
570-litraisessa altaassa oli kahden vesikiljun ja diffuusorin aikaansaama kohtalaisen tehokas co2-levitys. Kansilasit lisättiin viikonloppuna, samalla kun vedenpinta nostettiin kehykseen asti. Timpalla hoidossa olleet 3 kiekkoa tulivat altaaseen maanantaina, ja kaikki vaikutti vielä eilen olevan hyvin.
Aamulla vielä katselin kun altaassa miehensä kosinnasta toipuva rihmakirjonaaras hätyytteli yhtä kiekoista, ja kaikki kiekot kerjäsivät ruokaa. Vajaa tunti myöhemmin huomasin vanhimman ja väsähtäneen oloisen kiekon makaavan pohjalla kuolleena. Leväbarbeja kellui pinnalla, osa vielä haukkoi happea.
Paniikissa lähdin letkuja etsimään ja viskelemään altaaseen happitabletteja (olivat näköjään ihan hyvä ostos, hädissäni en todellakaan olisi osannut miettiä mikä olisi sopiva määrä vetyperoksidia tuohon altaaseen. 1 tabletti/50 litraa oli hiukan helpompi laskea.) Toisella letkulla puhdasta vettä ja toisella vanhaa pois. Ja samalla raatoja keräämään. Hengissä olevat kalat haavin tarkemmin ajattelematta olohuoneen altaaseen missä kaikki näytti olevan kunnossa.
Kaiken kaikkiaan kuoleman kokivat 4 leväbarbia, 1 kiekkokala, hieroglyfipleko, safiiripleko ja tiikerinuoliainen. 2 kiekkoa, rihmakirjoahven, aurinkojuovapleko sekä juovapleko ovat tällä hetkellä vielä toisessa altaassa, mutta näyttäisivät säilyvän hengissä. 10 kappaleen sterbai-parvi on kokoajan ollut tuossa turma-altaassa, eivätkä ne missään vaiheessa ole näyttäneet olevan henkihieverissä.
Kuva, jota et välttämättä halua nähdä. Kuvasta puuttuu vielä tiikerinuoliainen, joka kaivautui kannon sisään niin, että se piti kaivaa sieltä ulos pihdeillä...
Ennen koko hötäkkää tajusin ottaa tuopillisen vettä altaasta jääkaappiin. Mitatuissa vesiarvoissa ei ollut mitään kovin kummallista, nitriittikin oli alle testin. Ainoastaa pH oli melko matalalla (6,6). Ja koska valot olivat jo muutaman tunnin olleet päällä, oli pH yöllä saattanut olla alhaisempikin. Altaassa on kohtalaisen kova virtaus, ja pintavesi liikkuu. Kansilaseissa ei kuitenkaan ollut kuin pienet aukot letkuille ja johdoille, joten kaasujen vaihtuminen ei kaiketi ollut tarpeeksi tehokasta. 29 asteen lämpötilakaan tuskin paransi hapen määrää. Osa kaloista ei ilmeisesti kestänyt pH:n muutosta, mutta uskon että happikato oli suurin kuolinsyy

Nyt sitten toivomaan että loput selviää siirtostressistä ja miettimään uutta kalastoa / laskemaan sopivaa hintaa allaspaketille ja kaloille
