa kuolinsyy selvillä.

Mikä sitten on ongelma? No se, että huolimatta mahdollisimman huolellisesti hoidosta, vesiarvojen ja lämpötilan vakaudesta jne kaloja kuolee noin yksi viikossa. Yleensä nuolimonni, mutta sittemmin myös yksi monninen ja yksi kääpiöahven on heittänyt henkensä. Mitään oireita tai löydöksiä, käytösongelmia tms ei yhdellkään kalalla ole, mutta silti niitä kuolee vaihtelevan lajisia jo mainittua tahtia 1/viikko. Tähän asti kärsivällisyys on kestänyt mutta kun syytä en keksi ja kaikkeni olen tehnyt niin rupeaa pikkuhiljaa itseluottamus murenemaan.

Olisiko ideoita? Vai luovutanko koska jostain mystisestä syystä homma ei vain toimi? Kotiloiden suhteen hermot menivät jo kauan sitten ja invaasio jatkaa kasvuaan.

[f_isu]

Oletko tarkoituksella pitänyt vetesi kokonaiskovuuden noin korkeana?

[7330]

Voisikohan syynä olla kalatuberkuloosi tai joku muu oireiltaan huomaamaton/omituinen/vaihteleva tauti?

Tuskin pelkkä korkea kokonaiskovuuskaan voi kaloja tuohon tahtiin tappaa. Ja kun vesiarvot näyttävät noin yleisesti olevan kunnossa.

[marDH]

Millä mittalaitteilla mittailet vesi arvojasi?
Nuo ilmoittamasi arvot ovat kuitenkin melko epätarkasti ilmoitettuja verrattuna siihen mitä ne voisivat olla jos niitä mittailisi asiallisilla tippamittalaitteilla, esimerkiksi.

Tuo kovuuden nostaminen ihmetyttää kun kalastona on kuitenkin pehmeän veden kaloja, syy?

Voisit perustella samalla Aqutanin ja Morenankin käyttöäsi akvaarioon.

Vaihdat vettä aikas vähän kerralla ja toisaalta sitten määrään verrattuna liian harvoin... olisiko syynä sittenkin NO2 ja NO3 arvojen kohoaminen normaalia korkeammille tasoille

Sitten ihmetyttää nuo partisten kuolemat... ne kun on todettu niin koviksi kavereiksi että kestävät jopa akvaarion kypsytyksenkin liki oireitta, selviten siittä hengissä joka tapauksessa.

Laittaisitko vielä; millä ajan jaksolla sulla on kuollut mitä kalastoa ja kuinka olet hankkinut niitä lisää liikkeistä, jotain päivämääriä... saatkohan liikkeestä tervettä kalaa?
Mitkä kalat sulla on nyt määrällisesti akvaariossa säilynyt hengissä... montako... aavetetraa, hunajarihmapari, monniset (lajinimi?), kääpiörihmapari... montako tetraa vielä jäljellä?

Onko niitä karanteenattu, onko sulla ko. allasta?

Kotiloista pääset eroon kun aloitat etsimään niiden limaisia mäti ryppäitä kasvien lehdiltä/alta sekä pohjasta että suodattimesta, jatka liiskailua, kalat tykkää... syövätkö sisällön?

Älä nyt enää hanki kaloja ennen kuin saadaan akvariosi tasapainoon takaisin... otot vaativat viileämpää vettä, olisko siinä niiden kuolin syy?
Rihma koiraat saattavat olla susia toisilleen, siinä yksi mahdollinen syy mutta vastailes nyt kysymyksiin niin edetään sitä kautta.

[memma]

Tuo kovuuden nostaminen ihmetyttää kun kalastona on kuitenkin pehmeän veden kaloja, syy?

