Muutama kysymys kypsytyksestä

[eukko]

Muutama tovi (=päivä!) on mennyt noita kypsytyslinkkejä lukiessa, ja silti jäänyt muutama tyhmä kysymys. Pytty (126 l) on siis vielä paketissa, samoin suodatin massoineen, Eheim professionel 2224 (700l/h).

Arvelluttaa kukkamullan käyttö ymppinä, lähinnä epävarmuus siitä, että samennus/liete ei häviä (tällä ei ole järjen kanssa mitään tekemistä! ). Tämä mielikuva kummittelee muutaman viestiketjun perusteella. Ymmärsinkö oikein, että 126 l:n altaaseen n. pari kourallista sukkahousuihin ja veden sekaan? Huljuttelua silloin tällöin ja milloin saa ottaa pois altaasta? Ja lietettä ei poisteta?

Hiekka (Biltsikan karkeampi puhallushiekka) on hankittu. Hirvensarvisuola hankitaan tänään, keittiönkaapissa on ruokasoodaa varmuuden vuoksi. Kasveja ei hankita vielä. Tippatesteistä on hankittu Tetran No2, No3 ja pH. Näilläkö pärjään, vai tarvitaanko muita? Ammonium? Kovuustestit?

Ja paras kaikista : kun kasveja ei ole, tarvitsenko lainkaan valoja bakuille? Vai tuleeko päinvastoin levää, jos valot ovat päällä? Valothan nostaisivat lämpötilaa kaiketi pari astetta. Lämmitin on. Ja sopiva lämpötila, onko se n. 24-26 astetta?

Kiirettä ei ole, päinvastoin tahtoo tehdä kaiken "oikein".

Taasen kiitokset jo etukäteen, me noviisit käymme varmaan joskus hermoille, kun pyörä keksitään aina uudelleen!

[jarvij]

Minä käyttäisin kaupallisia kypsytysaineita ja:
http://www.aquahoito.info/suomi/kypsytys/palikka.php
Nitriittitesti riittää, valoja ei tarvita kypsytyksen aikana.
Ei ole tarpeen lukea pitkiä ketjuja; Yksi näytöllinen tekstiä riittää tuolla sivullani.

[eukko]

Toki olen lukenut kotiläksyni, eli myös palikkaohjeet, jotka vaikuttavatkin sopivilta meikäläiselle. Tuota SafeStarttia ei vain tahdo nyt saada mistään, pakkasenpuremaa kun on.

[jarvij]

Toki olen lukenut kotiläksyni, eli myös palikkaohjeet, jotka vaikuttavatkin sopivilta meikäläiselle. Tuota SafeStarttia ei vain tahdo nyt saada mistään, pakkasenpuremaa kun on.

Muitakin toimivia kypsytysvalmisteita löytyy, kuten vaikka JBL Denitrol. Ovat vain huomattavasti hitaammin toimivia kuin SafeStart.

[eukko]

Kiitos valaistuksesta valoasiassa, pikku hiljaa sitä viisastuu... Testit saavat sitten toistaiseksi riittää.

Olen aiemmin ymmärtänyt, että SafeStarttia voittanutta ei ole. Ja tuo multahommakin lienee yleisesti käytetty? Ja on kai "luonnollinen" tapa?

[ParratonMonni]

Vastaan sen minkä kykenen, noitten varsinaisten kypsytysgurujen vastauksia odotellessa

Mahdollinen samennus ei ole mikään ongelma, koska vesi vaihdetaan.

Allas/suodatin on kypsä, kun on käynyt nitriittipiikki = Nitriittiarvot kohoavat ja alkavat sitten laskea, kun altaan bakteerikanta on kunnossa, eli nitraatti muuntuu nitraatiksi. Tämän jälkeen vesi vaihdetaan ja sukkahousut poistetaan. Voi viedä aikaa reilusta viikosta kuukauteen omien kokemusteni mukaan.

Kypsyttämisessä olen itse mitannut vain NO2 ja NO3, eli niillä pärjää tässä vaiheessa. Jatkossa pH ja kovuustestit (KH ja GH) ovat tarpeellisia. oikeastaan voisit hankkia ne jo nyt ja mitata oman kraanavetesi, se on hyvä lähtökohta kalastyon suunnitteluun.

Valoja eivät bakteerit tarvitse, ja tuo 24-26 astetta on hyvä lämpötila.

Tervetuloa harrastuksen pariin, johon voi kyllä hukuttaa melkoisesti aikaa ja rahaa, mutta myös murheensa (yleensä)

Edit Kaikkien gurujen isä ehtikin ensin!

