Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
teemu7117 kirjoitti:Tuo on semmoinen mielenkiintoinen asia tuo tuoreen veden ongelmat. Vaihtaahan käsittääkseni jotkut tanganjika harrastajat vedestä säännöllisesti 75% ilman mitään ongelmia. Lisäksi uudet kalat käsketään kovaäänisimpien toimesta aina karanteenaamaan aivan puhtaassa vedessä, jossa ei ole edes mitään ymppejä toimivista akvaarioista ja vaihtamaan reilu osa vedestä joka päivä karanteenauksen aikana aivan puhtaaseen. Lisäksi muuton tullessa neuvotaan aina ettei vanhaa vettä pidä ottaa mukaan. Mielenkiintoista.
Ihan kuin olettaisit vetesi olevan hyvää kaloillesi. Ota selvää mitä nykyiseen taloosi tulee - oireethan tulivat muuton jälkeen. Espoossa on paikoitellen jopa suomenennätykset kloramiinia. Sille kannattanee tehdä jotakin. Tutustu aiheeseen.
Tanganjika on varmasti eri asia melkeinpä sisämerenä ja akvaarioissakin sitten suuret kalatiheydet, jos noin toimitaan. Tietysti joillain on teesi 'mitä enemmän sitä paremp'i. Joillain taas sopivasti ja ennen kaikkea parempaa vettä.
En usko aina sitä mitä kovaäänisistä tulee, esim siksi karanteenaan kalani eri tavalla, kuin tuo esimerkki.
Kloramiinin määrän selvitys voisi olla tietysti paikallaan, mutta voin rehellisesti sanoa että olen tähän asti ainakin uskonut, että kun vedestä selvittää ph, kh, gh ja nitraatti arvot (ja kypsyvästä pöntöstä ammoniakki ja nitriitti arvot) niin niillä pääsee jo aika pitkälle mikäli ne käyvät kaloilleni ja kun ne arvot eivät pompi pitkin viikkoa tai vedenvaihdon yhteydessä.
Mitä kaikkea sinä liina vedestäsi vielä tutkit ja millä tavalla?
Alkaa tästä harrastuksesta aika nopeasti putoamaan pohja alta, jos joka viikko kun tekee kamaluuksia eli vaihtaa vettä akvaarioon täytyy ruveta miettimään että mitä hittoa sieltä hanasta tulee ja alkaa selvittämään kaikin mahdollisin tavoin että mitä jämiä mistäkin vesi sisältää ja ovatko kaikki kalat seuraavana päivänä vatsa pystyssä pinnalla, kun unohdin soittaa tällä viikolla vesilaitokselle ja kysyä että millaista vettä sieltä nyt tällä viikolla tulee.
Siinä ei luulisi olevan mitään kovin vaikeaa, vaan aivan perusasiaa, että tietää mitä hanasta tulee. Sen pitäisi olla ensimmäinen askel aloittamiseen.
Minulle riittää vesilaitoksen tiedot. Kun on pehmytvetiset ja happamat altaat turvelisäyksin, en tarvitse kuin noin kerran kuussa nitraatin mittauksen ja pH:ta tietysti tarkkailen myös. Sieltä hanasta tulee aina pehmeää vettä - ainakin tähän asti. Kloramiinin hoidan murusella c-vitamiinia. Ja suklaarihmat kiittävät ja kutevat.
(En ole ikinä ymmärtänyt miksi aloittelijaa käsketään ostamaan ammoniakkitesti. Mitä sillä tekee. Nitriittiä kyllä tarvitsee. Muuten, tuossa mäen toisella puolen, 500 metrin päässä, on ihan toista sekoitusta kuin tässä kohtaa. Näin Espoossa.)
Niinkuin noissa aikaisemmissa viesteissä olen kirjoittanut tiedän siis hanaveden ph, kh ja gh arvot. Tiedän myös akvaarioni ph, kh ja gh arvot, joita olen mitannut tässä päivittäin akvaariossani muuton jälkeen, kuten myös ammoniakki, nitriitti ja nitraatti arvoja akvaariostani, koska en voinut olla varma että onnistuinko siirtämään typpibakteerit muuton yhteydessä hengissä tänne uuteen kotiin, mikä nyt näyttää siis onnistuneen.