Totta. Jos kovuus on lähempänä tuota 18 °dH , voi shokki kaloille olla liian suuri kun ne tuodaan kaupasta kotiin. Tosin GH lukema 10-18 °dH viittaa liuskatestiin, joten luvun oikeellisuudesta ei ole aina takeita. Vai tarkoitatko keskimääräisillä arvoilla, että joskus olet mitannut 10 °dH ja joskus 18 °dH? Onko altaassa simpukoita, pohjamateriaalina englannin jokisoraa tai altaassa muuta semmoista, joka voisi nostaa kokonaiskovuutta? Vai tuleeko jo hanasta tuommoista vettä? Ethän vain itse nosta kovuutta jollain jauheella, sillä nuo kalasi ovat varmasti onnellisimmillaan GH-arvossa 5 °dH. 18 °dH on monille jo aivan liikaa, ja ehkä pahempaa vielä on jos arvot heittelevät edestakaisin.

olisiko syynä sittenkin NO2 ja NO3 arvojen kohoaminen normaalia korkeammille tasoille

Nitriittihän ei nouse nollasta kypsässä altaassa, vaikkei vettä vaihdettaisi vuoteen ja nitraatti olisi vaikka 150 mg/l

Sitten ihmetyttää nuo partisten kuolemat... ne kun on todettu niin koviksi kavereiksi että kestävät jopa akvaarion kypsytyksenkin liki oireitta, selviten siittä hengissä joka tapauksessa.

Kyllähän ne verraten sitkeitä kaloja ovat, mutta voivat varsinkin kotiutuksessa olla herkkiä, kun yleensä niitä kuljetellaan varsin pieninä poikasina. Oma partikseni tuli punakorvakilpikonna-altaasta, ja ennen meille tuloaan vietti viikon päivät muutaman sisaruksensa kanssa kukkamaljakossa.. Luulen, että partista käytetään kalallisessa kypsytyksessä myös siksi, että se on halpa Ja myös, ettei täällä palstallakaan aina itketä jokaisen pienenä kuolleen partiksen perään, kuten ehkä muiden kalojen.

Kyllä se partiskin tykkäisi karanteenauksesta Jos karanteenaukseen ei ole mitään mahdollisuuksia, kannattaa altaasta vaihtaa vähintään puolet vedestä ennen uusien kalojen laittamista sinne. Tämä ei tietenkään suojaa sairastumisilta ollenkaan täydellisesti. Eritoten, jos kaupan vesi ja kotivesi eroaa kovasti toisistaan. -Kieltämättä kävi kalatuberkuloosi mielessä, jos kaloja tippuu 1/viikko Mutta kaloissa ei siis näy mitään sairastumisen merkkejä/oireita? Kloramiini olisi kolmas epäilyni kohde, mutta Seran Aqutan käsittääkseni lupaa sen poistaa uudesta vedestä.

Edit. Paitsi että tuollapa ei puhutakaan kloramiinista mitään, vaan pelkästään vapaasta kloorista. Mitä purkin kyljessä luvataan? Jos ei lupaa poistaa kloramiinia, kannattaa vedenparannusaine vaihtaa johonkin toiseen joka niin tekee.

[Derri]

Tuosta vedenparannusaineesta..
Meille sanottiin Uudessa akvaariossa, että Junge Start Right on parempi Turun veteen kuin Agutan.
Joten jos se voisi olla yksi syy?
Kun kuulemma tuppaa tämä Turun vesi vähän huonoa olemaan..

[kurnu_ja_loikka]

Millä mittalaitteilla mittailet vesi arvojasi?
Nuo ilmoittamasi arvot ovat kuitenkin melko epätarkasti ilmoitettuja verrattuna siihen mitä ne voisivat olla jos niitä mittailisi asiallisilla tippamittalaitteilla, esimerkiksi.

Tuo kovuuden nostaminen ihmetyttää kun kalastona on kuitenkin pehmeän veden kaloja, syy?

Voisit perustella samalla Aqutanin ja Morenankin käyttöäsi akvaarioon.

Vaihdat vettä aikas vähän kerralla ja toisaalta sitten määrään verrattuna liian harvoin... olisiko syynä sittenkin NO2 ja NO3 arvojen kohoaminen normaalia korkeammille tasoille

Sitten ihmetyttää nuo partisten kuolemat... ne kun on todettu niin koviksi kavereiksi että kestävät jopa akvaarion kypsytyksenkin liki oireitta, selviten siittä hengissä joka tapauksessa.