[111na]

Fiksu käyttää multaa eikä hitaasti toimivia valmisteita. Kuukauden kypsytysajassa ei ole mitään järkeä. Vähintään yhtä nopea ymppi saadaan jo kasvienkin kautta.

[jarvij]

Ei saada, lystikkäitä nämä mihinkään perustumattomat väitteet. Esimerkiksi minulla ei olisi mullan laadusta ja lisättävästä määrästä hajuakaan. Ei myöskään mahdollisia kalatauteja levittävien kasvien laadusta. Mutta kukin tyylillään.

Pian saatanee uusi erä SafeStarttia kauppoihin, ja sitten typenkierron käynnistyksessä ei ole vaihtoehdöt enää tarpeen.

[111na]

Nyt tulee ihan perusteetonta perusteettomaksi väittämistä taas sieltä. Ikävää. Jokainen voi verrata vaikka Markku Varjon Akvaristissa esittelemään kalalliseen kypsytykseen, jossa ei käytetty bakteerivalmisteita eikä multaa. Ja miettiä sitä että jopa muutama oikea bakteerilaji riittää niitten kasvattamiseen.

Fiksu laittaa kuitenkin hyvää multaa tai muuta toimivaa ymppiä. Voin kyllä taas kerrata mistä sen tunnistaa, jos ei kerran osaa, mutta nyt en ehdi. Laatu on määrää tärkeämpää.

Ei myöskään mahdollisia kalatauteja levittävien kasvien laadusta. Mutta kukin tyylillään.

Siis sotaan kalatuberkuloosia vastaan. Toivotaan ettei mene vaikeaksi tämä harrastus. Kerrotko lisää tästä?

[Malys]

Kyllä minä altaat sain kypsiksi pelkällä mullalla, toisen kanssa meni 15 päivää kun nitriitti näytti nollaa ja toisen kanssa 18 päivää. Aika kaukana jostain kuukauden kypsytysajasta. Ja multakin oli jotain Pirkan halppismultaa.

[eukko]

Tervetuloa harrastuksen pariin, johon voi kyllä hukuttaa melkoisesti aikaa ja rahaa, mutta myös murheensa (yleensä)

Kiitos! Allas tulee 11 v. tyttären huoneeseen pitkällisen mietinnän jälkeen. Emme halua hankkia eläviä olentoja miten vain ja mihin vain olosuhteisiin, joten nyt on kärpänen (tahi kala!) purrut äitiäkin! Eipä sille mitään voi, innostus on tarttunut. Ja kalat ovat ainoita "turvallisia" lemmikkejä allergioiden vuoksi.

Fiksu laittaa kuitenkin hyvää multaa tai muuta toimivaa ymppiä. Voin kyllä taas kerrata mistä sen tunnistaa, jos ei kerran osaa, mutta nyt en ehdi. Laatu on määrää tärkeämpää.

Laatu lienee ravinteikasta (kukkapurkissa "käytössä" olevaa) multaa? Kosteahko pussimulta käynee myös (ostin juuri pussillisen)? Onko se pari kourallista multaa oikea määrä reiluun 100 litraan? Parin vuoden takaisissa ketjuissa osa tiedoista näyttää olevan vanhentunutta, kokeilujen myötä lienee tullut tälläkin palstalla lisää kokemusta ja tietoa.

Pian saatanee uusi erä SafeStarttia kauppoihin, ja sitten typenkierron käynnistyksessä ei ole vaihtoehdöt enää tarpeen.

Näyttää olevan vakiintuneet käytännöt itse kullakin, tuo pulloymppi houkuttaa helppoudellaan, mutta josko tuon SafeS:n tulo kestää, alkaa kärsimättömyys vaivata , vaikka sinänsä kiire ei ole. Jostain luin, että tuovat maahan vasta kun lämpötila on yli +5 astetta?! Saattaa tosin olla urbaanilegendakin tämä "tieto".

Vaikka olen vielä tietoähkyssä, alkaa ehkä mennä perille tännekin niitä perusasioita, pikkuhiljaa. Joten edelleen olen kiitollinen, jos jaksatte vastailla.

[jarvij]

Myös JBL-Denitrol toimii, ja se on helppoa, mutta annostelua pitää jatkaa aluksi päivittäin. Mielestäni se on hieman hankalaa. SafeStarttia riittää yksi kerta annos.

