Tarkoitin siis, että onko rihmakaloissa ilmennyt jotain sellaista, jonka epäilet korjaantuvan lämpötilan nostamisella? Jos rihmulit ovat eloisia eivätkä sairastele, niin lämpötilaa ei tarvitse nostaa. Seeprakalojakin kun on ajateltava ja ne ovat ns. viileän veden kaloja, toisin kuin kääpiörihmaset.
Uusi 100-litrainen tekeillä – kalat?
Valvoja: Moderaattorit
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Taisin muotoilla kysymykseni vähän epäselvästi, pahoittelut siitä 
Tarkoitin siis, että onko rihmakaloissa ilmennyt jotain sellaista, jonka epäilet korjaantuvan lämpötilan nostamisella? Jos rihmulit ovat eloisia eivätkä sairastele, niin lämpötilaa ei tarvitse nostaa. Seeprakalojakin kun on ajateltava ja ne ovat ns. viileän veden kaloja, toisin kuin kääpiörihmaset.
Tarkoitin siis, että onko rihmakaloissa ilmennyt jotain sellaista, jonka epäilet korjaantuvan lämpötilan nostamisella? Jos rihmulit ovat eloisia eivätkä sairastele, niin lämpötilaa ei tarvitse nostaa. Seeprakalojakin kun on ajateltava ja ne ovat ns. viileän veden kaloja, toisin kuin kääpiörihmaset.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Joita (seeprakaloja) altaassa uiskentelee jo 13 kplAnti-hero kirjoitti:Jos akvaario on pitkän puoleinen voisi pieni seeprakalaparvi olla hyvä pintaveteen.
mku, onko seeprakalojen, kääpiörihmisten ja täplämonnisten lisäksi tulossa vielä joitakin otuksia/joku otus? Partamonni levänsyöntiin?
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Keskiveteen ajattelin hankkia jotain pienikokoisia tetroja parven, pienemmän kuin seeproja. Ehkä 6-7 punasuutetraa. Nyt valtaosa akvaariosta on useimmiten tyhjillään.
Pohjalle kierteissarvikotiloita ja mahdollisesti partis. En vain oikein ole tykästynyt niiden ulkomuotoon
Mitäs muita nuoliaisia voisi ajatella?
Pohjalle kierteissarvikotiloita ja mahdollisesti partis. En vain oikein ole tykästynyt niiden ulkomuotoon
Mitäs muita nuoliaisia voisi ajatella?
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Punasuutetrat viihtyisivät paremmin isommassa parvessa, joten niitä en suosittele mukaan. Joku ehkä vähemmän parvisidonnainen laji olisi parempi valinta. Musta-aavetetra saattaisi natsata, mutta se saattaa innostua kääpiöiden rihmoista. Pytyssä on kuitenkin nyt jo aika muhevasti kuormitusta (+ seeprat vaativat runsaasti uimatilaa ja rihmat reviiriä) enkä itse lisäisi tuonne kuin levänsyöjiä.mku kirjoitti:Keskiveteen ajattelin hankkia jotain pienikokoisia tetroja parven, pienemmän kuin seeproja. Ehkä 6-7 punasuutetraa. Nyt valtaosa akvaariosta on useimmiten tyhjillään.
Partiksen tilalle löytyy muitakin levänsyöjiä, esim. leväkatkoja tai katinkultamonneja.mku kirjoitti:Pohjalle kierteissarvikotiloita ja mahdollisesti partis. En vain oikein ole tykästynyt niiden ulkomuotoon
Millekään kovin isolle nuoliaiselle tuolla ei ole tilaa (pohjalla jo täplämonniset) eikä nuoliaisia pitäisi yhdistää monnisten kanssa muutenkaan - monnisparat saattavat päästä silmistään. Piikkisilmä on tässä suhteessa mukava poikkeus, se antaa monnisten olla tyystin rauhassa.mku kirjoitti:Mitäs muita nuoliaisia voisi ajatella?