Laittaisitko vielä; millä ajan jaksolla sulla on kuollut mitä kalastoa ja kuinka olet hankkinut niitä lisää liikkeistä, jotain päivämääriä... saatkohan liikkeestä tervettä kalaa?
Mitkä kalat sulla on nyt määrällisesti akvaariossa säilynyt hengissä... montako... aavetetraa, hunajarihmapari, monniset (lajinimi?), kääpiörihmapari... montako tetraa vielä jäljellä?

Karanteeniallasta ei ole eikä voi tullakaan tilanpuutteen vuoksi.

Onko 1/3 tai puolet vedestä kerran viikossa muka liian vähäistä vedenvaihtoa?

Vesiarvoja mittailen seran tippatesteillä joiden pitäisi olla luotettavia (?) Lisäksi jos tilanne on ollut rauhallinen olen käyttänyt sticksejä mutta yleensä olen tippatestein tarkistanut tilanteen kerran viikossa. Tuo "epätarkka" arvo tulee siitä että halusin ilmaista sen välin jolla kovuus on vaihdellut.

Aqutania olen käyttänyt vedenkirkastukseen, morenaa ahvenille ja tetroille.

Kovuuden suhteen olen ollut vähän ymmälläni siinä mielessä, että asiasta löytyy todella ristiriitaisia ohjeita. Lienenkö siis tenyt pieleen juuri siinä että olen pyrkinyt nostamaan kovuutta? Voiko tämä tappaa kaloja?

Tässä esitetyt vakiokotilonhävityskeinoiksi tarjotut niksit ne eivät toimi kun ongelma on päässyt tälle tasolle. Kaikki täällä jankutetut keinot lukuun ottamatta akvaarion tyhjennystä ja kasvien alunakylvetystä on kokeiltu ja enää e ole kuin kemikaalit jäljellä. En usko että kylvetyskään auttaisi; pohjaa imuroitaessa ämpäreihin jääa ina tuhatmäärin minipieniä kotilonalkuja joten eivät ne kaikki kututapahtuman tulokset löydy kasvien lehdiltä.

Aavetetroja oli alussa 12, nyt niitä on 11. Hunajarihmat kaikki elossa. Monnisia pitäisi myös olla kaikki elossa. Kääpiörihmojen kuolinsyistä ei epäselvyyttä, niiden hengenlähtö ei liittyne tähän mystisempään ongelmaan lainkaan. Miten ihmeessä pari kalalajia ei ole ollut mistään moksiskaan, kun taas muille tilanne ei vain kelpaa? Ja jos vedessä olisi jotakin pahemmin vialla niin miksi tietynlajiset kalat sitten jaksaisivat tilannetta jopa kuukausia ja sitten kuolisivat yksitellen noin 8 viikon jakson aikana?

Nuolimonneja on ollut kierroksessa niin monta erää etten ole itsekään pysynyt laskuissa mukana; jäljellä niitä on noin 4.

Partiksia ostin yhteensä kaksi: ensimmäistä en akvaarion siirron jälkeen nähnyt enää koskaan, toinen löytyi kahden päivän kuluttua kuolleena.

Voisiko syynä olla jokin vesiarvo, johon minulla ei ole mittasettiä taikka hapenpuute? Entä myrkyllinen bakteeritoiminta pohjassa, vaikka sitä viikottain imuroinkin?

Kalat on ostettu yleensä aina uudesta akvaariosta, muutama zoojattaresta ja edesmennyt kääpiöuros ja yksi omenakotilo puutorin akvaariosta johon en enää suostu kyllä menemään.

Monniset ovat täplämonnisia.

[jarvij]

Ei tilaa 40-100 litraiselle muovipaljulle?
Olisi käytössä vain kalojen hankintavaiheessa.

[Derri]

Mie oon ymmärtänyt niin että pohjaa saa imuroida kerran kuussa.