[111na]

Multa joka on kosteaa ja lämmintä ja elävää - sekä mielellään luonnonmukaisesti lannoitettua, sisältänee hyvin typpibakteereita. Tämä johtuu siitä että ammoniumin muuntuminen nitriitiksi ja nitraatiksi tapahtuu maassa myös typpibakteerien tekemänä. Monissa kemiallisissa lannoitteissa on myös ammoniumtyppeä, joten luonnonmukainen lannoitus ei ole ehdoton. Näin talvella hyvin kasvavan huonekasvin ruukusta kaivamalla saanee todennäköisimmin parhaan ympin, varsinkin jos kasvia usein on kasteltu ja edes joskus lannoitettukin.

Kesällä ulkona elävä rikas multa saa tyypillisen olomuodon: siinä vilistää jopa silmin nähden elämää, alkaen runsaasta lieropopulaatiosta. Siinä on paljon humusta. Se on hyvää puutarhamultaa. Kemiallinen lannoitus köyhdyttää multaa. Kompostoituminen ja luonnonlanta rikastuttaa.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 78#6573478

[Jaaba]

Minä olen nyt kypsytellyt muutaman päivän tulevan altaamme toista ulkosuodatinta 45 litran pöntössä, mutta en ole laittanut sinne lämmitintä. Veden lämpötila lienee siis n. 20 astetta. Onko lämmittimen käytöstä selvää hyötyä bakteeriaknnan muodostumiselle?

[111na]

Minä olen nyt kypsytellyt muutaman päivän tulevan altaamme toista ulkosuodatinta 45 litran pöntössä, mutta en ole laittanut sinne lämmitintä. Veden lämpötila lienee siis n. 20 astetta. Onko lämmittimen käytöstä selvää hyötyä bakteeriaknnan muodostumiselle?

Ei välttämättä tuossa tapauksessa. Ammoniumkuorma on kumminkin sama. Tiedämme vain että typpibakteerien toiminta hyötyy kun lämpöä on hieman enemmän. (Suuruusluokkaa en tiedä.) Mutta mitäs niillä tässä tapauksessa on hyötymistä, jos kuormitus on vakio ja pieni?

Varmasti parhaiten edistät suodattimen kypsymistä pöllyyttelemällä akvaariossa, niin että lietettä nousee vapaaseen veteen. Lämpötilaa voi tietenkin nostaa, mutta kalathan sen määräävät.

edit. jos tarkoititkin suodattimen kypsyttämistä erikseen ammoniumilla, tottakai lämpötila vaikuttaa. Vaikutuksen suuruudesta en ole koskaan kuullut mitään arvioita. On vain esitetty optimiolosuhteita typpibakteereille.

Oletko kypsyttelemässä ulkosuodatinta Järven ohjeilla? Kerrotko sitten kuinka se sujuu/ sujui?

[Jaaba]

Tässä menetelmässä on sotkettu tehokkaasti eri ohjeita keskenään, sillä akvaario on jalustan kanssa yhä valmistuksessa eikä kypsytyksen kanssa ole kiirettä. Olen vain mielenkiinnosta nyt kokeillut erilaisia asioita.

Kyseessä on siis uusi 250 l akvaario, johon tulee uudet ulkosuodattimet (2* Eheim Prof2 2026). Käytössäni oli alussa Tetran Bactozymiä sekä Waterlifen Bacterlifeä, jonka pitäisi sisältää valmistajan mukaan soveltuvaa bakteerikantaa. Apuna Tetran nitriitti- ja nitraattitestit (tipat).

Aloitin 45 litran pöntöllä viikko sitten, toinen suodattimista pöntön vettä kierrättämään. Lisäsin pohjalle hiukan hiekkaa ja veteen ohjeiden mukaiset annokset Bactozymiä ja Bacterlifeä. Muutaman päivän päästä homma ei ollut edennyt juuri minnekään, vaan nitriittiä oli vain 0.3 mg/l.

Ajatteln, josko kyseessä on ammoniumista puutetta. Otin sitten käyttöön myös hirvensarvensuolan, jota lisäilin kolmen päivän aikana yhteensä yhden maustemitallisen verran ja vielä joukkoon ylimääräisen annoksen Bacterlifeä.

Eilen ei ollut vieläkään nitriittitaso lähtenyt nousuun, joten päättelin Bacterlifen olevan tehotonta. Ammoniumia pitäisi ainakin nyt olla enemmän kuin riittävästi. Tänään hain sitten käypää multaa ja liottelen sitä sukkahousuissa pöntössä. Eli nyt olen tekemässä uutta ymppiä.

[111na]

Jesh, hieno homma ettei kaikkea ota valmiiksi pureskeltuna eikä totuutena. Näin se kokemus syntyy.

