Ah vihdoinkin klooriamiinia! sanoisi ehkä..maisu kirjoitti:Heh, voipa olla että Singaporen katuojasta kotiin roudattu miljoonakala saisi melkoisen slaagin joutuessaan ylihuolehtivaisen aquawebbiläisen netistä opiskeltuihin vesiarvoihin.

Valvoja: Moderaattorit
Olet tainnu erehtyä.Tuukkis kirjoitti: Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.![]()
Kiitos! Ja one-linereita ei ole kuin ehkä muutama ( <100).Tuukkis kirjoitti:Liinalla on varmaan viestienkirjoitusennätys täällä noiden kahden kuukauden aikana mitä tänne on kirjoitellut,meinaan 801!!![]()
Jos tätä akvaristia verrataan siihen toiseen suomalaiseen missä on näitä kananmuna juttuja,niin onhan tämä siihen verrattuna jo kunnollinen akvalehti.
Käytettiinkö Tetran Bactozymia? Jos käytettiin, niin mistä ne bakteerit hankittiin, kun ilmeisestikään tuo Bactozym ei sisällä yhtä ensimmäistäkään bakteeria? Seran tuote Nitrivec taasen sisältää ja kokemuksista päätellen, jotain bakteereita taitaa jopa olla elossakinTuukkis kirjoitti:Miksi pitäisi akvaariota kypsytellä useita viikkoja kun sen voi hyvinkin tehdä viikossa ns.kaupallisilla bakteereilla ja kunnollisella suodattimella.
Mistäs tuollaisen kuulit?Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.
Itseasiassa...kv-setä kirjoitti:Pitäisiköhän lopettaa Akvaristilehden tilaus ja siirtyä lukemaan pelkästään Aqua-webbiäisten juttuja?![]()
Näiden tässä kirjoitettujen juttujen mukaan Varjo ei tiedä akvaariosta hönkäsen pöläystä? Olenko käsittänyt väärin? Kaupallisuus ja sidokset ovat eri asia.
Kuinka moni teistä muuten puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä?
Kari
Jutussa käytettiin "bakteeriherätettä" (jutun yhteydessä kuva useiden eri valmistajien tuotteista) ja ymppi "kasvien mukana jonkin verran".aqua2002 kirjoitti:Käytettiinkö Tetran Bactozymia? Jos käytettiin, niin mistä ne bakteerit hankittiin, kun ilmeisestikään tuo Bactozym ei sisällä yhtä ensimmäistäkään bakteeria?
- Artikkelissa neuvotaan myös siirtämään soraa tai ns.aktiivilietettä jo kypsyneestä altaasta sekä kerrotaan;Vastaperustettu akvaario ei lähde kunnolla käyntiin ennenkuin sinne tuodaan hajottajabakteereita ja niille ravintoa.
(sivulla 46. sama lehti kirjoittajana J.Järvi).kypsyttämiseen olevan erilaisia keinoja joista enemmän artikkelissa ; "Akvaarion biologinen kypsyminen ja typen kierto".
maisu kirjoitti:Heh, voipa olla että Singaporen katuojasta kotiin roudattu miljoonakala saisi melkoisen slaagin joutuessaan ylihuolehtivaisen aquawebbiläisen netistä opiskeltuihin vesiarvoihin.
Ehkäpä ei kuitenkaan. Vaatimus on fiilispohjainen ja ihmisillä on erilainen käsitys ja kokemus kalan hyvästä. Ihmisiä on kaikkien kirjoitustenkin takana.Aki_L kirjoitti:Varsinkin kalojen tilavaatimukset näyttävät muuttuneen vuosien saatossa aika lailla.
Kaikkea voi ja pitää kritisoida, kun niissä epäkohtia näkee. Varjo on kauppias, vaikka akvaarioon istuttaisi.Täällä yleisten mielipiteiden ja akvaarioaiheisten nettisivujen perusteella uskalsin kritisoida Markku Varjon kalavalintoja kyseisiin akvaarioihin.
Missä? Ainakin miljoonakalasta olen lukenut hyvin erilaisia näkemyksiä. Ja yleisemmin: Yksimielisyys ei ole oikeuden tae.Myös miljoonakalan ja neontetran vesiarvoista löytyy lähes yksimielistä tietoa.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22307Ja akvaarion kypsyttämisessä uskon J Järveä, onhan hänellä monen vuosikymmenen kokemus akvaarioista ja vesikemiasta. Ennenkuin joku esittää todisteita siitä, että kalaisa kypsytys on kalojen hyvinvoinnin kannalta parempi tapa, niin pidän kalatonta kypsytystä parempana vaihtoehtona.