[memma]

Kovuuden suhteen olen ollut vähän ymmälläni siinä mielessä, että asiasta löytyy todella ristiriitaisia ohjeita. Lienenkö siis tenyt pieleen juuri siinä että olen pyrkinyt nostamaan kovuutta? Voiko tämä tappaa kaloja?

Kalojen pitäminen niiden suositusarvojen äärirajoilla heikentää niitä jatkuvasti. Lopulta ne sairastuvat ja pahimmillaan kuolevat pois. Kaloillesi järkevä maksimi kokonaiskovuudelle saisi olla siinä kympin tietämillä. Monissa ulkomaisissa lähteissä voidaan sanoa niiden sietävän vettä vielä kovuuteen 18-19 °dH asti. Tämä on kuitenkin ihan ääriarvo, ja johtunee osittain siitäkin, että sitä tulee heillä hanasta. Arvo siis säilyy vakaana vedenvaihdoissakin. Kuitenkin, kalalajisi ovat alunperin kotoisin vesistä, joissa kokonaiskovuus voi olla vaikka alle 5 °dH, ja voit uskoa, että pehmeässä vedessä ne viihtyvät silloin parhaiten. Omenakotilot eivät kuulu pehmeän veden kalojen kanssa samaan altaaseen.

Veden kovettamisesi on siis ihan hölmöläisten hommaa, varsinkin jos samaan aikaan lisäät veteen myös turveuutetta. Anna veden kokonaiskovuuden pikkuhiljaa laskea sille tasolle, jota se hanasta tullessaan on. Jos karbonaattikovuutesi KH pyrkii altaassa nollaksi, mikä aiheuttaisi pH:n heittelyä, voit sitä tarvittaessa kohottaa ruokasoodalla. Tämä ei vaikuta veden kokonaiskovuuteen. Jos KH on vaikka 2 °dH, se on ihan riittävä noille kaloille, joilla pH saakin olla alle seitsemän. Kunhan pH ei pääse painumaan liian alas tai heittelehtimään, kuten voisi käydä jos KH on nolla.

Ja Turussa käsittääkseni kannattaa vedenparannusaineita käyttää myös kaloille myrkyllisten aineiden takia, ei vain veden kirkastamiseen. Jos altaassa on pitkäänjatkuneita ongelmia, voi olla että syynä ovat aineet joita hanaanne kulkeutuu vesilaitokselta. Omista putkistanne veteen voi liueta kuparia, mutta vedenparannusaineen pitäisi kyllä hoidella se. Hapenpuutteeseen kalat eivät kuole yksi kerrallaan ja huomaamatta. Otot taitaisivat olla siihen taipuvaisimpia (jos ajattelisi että jatkuva vähähappisessa vedessä eläminen heikentäisi niitä kunnes kuolisivat) mutta monniset ja labyrinttikalat taas eivät, koska hyödyntävät ilman happea.

Jos kaloja kuolee tasaiseen tahtiin, ei kannata heti ostaa uusia. Altaassa on jotain vikaa, jos kaloja kuolee, ja karanteenaamattomien kalojen tuonti voi vain ja ainoastaan pahentaa tilannetta.

[kurnu_ja_loikka]

Veden kovettamisesi on siis ihan hölmöläisten hommaa, varsinkin jos samaan aikaan lisäät veteen myös turveuutetta. Anna veden kokonaiskovuuden pikkuhiljaa laskea sille tasolle, jota se hanasta tullessaan on. Jos karbonaattikovuutesi KH pyrkii altaassa nollaksi, mikä aiheuttaisi pH:n heittelyä, voit sitä tarvittaessa kohottaa ruokasoodalla. Tämä ei vaikuta veden kokonaiskovuuteen. Jos KH on vaikka 2 °dH, se on ihan riittävä noille kaloille, joilla pH saakin olla alle seitsemän. Kunhan pH ei pääse painumaan liian alas tai heittelehtimään, kuten voisi käydä jos KH on nolla.

Kiito seikkaperäisestä ja pitkälle pohditusta puheenvuorosta! Tämän kautta muistui mieleen se perimmäinen syy miksi joskus satunnaisesti olen aquaduria lisäillyt: pelko siitä että matala kovuus aiheuttaisi rajuja ph-heittelyitä. pH-arvo onkin välillä vaihdellut 6,8 ja 7,2 välillä - onko tämä liian suurta vaihtelua?

