Mä en enää voinut vastustaa kiusausta ja odottaa reissua muihin kaupunkeihin, joista sateenkaaria ois ehkä saanut halvemmalla, vaan täydensin allastani kahdella sinisateenkaarella ja kahdella kultapyrstöllä...

Nyt pinta/keskikerroksen kaloja on siis 4 neonsateenkaarta, 2 siniä ja 2 kultapyrstöä sekä keltarihmakala. Vaikka tulokkaat ovat poikasia, jo nyt tuntuu, ettei sinne mahdu enää 2 siniä ja 2 kultapyrstöä, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa oli (eli 4 per laji). Eilen siis hain tulokkaat, ja jo illalla sinisateenkaari lyhdytteli, taisi kohteena olla neonsateenkaariakka.

Aivan upeita, ja vaikka pohdin, että olisko parempi ottaa nyt 4 kpl kultapyrstöjä/sinisateenkaaria, ja toinen parvi myöhemmin, mutta malttamattomana otin kaksi molempia, rahaa ei ollut koko parveen, eikä varmaan kannatakaan järkyttää allasta niin monella uudella yksilöllä. Joka tapauksessa siellä ne kaikki sateenkaaret polskivat iloisesti sekaisin lajieroista välittämättä.

Näytti siltä, että olisivat polskineet parvessa, mutta ehkä se vaan näytti siltä kun ei oo oikeestaan muita ylempien kerroksen kaloja...
Mutta tiiviissä parvessa ne uivat oikeastaan vain silloin kun keimailevat, tai kun kissa hyppää akvaarion päälle (sitten ollaankin kaikki 10 cm2 alueella jonkun lehden alla).
Sateenkaari: Varsinaista syytä ei keksitty, mutta epäilin, että syynä olisi ollut vanha kanto joka oli niin pehmeä, että sen "oksat" taipuivat. Otinkin sen sitten pois (akvakaupassa sanoivatkin, että se saattaa laskea ph:ta normaalia alemmaksi). Noitamonneista sanotaan, että ovat arkoja, eivätkä sovi vilkkaiden kalojen kanssa samaan pyttyyn. Neonsateenkaaret eivät niitä pelota, joten uskalsin ottaa riskin myös noiden isompien sateenkaarien kanssa. Kultakalat tosin olivat sen verran järeämpää tekoa, etten ihmettele lainkaan niiden pelottavuutta (esim Rohmu 21 cm pitkä).