Akvaarioni veden ph, kh ja gh arvot ovat sopivia kaloilleni. Lisäksi olen selvittänyt miten nämä arvot muuttuvat kun vaihdan esim 50% vettä akvaariostani ja todennut etteivät ne muutu mitenkään.
Eli siis toisin sanoen en ole olettanut vesijohtoveden olevan hyvää kaloilleni, vaan se on näiden perustestien perusteella hyvää kaloilleni.
Ainoa asia,jota en tiedä ja joka minun pitäisi vielä tietää on siis se kloramiinin määrä vedessä ja ryhtyä sen kanssa toimenpiteisiin tarvittaessa. Olenko nyt käsittänyt oikein?
Tähän varsinaiseen asiaan palatakseni, kalojen hankaaminen on vähentynyt, ja tälläisiä selviä pohjaan tai kiviin kääntöjä ei ole nyt ollut tiistai-illan jälkeen. Vettä vaihdoin viimeeksi siis sunnuntai-iltana.
Tästä huolimatta petrin kanssa juteltuani päädyin kiikuttamaan eniten oirehtineen leväbarbini eilen eelaan. Saa nyt sitten nähdä mitä siitä kalasta sitten selviää. Samalla päätin luopua leväbarbeistani eli kun eelasta tulokset tulevat ja mikäli kalasta ei mitään erityistä luovu aion lahjoittaa viimeisen leväbarbini, jollekin riittävän isoon altaaseen. Toivottavasti saan kalan "kaupaksi".
Juu eli nyt on siis su ilta. Tiistain jälkeen ei ole ollut selvää hankaamista. Vaihdoin eilen noin 25 % vettä, eivätkä kalat ole hanganneet. Ainoaksi jäänyt leväbarbi on ollut kohtuu apaattinen (kuitenkin muuten terveen oloinen). Ei taida raukka parvikala yksin viihtyä vaikka silloin tällöin yrittää monnisparven mukana touhuta. Kunhan eelasta tulokset saapuvat niin tuo leväbarbi on vapaasti noudettavissa hyvään kotiin, jos tuloksissa ei mitään poikkeavaa löydy. Toivottavasti jollekin kelpaa. Kala on noin 7-8 cm pitkä ja hyvässä levänsyöntivireessä vielä. Soitan huomenna sinne vesilaitokselle ja mikäli kloramiinia vedessä on täytyy sen hajoittamiseen perehtyä tarkemmin.
Elikkä nyt tämä aihe taas toimii niinkuin pitää. Soittelin tänään eelaan ja kyselin siitä kalasta. Ei kidusloisia, pintaloisia eikä suolistossa mitään poikkeuksellista. Ei myöskään mitään kalatuberkuloosiin viittaavaa. Kaikin puolin kuulemma terveen oloinen kala. Lopulliset tulokset tulee myöhemmin paperilla.
Aikasmoinen helpotus. Kalat eivät myöskään hinkkaa enää itseään, kuin aivan satunnaisesti (lähinnä viimeinen leväbarbi). Eelassa epäili että veden muutos aiheuttaa tämän hankaamisen ja kun kyselin niistä kivistä, joista oli puhetta aiemmin niin ei kuulemma pysty uskomaan siihen teoriaan että näistä mustista liuskekivistä liukenisi mitään veteen (tiesi millaista kiveä tarkoitan kun kuvailin sitä).
Alan tuota kloramiinia varovasti hajoittelemaan, kun olen nyt perehtynyt siihen aiheeseen. Toivotaan että tämä harrastus alkaa taas kääntyä vähän stressittömämpään suuntaan.
Niin ja tuosta viimeisestä leväbarbista, jos joku on halukas niin lahjoitan kalan mielelläni riittävän kokoiseen akvaarioon, että saa parven ympärilleen kunhan lopulliset tulokset tulevat. Minulle voi laittaa yv:tä alustavasti jos kiinnostusta löytyy. Kerrankin lahjoituksen vastaanottaja tietää että kyseinen kala on todennäköisesti terve, vaikkei tämä aihe mikään paras mainos ole ollutkaan. Kokoa kalalla siis arvioiden n.7 cm ja levä tuntuu maistuvan.
Heips, toisaaltaa sääli ettei eelassa löytynyt mitään, toivottavasti saat pikkuiselle kodin.. Oma tilanteeni oli myös rauhottunut ainakin pääosin(vain harvoin yksittäisiä kohtauksia), möyrysin eilen rakennekynnet irti ja tein aika isoja muutoksia altaaseeni ja hankaaminen on alkanut uudelleen..