Ainakin tuon "hölmöläisen homman" siis lopetan hetimiten

Miten sen pohjan omuroimisen kanssa on; olen yleensä vedenvaihdon yhteydessä suppiloimurilla sitä käynyt läpi kun muutamasta kohtaa aina tummaa liejua on ruvennut tulemaan jos pidempään olen odotellut.

Leviä on myös; rihma- tupsu- ja partalevät viihtyvät vaihtelevan hyvin.

Sellaisen harmittavaisen jutun olen myös huomannut, että vesiruton lehtiruusukkeet jäävät kauas toisistaan ja lehtiä on suhteellisen vähän ja ne ovat ohuita - kasvit näyttävät ihan eriltä kuin kauppojen tuuhearuusukkeiset yksilöt.

Ei tilaa 40-100 litraiselle muovipaljulle?
Olisi käytössä vain kalojen hankintavaiheessa.

Pikkuinen kaksio jonne ei edes mahdu ruokapöytää tällä hetkellä; mihinkäs minä sen 40-100 -litraisen tosiaan laittaisin

----------------------

Lähinnä rupeaa mietityttämään, että onko tilanne niin ssekava että pitäisikö aloittaa kokonaan alusta; rakentaa kalasto ja kasvisto uudelleen, vaihtaa pohjamateriaali, tuhota kotilot kasvien flubenol-kylvyllä jne.

Eli onko tässä vielä varaa korjata tilanne, vai onko peli menetetty?

Miten tämä olikin niin vaikeaa kaikesta yrityksestä huolimatta... Nettiä olen kaivellut satoja tunteja, lähes kaikki kirjaston kirjat lukenut läpi mutta mikään löytynyt tieto ei ole kristallisoitunut varsinaisiksi selkeiksi toimintaohjeiksi tai hoitorutiiniksi; pelkkää sekavaa poukkoilua milloin mihinkin suuntaan vailla mitään hajua siitä missä ongelma on.

[7330]

Kestäähän siinä aikansa, että näin iso määrä tietoa jäsentyy mieleen ja vieläpä tulee sitä käytännön kokemustakin. Ei hätää vaikkei heti kaikkea osaakaan.

Uskaltaisin veikata, että tilanteen korjaaminen on helpompaa hiljakseen kuin laittamalla allas kertarysäyksellä uusiksi.

Tuskin pH:n vaihtelu tuon verta on vielä haitallista, ja voi olla, että pH alkaa myös pysyä tasaisempana, kun et enää itse lisää sen heittelyä kovuutta nostamalla. En tiedä, olenko lukenut ihan puuta heinää, mutta jossakin väitettiin myös turveuutteen ehkäisevät pH:n heittelyä. Joka tapauksessa tuo kH 2-3 tuntuu riittävän mainiosti pitämään pH:n kohdillaan.

Levät viittaavat siihen, etteivät altaan kasvit käytä ravinteita pois aivan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, ja vesiruton kasvutapa taas viittaisi valonpuutteeseen. Millainen valaistus altaassa on? Loisteputkien lisäys tai heijastimet voisivat auttaa asiaa, samoin hiilidioksidin lisäys.

Onko pohjalla siis soraa, päätellen siitä että imuroit sitä? Nopea keino karsia kotilokantaa reippaasti ja samalla parantaa monnisten viihtyvyyttä olisi vaihtaa se hiekkaan.

[memma]

Tuskin pH:n vaihtelu tuon verta on vielä haitallista

Minä en pysty noin pieniä muutoksia edes erottamaan Seran testillä

Onko pohjalla siis soraa, päätellen siitä että imuroit sitä? Nopea keino karsia kotilokantaa reippaasti ja samalla parantaa monnisten viihtyvyyttä olisi vaihtaa se hiekkaan.