Kun oletettavasti nitraattiakaan ei ole vielä juurikaan syntynyt, tuo ammoniummäärä on sopiva odotteluun.

[Jaaba]

Eipä ollut vielä juuri nitraattia ei.

[111na]

1ml HSS 40 litraan vettä tuottaa jo 35 - 40 mg/l nitraattia.

[eukko]

Kiitos vastauksista & keskustelusta tähän asti.

Eikös sillä ole aika iso ero, antaako sukkahousumullan lojua altaassa (pari viikkoa?) tai siivilöi vain multaveden altaaseen? Luin pari kummitusjuttua siitä, kun multa oli levinnyt altaaseen ja "sitä oli kaikkialla". Luulisi viikkojen liotuksen olevan jytyä verrattuna multaliuokseen. Sinänsä liuos kuulostaa "siistimmältä" touhulta (pitääkö se edes tässä vaiheessa olla sitä, kun vesi kuitenkin vaihdetaan ennen kalojen tuloa), mutta tuleeko siitä sitten sitä lietettä? Entäpäs eikös suodattimeen mene kuitenkin aikas lailla sitä multasotkua, jos sukkiksista liukenee koko ajan multaa? Kyselee nimimerkki sisäinen blondi.

[111na]

Multa sukassa makaa sisältä huonossa hapessa kun ei sitä liikuta. Jos taas liikuttaa tai jos se on löysästi pakattuna hyvässä virrassa, mitä eroa on siivilöimiseen? Mullan tarkoitus ole toimia omana biologisena suodatinpussinaan, vaan nimenomaan levitä kaikkialle, jotta typpibakteeritkin heti leviäisivät kaikkialle ja alkaisivat samalla mahdollisimman laaja-alaisen kasvunsa. Suodattimien biologista suodatuskykyä yleensä liioitellaan: todellisempaa on useimmissa tapauksissa tärkeimmän suodatuksen tapahtuminen koko akvaarion alalla, mm. hiekan pinnoilla ja lietteessä.

Mikä on sopiva mullasta tulevan lietteen määrä, on jokaisen arvioitava itse - se on myös esteettinen kysymys. Mullan laatu on tärkeämpi kuin sen määrä. Ohut lietekerros hiekan päällä on hyvä pöllyytellä, niin että hiekkakin saa kyytiä, aina silloin tällöin uudestaan liikkeelle. Ei ole sekään tarkoituksena että kypsytyksessä tämä lietekerros (hienon hiekan päällä) tulee tärkeimmäksi biologiseksi suodattimeksi ja hups: loppuvedenvaihdossa sitten saatetaan ajattelematta imuroida se viemäriin. No, riippuu virtauksesta akvaariossa ja suodattimen tyypistä, kuinka pohjalle kerääntyy lietettä. Sitähän kerääntyy sitten kalojen kanssa samoin.

Typpibakteerit ovat sessiilejä eli ovat kiinnittyneinä alustaansa. Siispä ei sieltä tule vaikka kuinka ravistaisi pelkkiä bakteereita, vaan pitää saada irti sopivasti hiukkasia. (Samea vesi, ehkä myös hieman hiekkaa. Sameus saostuu, laskeutuu pohjalle ja kulkeutuu myös suodattimeen.) Voisi ajatella, että nimenomaan pienimmissä hiukkasissa on eniten toivottujakin bakteereita suhteessa aineksen määrään, koska pienessä hiukkasessa on eniten pintaa suhteessa tilavuuteensa. Vertaa aktiivilieteeseen, joka on erittäin kevyttä ja hienojakoista, mutta hyvin tehokasta ymppiä.

Bakteerit lisääntyvät jakautumalla. Tähän perustuu myös kypsytys.

[jarvij]

Bacterlifen kanssa, kun ammoniumia on annosteltu oikein ja riittävästi, on kolmantena täivänä 1,6 mg/l. Jos nitriittiä ei vielä 2. päivänä ole ollut, on ammoniummäärä ollut riittämätön. Nuo kaupalliset valmisteet ovat tasalaatuisia.
Et mainitse tuossa lämpötilaa. Lämpö vaikuttaa olennaisesti bakteerien kasvunopeuteen.

Tuo valmiste toimii, mutta ei ole tehokkain vaihtoehto.
http://www.aquahoito.info/suomi/kypsytys/palikka.php

Tetran SafeStart-valmiste on ylivoimaisen tehokas, mutta se ei kestä kylmää.