Epäilen että syy omallakohdallani on hiekassa, sillä poistin puolet vanhasta hiekasta taloon tulleeseen 160 litraiseen ja korvasin sen joskus vuonna nakki käytössä olleella hiekalla. Levikset hankaavat itseään jälleen ja vain niihin kohtiin missä on "uutta" hiekkaa.. nitriitti ja ammoniakki eivät ole nousseet joten uskon vanhan bakteerikannan riittäneen kun kalakanta pieneni ainakin vähän samalla, vaikka taloon tulikin hieman ennen rytäkkää mustapleko ja keltabarbi-parvi (pitkästoori).
Mutta arvailuksi jää täälläkin, en vieläkään ole uskaltanut lääkitä eikä pokka ole riittänyt lähettää eelaankaan vielä. Saa nähdä miten tilanne muuttuu kun 400:en saadaan korjattua (toivottavasti pian). Mut onnea leviksesi kanssa, tulen ehkä vonkaamaan sitä jos tämä soppa selviää lyhyessä ajassa ja päättyy onnellisesti..
Eli nyt ollaan keretty perjantaihin ja eilisen vedenvaihdon jälkeen kalat taas hieman hankasivat itseään. Vaihdoin vettä noin 1/3-1/4 akvaarion vesitilavuudesta. Vedenvaihdon yhteydessä lisäsin Aquasafea ja c-vitamiinia, kun nyt ollaan kovasti yritetty perehtyä tuohon kloramiinin hajoitukseen.
EELA:n mukaan yhdessä tutkitussa kalassa ei siis ollut minkään laisia loisia.
Olin eilen akvaariokeskuksessa käymässä ja siellä oli karanteenissa oleva allas jossa monniset käänsivät itseään oikein huolella. Sillä tavalla aggressiivisen näköisesti ja nimenomaan kiduksia ja monta kertaa peräkkäin. Nämä minun kalani hinkkaavat tavallaan enemmän kylkeään, kuin kiduksia ja sitäkin sillälailla ohimennen yleensä ja vain kerran kerrallaan ja myös suhteellisen harvoin eli ei näillä mitään erityistä hätää tunnu olevan. Ensimmäisistä havaituista hinkkauksista on nyt siis jo 2,5 viikkoa eli jos joku on pahasti vialla ei se vika kuitenkaan ole järin nopeasti tappava.
Tässä asioita joista voisin itse kuvitella tämän hinkkauksen johtuvan lähinnä kaikki mitä tulee mieleen ja jota ei ole vielä poissuljettu:
-bilteman hiekka,
laitoin akvaarioon pesemättä muuton yhteydessä 75 kg bilteman hiekkaa
ja vanhat hiekat päälle.
-edelleen nämä mustat liuskekivet,
vaikka eelan eläinlääkäri tiesi kuvailun perusteella tarkalleen millaisia kiviä ovat ja sanoi ettei mitenkään voisi yhdistää ajatusta, etää tälläisistä kivistä irtoaisi jotain mikä laittaisi kalat kääntämään
-vesiputket
talo jossa asumme on rakennettu 1975, eli mistään verrattain vanhasta putkistosta ei kuitenkaan ole kyse
-miten ja missä tuollaista hanavettä voisi tutkitutta, sillälailla että saisi tietää onko siinä poikkeuksellisen paljoa mitään erityistä seassa ja mihin hintaan
-olen aiemmin lukenut muiden kaloista jotka ovat hinkanneet akvaarioissa joissa hiekka on esim. jonkinlaitteen vaikutuksesta pöllynnyt, ja akvaariosta tai kaloista ei ole löytynyt mitään selkeää syytä tähän hinkkaamiseen ja on tullut ilmi tälläinen ajatus että hiekasta tulee jotain (esim kasviravinteita) jotka ärsyttää kaloja, muuton yhteydessä laitoin vanhan hiekan täysin pesemättä uuden hiekan päälle. En ole ikinä käyttänyt muita pohjaravinteita kuin niitä kaupallisia seiskapalloja ja tetran initialsricksejä ja cryptomitälie olivatkaan, mutta niitä on tullut joskus syydettyä hiekkaan vanhassa akvaariossa, josta siis hiekan otin aika paljon.
teemu7117 kirjoitti: Nämä minun kalani hinkkaavat tavallaan enemmän kylkeään, kuin kiduksia ja sitäkin sillälailla ohimennen yleensä ja vain kerran kerrallaan ja myös suhteellisen harvoin..