Altaaseen kävisi esim. tällainen kalasto:
- 13 seeprakalaa
- 2 kääpiörihmakalaa
- 6 täplämonnista
- ~6 leväkatkaa
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Kiitos vinkeistä Lisa.
Kaipaan kuitenkin keskiveteen jotain eläjiä. Seeprakalat ovat kyllä hauskoja ylhäällä parveillessaan, mutta kun monnisia ei näe paitsi vasiten etsimällä jostain kolosta, akvaario on aika aution näköinen. Seeprakaloja tuli vahingossa 13, ostin 10 mutta oli reipaskätinen myyjä. Sääli jos sen takia joudun luopumaan tetroista. Laskujeni mukaan pyttyyn pitäisi kuitenkin vielä joku parvi mahtua.
Sitruunatetraakin olen ajatellut. Viiden tai kuuden parvessa kuvittelisi vielä sopivan, sehän ei kovin isoksi kasva.
Siaminpiikkisilmistä olin vastikään kiinnostunut, mutta niitä pitäisi lähteiden mukaan mieluummin olla parvi, ja taitaa lämpötilakin olla niille alarajoilla. Katkat kyllä sopisivat minulle.
Kaipaan kuitenkin keskiveteen jotain eläjiä. Seeprakalat ovat kyllä hauskoja ylhäällä parveillessaan, mutta kun monnisia ei näe paitsi vasiten etsimällä jostain kolosta, akvaario on aika aution näköinen. Seeprakaloja tuli vahingossa 13, ostin 10 mutta oli reipaskätinen myyjä. Sääli jos sen takia joudun luopumaan tetroista. Laskujeni mukaan pyttyyn pitäisi kuitenkin vielä joku parvi mahtua.
Sitruunatetraakin olen ajatellut. Viiden tai kuuden parvessa kuvittelisi vielä sopivan, sehän ei kovin isoksi kasva.
Siaminpiikkisilmistä olin vastikään kiinnostunut, mutta niitä pitäisi lähteiden mukaan mieluummin olla parvi, ja taitaa lämpötilakin olla niille alarajoilla. Katkat kyllä sopisivat minulle.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Mistähän laskuista mahtaa olla kysymys?mku kirjoitti:Laskujeni mukaan pyttyyn pitäisi kuitenkin vielä joku parvi mahtua.
Ei kovin isoksi, mutta korkeaksi kylläkin ja se jaksaa vouhottaa kovasti. Sitruuna saattaa olla arka pienissä joukoissa eikä tuollainen 5-6-päinen parvi ole sille vielä tarpeeksi.mku kirjoitti:Sitruunatetraakin olen ajatellut. Viiden tai kuuden parvessa kuvittelisi vielä sopivan, sehän ei kovin isoksi kasva.
Juu, viihtyvät hyvin parvessa, mutta pieni laumakin kelpaa erinomaisesti.mku kirjoitti:Siaminpiikkisilmistä olin vastikään kiinnostunut, mutta niitä pitäisi lähteiden mukaan mieluummin olla parvi
No muutama leväkatka partiksen "tilalle" ja sitten suunnilleen keskiveden tuntumaan jotain vähemmän parvisidonnaista pikkukalaa? Tai parvisidonnaista, mutta pienikokoista, esim. rusokiilakylkiä? Parvi seeprakaloja, parvi rusokiiloja, pari kääpiörihmaa, parvi täplämonnisia ja muutama leväkatka on kyllä aika muhkea kalasto, mutta hyvällä suodatuksella ja reippailla, useasti tapahtuvilla vedenvaihdoilla menee nuokin.mku kirjoitti:Katkat kyllä sopisivat minulle.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Tulipa tässä mieleen, että voisinkin lähteä katsomaan uusia asukkeja rihmakalasuunnasta. En varsinaisesti kaipaa lisää parvia, mutta keskiveteen tarvitaan lisää oleilijoita. Sitä paitsi nuo kääpiörihmakaltkin ovat oikein viehättäviä.