Jep, ja jos sora on jotain englannin jokisoraa, sekin voi vaikuttaa veden kovuuksien muuttumisiin. Kova vesihän on kotiloille aivan ihanteellinen: minulla on kotilokasvattamossa KH 10 ja GH 18 °dH ja kotilot lisääntyvät iloisesti jo huoneenlämmössä, kunhan saavat ruokaa.

Soran seasta kaikkia kotiloita ja niiden munia on mahdotonta saada pois, joten pohjan vaihto olisi kyllä perusteltua. Se pitäisi tehdä vain kerralla, eikä osissa. Ja suodattimessa kotilot sikiävät myös, mutta sitähän ei voi samalla kuitenkaan jynssätä. Jos puhdistaisi suodattimen jo vaikka viikkoa aikaisemmin, ja tumppaisi sen sukkahousuihin, estyisiköhän kotiloiden invaasio sinne? Paastottamalla kaloja pari päivää ennen ja jälkeen operaation, varautumalla multaymppiin tai SafeStartiin, vesiarvojen mittaukseen ja mahdolliseen vedenvaihtoon nitriitin esiintyessä voisi tuo toimiakin. Flubenolia en uskaltaisi kala-altaaseen laittaa, vaikka moni on niin menestyksellä tehnytkin. Hoitaisin kasvit vaikka ämpärissä.

[kurnu_ja_loikka]

Antamanne vinkit kuulostavat ihan loistavilta! Jospas tuo kovuuden rauhoittuminen alemmas vähentäisi kotiloinvaasiotakin. Pohjan vaihtamista olen harkinnut jo aiemmin; monniset tosiaan tykkäisivät ja kotilotkin saisi poimittua pois. Mites tuon hieman imurointi käy, tarvinneeko kauheasti sitä pöllyyttääkään? Pysyvätkö kasvitkin paremmin kiinni pohjassa?

Mihin laitan kalat pohjanvaihdon ajaksi vai pärjäävätkö akvassa senkin aikaa?

[7330]

Hiekkaa ei juuri tarvitse imuroida, koska roska jää sen päälle eikä uppoa jyvästen väliin. Sitä voi silloin tällöin pöyhiä tikulla tai käsin, ettei se pääse menemään tukkoon. Kun hiekkaa laittaa riittävän paksun kerroksen (4-6 cm) myös kasvit on helppo istuttaa pohjaan eivätkä ne ihan vähällä möyrimisellä sieltä lähdekään.

Silloin kun itse vaihdoin pohjan toimivasta altaasta, pyydystin kyllä kalat siksi aikaa ämpäriin.

[jarvij]

Kun vaihtaa pohjasta ensin puolet ja viikon päästä loput, voivat kalat olla altaassa koko ajan. Lasten hiekkalaatikkolapiolla vain kauhoo vanhan pois ja sitten panee uuden valmiiksi märän paikoilleen. Tehty on hyvin onnistuu.

[kurnu_ja_loikka]

Kun vaihtaa pohjasta ensin puolet ja viikon päästä loput, voivat kalat olla altaassa koko ajan. Lasten hiekkalaatikkolapiolla vain kauhoo vanhan pois ja sitten panee uuden valmiiksi märän paikoilleen. Tehty on hyvin onnistuu.

Kuulostaa järkevältä. Oletan etteivät pohjamateriaalit sekoitu juurikaan; vai laitoitko jonkin "väliseinän" tms soran ja hiekan väliin?

Tilanne tällä hetkellä tämä: kaikki kalat näyttäisivät voivan hyvin, mutta yksi nuolimonni oli siirtynyt manan majoille (taas...).

Vaihdoin 50 litraa vettä ja puhdistin suodattimen. Vesiarvot tippatesteillä:
nitriitti 0, GH 16 (saksalainen asteikko), pH 7,0. Sticksillä katsoin vielä KH:n joka oli 2 tienoilla.

Vesiruton ylemmät osat kasvavat tuuheiksi ja kauniiksi näin tarkemmin tarkastellen. Leväongelma on vähän rauhoittunut, kotiloita edelleen riesaksi asti.