Muoks: syynä typpibakteerien heikkoon kasvuun voi olla myös pönttösuodatin. Virtaus siinä voi olla liian voimakas typpibakteereille. Tällöin niiden kasvualustaksi jää lähinnä altaan pohjahiekka.

[eukko]

Minä siis itse pähkäilin kypsytyslämpötilaksi 24 - 26 astetta, meneekö arvio ihan metsään?

[jarvij]

Minä siis itse pähkäilin kypsytyslämpötilaksi 24 - 26 astetta, meneekö arvio ihan metsään?

Ei mene, mutta voisi olla korkeampikin: 24 - 28 alueella. Bakteerien kasvu on nopeampaa kun lämpötila on korkeampi. maksimi on luonnollisesti kunkin bakteerilajin optimilämpötila kasvun suhteen.

Tuli tuossa mieleen, jotta suodattimen pinta-ala ja virtausnopeus ovat myös olennaisia, kun kypsytetään. Typpibakteerit vaativat paitsi sopivan kasvualusta, myös sopivan virtausnopeuden sen ympärillä.

Saattaa olla pönttösuodatinakvaarioissa, jotta varsinaisen typenkierron hoitaakin akvaarion pohjamateriaali. Pönttö toimii tällöin lähinnä vain mekaanisena suodattimena.

Sopiva pinta-ala ja virtausnopeus taas löytyvät mattosuodatinlaskuista: http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php

Tämäkin on siis yksi varteenotettava tekijä kypsytyksissä.

[111na]

Minä olen nyt kypsytellyt muutaman päivän tulevan altaamme toista ulkosuodatinta 45 litran pöntössä, mutta en ole laittanut sinne lämmitintä. Veden lämpötila lienee siis n. 20 astetta. Onko lämmittimen käytöstä selvää hyötyä bakteeriaknnan muodostumiselle?

Ei välttämättä tuossa tapauksessa. Ammoniumkuorma on kumminkin sama. Tiedämme vain että typpibakteerien toiminta hyötyy kun lämpöä on hieman enemmän. (Suuruusluokkaa en tiedä.) Mutta mitäs niillä tässä tapauksessa on hyötymistä, jos kuormitus on vakio ja pieni?

Varmasti parhaiten edistät suodattimen kypsymistä pöllyyttelemällä akvaariossa, niin että lietettä nousee vapaaseen veteen. Lämpötilaa voi tietenkin nostaa, mutta kalathan sen määräävät.

edit. Jos tarkoititkin suodattimen kypsyttämistä erikseen ammoniumilla, tottakai lämpötila vaikuttaa. Vaikutuksen suuruudesta en ole koskaan kuullut mitään arvioita. On vain esitetty optimiolosuhteita typpibakteereille.

Oletko kypsyttelemässä ulkosuodatinta Järven ohjeilla? Kerrotko sitten kuinka se sujuu/ sujui?

Lämpö vaikuttaa olennaisesti bakteerien kasvunopeuteen.

Bacterlifen kanssa, kun ammoniumia on annosteltu oikein ja riittävästi, on kolmantena täivänä 1,6 mg/l. Jos nitriittiä ei vielä 2. päivänä ole ollut, on ammoniummäärä ollut riittämätön. Nuo kaupalliset valmisteet ovat tasalaatuisia.

Mitä takeita tasalaatuisuudelle on?

Jaaballa ei ollut mitään ammoniumin lähdettä aluksi, jos oikein käsitin, ainakin hirvensarvensuolaa laitettiin vasta myöhemmin. Sinänsä hyvä todellisuuden testi ja oikea päätelmä hänellä: ei tullut nitriittiä eikä nitraattia - taitaa siis puuttua sitä mistä sitä voisi syntyä eli ammoniumia.

Tämäkin on siis yksi varteenotettava tekijä kypsytyksissä.

Siis huomion kiinnittäminen biologiseen suodatukseen ja missä se akvaariossa tapahtuu. Asiaa! Myös se miten kypsymisen kulku vaihtelee eri akvaarioissa riippuen altaan tekniikasta ja kokoonpanosta, lämpötilasta, ravinteista, hiilidioksidista ja hapesta ym ym! Miksei typpibakteerienkin kasvua voisi jopa hyvin verrata kasvien kasvuun ja kasvun minimitekijöihin? Ei ainoastaan leivästä.

Mielestäni erittäin yleinen ajatusvirhe on luulla typpibakteerien kasvun olevan jotenkin kiinteässä suhteessa annetun ammoniumin määrään, vaikka optimoidun nopea kasvu saavutetaan vasta kun kaikki kasvutekijät ovat otollisella alueella.