Mitenkähän kävisi esim hunaja-/murisija-/huulirihmapariskunnat nykyisten kalojen lisäksi, pienen tetraparven sijaan, ja sitten sitä leväpoliisia jossain muodossa?
Seeprakalat eivät ole osoittaneet mitään erityistä mielenkiintoa muita lajeja kohtaan ja kääpiörihmat uiskaa ympäri allasta mielellään, joten mitään perusongelmaa nykyisessä seepra-rihma -kokoonpanossa ei tunnu olevan.
Mitenkähän kävisi esim hunaja-/murisija-/huulirihmapariskunnat nykyisten kalojen lisäksi, pienen tetraparven sijaan, ja sitten sitä leväpoliisia jossain muodossa?
Seeprakalat eivät ole osoittaneet mitään erityistä mielenkiintoa muita lajeja kohtaan ja kääpiörihmat uiskaa ympäri allasta mielellään, joten mitään perusongelmaa nykyisessä seepra-rihma -kokoonpanossa ei tunnu olevan.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Tilaa on vain 128 litraa ja rihmakalat ovat erittäin reviiritietoista porukkaa - pyttyyn saattaa syntyä aikamoinen sotatila, joka ei rauhoitu, ennen kuin joku on saanut/jotkut ovat saaneet surmansa. Uudet uhkaajat saattavat muuttaa myös nykyisten kääpiörihmojen valtasuhteita, jolloin ne kääntyvät toisiaankin vastaan.mku kirjoitti:Mitenkähän kävisi esim hunaja-/murisija-/huulirihmapariskunnat nykyisten kalojen lisäksi, pienen tetraparven sijaan, ja sitten sitä leväpoliisia jossain muodossa?
En siis suosittele, todella riskialtista ja toimii vain hyvin hyvin harvalla.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Keskiveden kaloja haussa
Tetraparven hankkimisesta pois pelotettuna:
Olisiko jollain mielessä hyvää ajatusta keskivedessä liikkuvasta kalasta, jota voisin kasvatella 13 seeprakalan, 6 täplämonnisen ja kääpiörihmakalapariskunnan seurassa 2–3 yksilön populaationa 24° C 80x40x40 cm (128 l) akvaariossani, jossa vesi on pehmeätä ja pH noin 7?
Tulevana lisänä myös joko partamonni tahi muu levänpoistoelin.
Olisiko jollain mielessä hyvää ajatusta keskivedessä liikkuvasta kalasta, jota voisin kasvatella 13 seeprakalan, 6 täplämonnisen ja kääpiörihmakalapariskunnan seurassa 2–3 yksilön populaationa 24° C 80x40x40 cm (128 l) akvaariossani, jossa vesi on pehmeätä ja pH noin 7?
Tulevana lisänä myös joko partamonni tahi muu levänpoistoelin.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Jos saat sävyisiä, ei-mustasukkaisia naikkosia, niin eivätköhän nuo tuonne mahtuisi mukaan. Aika paljonhan tuolla sitten olisi kalaa, mutta sopu antaa sijaa kuten tiedämme. Pitää kuitenkin muistaa, että uudet rihmat voivat järkyttää nykyisten rihmojen systeemiä (rauhallisista kaloista saattaa sukeutua ärtyisiä) ja arvojärjestystä saatetaan hakea uudelleen koko porukan voimalla, joskus rajuillakin tavoilla.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
10 päivässä ei välttämättä ole vielä muodostunut "nokkimisjärjestystä" ja rihmulit yhä totuttelevat uuteen kotiinsa. Ehkäpä nyt tosiaan olisi hyvä hetki hakea lisäkalaset. Eivätpä ainakaan joudu ikääntyneiden kalkkisten pelisääntöjen armoille 
Noh, totta puhuen, eipä näistä tiedä täysin, mutta kuulostaa ainakin hyvältä idealta meikäläisen korvaan.