Onko suodatinteho riittävä (fluval 3+). Ilmastinta tai hiilidioksidinlevityssysteemiä ei ole. Valaistuksena kaksi koko akvaarionmittaista 30w loisteputkea joista ainakin toinen gro-lux. Lämpötila tällä hetkellä 25,5 astetta.

Ajattelin vinkkien sun muun pohjalta siis seuraavia toimenpiteitä:

- ei kalastomuutoksia
- soran vaihto hiekkaan
- kasvien tarkka puhdistus kotiloista
- suodattimen suodatinmateriaalin vaihto jättäen yksi hyväkuntoinen vaahtomuovi paikalleen
- kovuutta ei enää muutella vaan se saa olla mikä on

Muutamia kysymyksiä vielä:
- onko morenan lisäys kannattavaa?
- tarvitaanko vedenparannusainetta (Turun vesi tosiaan kyseessä)?

[7330]

Koska gH on noinkin korkealla jo luonnostaan, Morenaa tai jotakin muuta turveuutetta kannattaa lisätä. Myös kalat arvostavat sitä.

Täällä foorumilla on muistaakseni muillakin ollut ongelmia juuri nuolimonnien selittämättömistä kuolemista. Olisiko asialla jotain yhteyttä?

Valaistusta näyttäisi kyllä olevan reilusti, mikähän niillä vesirutoilla sitten on. Mahtaako lampuissa olla heijastimet? Niiden lisäys ainakin omissa altaissani on tehnyt köynnöstävistä kasveista huomattavasti paremman näköisiä.

[kurnu_ja_loikka]

Valaistusta näyttäisi kyllä olevan reilusti, mikähän niillä vesirutoilla sitten on. Mahtaako lampuissa olla heijastimet? Niiden lisäys ainakin omissa altaissani on tehnyt köynnöstävistä kasveista huomattavasti paremman näköisiä.

Rakentelin foliosta heijastimen lamppukoteloon jo syksyn puolella ja se lisäsikin valotehoa silminnähden. Lähinnä ohutlehtisiä ovat kasvien alemmat osat, pidemmäksi ehtineet varret ovat nätin näköisiä. Ajoittain kiusanneet rihmalevätkin varmaankin häiritsivät vesiruton kasvua...?

Kaiken kaikkiaan kasvit ovat viihtyneet hyvin; miekkakasvit kasvavat vähän liiankin reippaasti.

[kurnu_ja_loikka]

Sora on nyt vaihdettu hiekaksi (Bilteman laatutavaraa ). Kauniilta näyttää; kasvit oli helppo istuttaa; roska jäävät pinnalle mistä ne voi helposti noukkia; pohjalannoitetabletitkin sujahtivat kivasti paikoilleen.

Samalla koulin kasvit, liotin niitä 2 tuntia kotilontappolitkussa, putsasin koko akvaarion kotiloista ja uusin puolet suodattimen vaahtomuoveista (alkoivat olla ika möyheää mössöä vanhat).

Valaistus näyttää nyt kirkkaammalta kun pohjamateriaalikin on vaaleampi.
Vesi kirkastuu nopeasti ja hyvältä näyttää. Vanhasta vedestä säilytin noin 8 litraa, loput on tuoretta. Lisäsin kasvilannoitetta ja aqutania sekä morenaa.

Tulipa samalla laskettua ne kalatkin! Minulla on kaksi täplämonnista, hunajarihmapariskunta, 1 nuolimonni, 1 perhoskirjoahven (uros) ja 8 musta-aavetetraa.

Kasvit: 1 vallisneria, 2 miekkakasvia, 2 verkkolehteä, 5 melalehteä, 2 puskaa "vauvankyyneltä", iso pehko vesiruttoa.

Miltäs vaikuttaisi tilanne?

Lisäys: ajattelin mittailla vesiarvot tänään kun sedimentti on kunnolla laskeutunut ja suodatin pistänyt uuden veden kunnolla kiertoon. En missään vaiheessa sammuttanut suodatinta, vaan se sai pöristä ämpärissä koko nelituntisen operaation ajan. Kalat oleskelivat rauhassa toisessa ämpärissä.