Tietoa on maailma täynnä, mutta kuka sanoisi miten kannattaa toimia? Tietoa ja toimintamalleja saa toisilta akvaarionpitäjiltä, kauppiailta, kirjoista netistä.Mistä aloitteleva akvaristi sitten voi hankkia tietoa harrastuksestaan tärkeinpänä päämääränään kalojen hyvinvointi?
Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.Aki_L kirjoitti:Vielä kysyisin maisulta, että voisitko suositella minulle kirjastoista yleisesti saatavilla olevaa teosta, josta löytyy korrektimpaa informaatiota kalojen tilavaatimuksista, veden laadusta ja akvaarion perustamisesta, kuin tältä palstalta tai harrastajien internettiin laittamilta kotisivuilta. Voisin ilomielin tutustua kyseiseen teokseen. Ehkä sen avulla voisin nousta korkeammalle tasolle akvaarioharrastuksessani ja pyyhkiä ylihuolehtivaisen, netistä vesiarvot opiskelevan aquawebbiläisen, leiman pois otsaltani.
Luin kyllä, ja Singaporen katuojan vesi ei näytä olevan kovin emäksistä ja kovaa. Mielestäni M. Varjo antoi kuitenkin väärän kuvan kalojen vesiarvoista laittaessaan miljoonakaloja ja neontetroja samaan akvaarioon.Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.
Enpä tiedä; onko tässäkään ketjussa (en jaksa lukea alusta asti uudelleen) kukaan pitänyt tuota varsinaisesti parhaimpana tapana. Ehkä enemminkin vain yhtenä tapana muiden joukossa, "epävarmana ja riskialttiina"kin sellaisena mutta vaihtoehtona enihau...Aki_L kirjoitti: kun kerran täältä löytyy niin monta, jotka pitävät M. Varjon tarjoamaa tietoa parhaimpana...
Oletatko siis ettei kukaan muu aquavebbiläinen ole lukenut suomenkielistä akvaariokirjallisuutta, kun heidän mielestään tiikerinuoliaista ei voi pitää alle 100L:n tankissa.?Aki_L kirjoitti:Kotimaista akvaarioalan kirjallisuutta olen selaillut satunnaisesti ja siellä oleva tieto tuntuu poikkeavan merkittävällä tavalla täällä esitetystä. Varsinkin kalojen tilavaatimukset näyttävät muuttuneen vuosien saatossa aika lailla.
Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)Aki_L kirjoitti:Luin kyllä, ja Singaporen katuojan vesi ei näytä olevan kovin emäksistä ja kovaa. Mielestäni M. Varjo antoi kuitenkin väärän kuvan kalojen vesiarvoista laittaessaan miljoonakaloja ja neontetroja samaan akvaarioon.maisu kirjoitti:Riittää kun luet sen eilen postista kolahtaneen Akvaristin, siinä oli kyllä esitetty mistä vesiarvoista nuo miljoonakalat oli pyydetty.
Taisi muuten katuojassa olla lämpötila 28-30 astetta. Se on mielestän hieman liikaa neontetroille. Siis jos näille tuontikaloille pyritään järjestämään vastaavat olosuhteet akvaariossa kuin luonnossa.
Aikoinaan kun vielä omistin Neontetroja, huomasin että sairastelu alkoi lämpötilan noustessa yli 26 asteen. Sopiva lämpö olisi semmoiset 21-25 astetta.Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)
Kari
Tämän kysymyksen voisit esittää tetrat -keskustelualueella. Sieltä varmasti löytyy minua tietävämpiä ihmisiä kertomaan oman mielipiteensä.kv-setä kirjoitti:Mikä on neontetrojen suositeltava lämpötila kun uivat +28+30 asteisessa vedessä esim. Rio Negron sivujoissa. Samoissa vesissä ui kiekkokala, monnisia ym. Olenko taas ymmärtänyt väärin ja rääkkään kalojani liian lämpimällä vedellä?(+30)
Kardinaaleillehan tuo ei olekaan korkea tuo 26 astetta mutta neontetroille tuo lämpötila on elinikään vaikuttava tekijä. Jatkuvasti yli 26 astetta on eri asia kuin tilapäinen nousu korkeaan lämpötilaan. Kyllähän tämä jatkuvasti lämpötilarajan yläpuolella oleva lämpö lyhentää muidenkin kalojen elämää. Selviöhän se on. Kyse ei siis ole sairastelusta.kv-setä kirjoitti:Kuinka usein siellä on veden lämpötila 21-25 astetta? Sadekauden aikaan kenties? Sehän tarkoittaa sitä että näitä kaloja ei enää olisi olemassa jos alkavat sairastella korkeammissa lämpötiloissa. Kun toinen puoli vuodesta on kuivaa ja kuumaa kautta.