Noh, totta puhuen, eipä näistä tiedä täysin, mutta kuulostaa ainakin hyvältä idealta meikäläisen korvaan.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Murhetta
Ei ole edennyt hyvin tämä akva.
Vesi oli ollut sameaa jonkin aikaa ja 20.10. pistin akvan aamuruoan jälkeen paastolle bakteerisamennuksen poistamiseksi. Sitten mökille.
23.10. Mökiltä takaisin ja vesi oli kirkastunut mutta nurkassa lojui kääpiörihmakalanaaras kuolleena. Ei mitään erityisiä merkkejä syystä.
Miespuolinen rihmis tuntui myös huonovointiselta. Pysytteli aloillaan lehdistössä, haukkoi henkeään, oli turvonnut ja kyljessä oli avohaavan näköinen punainen vamma.
24.10. 40 % vedenvaihto.
26.10. Miesrihmis uiskenteli lopulta illalla altaassa pystyasennossa. Lopetin sen.
27.10. Toinen jäljellä olevista naaraspuolisista rihmakaloista näyttää heikolta, haukkoo ja on apaattinen. pH on 6,5–7, NO2 on nolla (mattosuodatin toimii hienosti), Seran testin mukaan NO3 >40 mg/l. Nyt illalla vaihdoin puolet vedestä. Lämpötila on 24 °C edelleen. Kovuustestejä ei minulla ole, mutta Keravan vesi on pehmeätä.
Kaikki muut kalat näyttävät voivan erinomaisesti, seeprakalat (13) ja täplämonniset (6) touhuavat entiseen tapaansa.
Voiko pelkkä liian vilkas seura tappaa rihmakalat, vai onko vedessä jotain tosi pielessä? Olen sitä kuitenkin vaihtanut 1–2 kertaa viikossa. Nitraattia kun tulee ainakin Seran testien mukaan jostain hirveästi, tapissa mennään koko ajan eli vähintään 40 mg/l. Tosin Nutrafinin testi ei näytä mitään(!). Rupee hatuttamaan nämä testit.
Vedenvaihdon jälkeen NO2 on vieläkin Seran mukaan yli 40 mg/l. Siihenkö ne kalat kuolee?
Entä voiko syynä olla rihmakaloille suositusten alarajan lämpötila? Vai stressaavatko ne toisensa hengiltä? Oliko paasto liikaa?
Masentavaa katsoa kun kala toisensa jälkeen voi huonosti ja kuolee pois. Kääpiörihmat olivat ilmeisesti väärä hankinta, mutta olisin kyllä halunnut kauniille kaloille silti elämän taata.
Vesi oli ollut sameaa jonkin aikaa ja 20.10. pistin akvan aamuruoan jälkeen paastolle bakteerisamennuksen poistamiseksi. Sitten mökille.
23.10. Mökiltä takaisin ja vesi oli kirkastunut mutta nurkassa lojui kääpiörihmakalanaaras kuolleena. Ei mitään erityisiä merkkejä syystä.
Miespuolinen rihmis tuntui myös huonovointiselta. Pysytteli aloillaan lehdistössä, haukkoi henkeään, oli turvonnut ja kyljessä oli avohaavan näköinen punainen vamma.
24.10. 40 % vedenvaihto.
26.10. Miesrihmis uiskenteli lopulta illalla altaassa pystyasennossa. Lopetin sen.
27.10. Toinen jäljellä olevista naaraspuolisista rihmakaloista näyttää heikolta, haukkoo ja on apaattinen. pH on 6,5–7, NO2 on nolla (mattosuodatin toimii hienosti), Seran testin mukaan NO3 >40 mg/l. Nyt illalla vaihdoin puolet vedestä. Lämpötila on 24 °C edelleen. Kovuustestejä ei minulla ole, mutta Keravan vesi on pehmeätä.
Kaikki muut kalat näyttävät voivan erinomaisesti, seeprakalat (13) ja täplämonniset (6) touhuavat entiseen tapaansa.
Voiko pelkkä liian vilkas seura tappaa rihmakalat, vai onko vedessä jotain tosi pielessä? Olen sitä kuitenkin vaihtanut 1–2 kertaa viikossa. Nitraattia kun tulee ainakin Seran testien mukaan jostain hirveästi, tapissa mennään koko ajan eli vähintään 40 mg/l. Tosin Nutrafinin testi ei näytä mitään(!). Rupee hatuttamaan nämä testit.
Vedenvaihdon jälkeen NO2 on vieläkin Seran mukaan yli 40 mg/l. Siihenkö ne kalat kuolee?
Entä voiko syynä olla rihmakaloille suositusten alarajan lämpötila? Vai stressaavatko ne toisensa hengiltä? Oliko paasto liikaa?
Masentavaa katsoa kun kala toisensa jälkeen voi huonosti ja kuolee pois. Kääpiörihmat olivat ilmeisesti väärä hankinta, mutta olisin kyllä halunnut kauniille kaloille silti elämän taata.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Todella vaikea sanoa, mikä aiheutti mokoman tilanteen (joku arvo vedessä, esim. lämpötila, tappelut ja niistä koitunut stressi + monta muuta tekijää yhdessä, kaupasta haetut sairaat kalat, seeprakalojen vilkkaus on ehkä stressannut vielä lisää, bakteerisamennus vielä siihen päälle tms), mutta sangen ikäväähän tämä nyt on
Totuus on, että varsin useat kääpiörihmat menehtyvät herkkyytensä takia (jo kaupassa saattaa nähdä, että nuo eivät elä pitkälle), vaikka kuinka olisi hyvää, sopivaa vettä, käypää allasseuraa jne. Eivät vaan ole kovin elinkelpoisia, sairastuvat herkästi ja sillä sipuli. Toisilla taas ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia kys. lajin kanssa ja onnekkaitahan he ovat. Vaikeaa silti, kun koskaan ei voi tietää
Onko siellä altaassa nyt kaksi naikkosta jäljellä täplisten ja seeprojen lisäksi?
Onko siellä altaassa nyt kaksi naikkosta jäljellä täplisten ja seeprojen lisäksi?
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Kaikki kalat, jäljellä oleva rihmakala mukaan lukien, ovat nyt terveen näköisiä ja oloisia ja nauttivat paraikaa vilkkaina aamupalaansa.
Monniset ovat tulleet vähän rohkeammiksi eivätkä enää pelkästään kököttele piilossa jossain kolossa kuten aluksi. Käyvät hauskasti pinnassakin syöksyilemässä.
Seeprakalat ovat koko ajan olleet yhtä eloisia ja uivat pinnassa ja pohjalla.
Eli ei siis muuta murhetta ole ollut kuin fragiilit kääpiörihmakalat (koputtaa puuta).
Levänsyöjät altaasta vielä puuttuu, mutta odottelen nyt vähän aikaa, että näen miten tilanne kehittyy.
Monniset ovat tulleet vähän rohkeammiksi eivätkä enää pelkästään kököttele piilossa jossain kolossa kuten aluksi. Käyvät hauskasti pinnassakin syöksyilemässä.
Seeprakalat ovat koko ajan olleet yhtä eloisia ja uivat pinnassa ja pohjalla.
Eli ei siis muuta murhetta ole ollut kuin fragiilit kääpiörihmakalat (koputtaa puuta).
Levänsyöjät altaasta vielä puuttuu, mutta odottelen nyt vähän aikaa, että näen miten tilanne kehittyy.
-
Lisa
- Katalysaattori

- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Näin on tosiaan viisainta. Vaikea kyllä sanoa, että miksi kävi kuten kävi, mutta toivotaan kovasti parempaa jatkoa. Toivottavasti nämä vastoinkäymiset eivät jäädyttäneet innostustasi akvaarioharrastukseen.mku kirjoitti:mutta odottelen nyt vähän aikaa, että näen miten tilanne kehittyy.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.