Sama täällä (nyt se on taas loppunut, tuntuu että se vähenee kokoajaan ja että tilanne rauhoittuu nopeammin vedenvaihdonjälkeen kuin aluksi.) Omilla kaloillani kahdella on kyljissä aavistus kellertävää..?
teemu7117 kirjoitti:
-vesiputket
talo jossa asumme on rakennettu 1975, eli mistään verrattain vanhasta putkistosta ei kuitenkaan ole kyse
-miten ja missä tuollaista hanavettä voisi tutkitutta, sillälailla että saisi tietää onko siinä poikkeuksellisen paljoa mitään erityistä seassa ja mihin hintaan
Tampereella sen olisi saanut viedä vesilaitokselle tutkittavaksi, sain sen kuvan ettei maksaisi mitään kun juttelin sähköpostin välityksellä vedenlaadusta vastaavan ihmisen kanssa. Toisaalta tämän talon putket ovat osittain ehkä jopa 1800 luvun puolelta, en tiedä milloin niitä on uusittu ja missä määrin.
Juu eli nyt mennään sunnuntai iltaa ja huomenna tulee kalojen hankausta 3 viikkoa täyteen. Nyt viikonloppuna taas pari helmimonnista ja yksi haarniskamonneista on hangannut itseään leväbarbin lisäksi.
Lopulliset tutkimus tulokset tulevat eelasta tod.näk. ensi viikolla ja minulta alkaa tämän kutinan suhteen todella keinot loppua kesken. Mielestäni olen asian eteen tehnyt kaiken mahdollisen ja silti kalat vielä hinkkaavat.
Jokatapauksessa jatkan akvaarion hoitoa normaalisti, uusia kaloja en ala hommaamaan ennenkuin kutinan syy on selvitetty tai se loppuu, kestää siinä sitten kuinka kauan kestää.
Alkaa vaan hermot loppua kesken, kohta tämän asian kanssa. Ensi viikolla, jos kutina ei lopu heivaan akvaariosta pois nämä liuskekivet, joiden hommaamisen jälkeen viikon päästä kutina alkoi vaikka kyseisten kivien ei kauppiaan, maahantuojan ja eelan lääkärin mukaan pitäisi mitenkään aiheuttaa tälläistä kutinaa.
Harmi vaan viedä juuri jotenkin kotiutuneilta plekoilta kotikolot, mutta täytyy kehittää, jostain saviruukun paloista väliaikaisia koloja ja testata ,että loppuuko kutina jos kivet ottaa pois.
Tuli vain mieleen että tuota HAS:n näyttelyä laittaessa itseltäni aukesivat käsivarret melkoisesti (kirjoitinkin siitä jossain keskustelussa aiemmin). Altaissa oli tuossa vaiheessa vain vettä ja Bilteman hiekkaa.
maisu kirjoitti:Tuli vain mieleen että tuota HAS:n näyttelyä laittaessa itseltäni aukesivat käsivarret melkoisesti (kirjoitinkin siitä jossain keskustelussa aiemmin). Altaissa oli tuossa vaiheessa vain vettä ja Bilteman hiekkaa.
Kohta saammekin lukea jostain: "Älä käytä Bilteman hiekkaa. Tarkemmin en viitsi kertoa kun aiheesta on juttu ensi viikolla ilmestyvässä Kalalehdessä" Ja sen jälkeen arvuutellaan: "Siinähän on lasia", "Ei siinä ole kuin kvartsia", "Mutta kvartsihan on melkein sama kuin lasi, eli kyllä siinä on lasinsiruja!"
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
maisu kirjoitti:Tuli vain mieleen että tuota HAS:n näyttelyä laittaessa itseltäni aukesivat käsivarret melkoisesti (kirjoitinkin siitä jossain keskustelussa aiemmin). Altaissa oli tuossa vaiheessa vain vettä ja Bilteman hiekkaa.
Kohta saammekin lukea jostain: "Älä käytä Bilteman hiekkaa. Tarkemmin en viitsi kertoa kun aiheesta on juttu ensi viikolla ilmestyvässä Kalalehdessä" Ja sen jälkeen arvuutellaan: "Siinähän on lasia", "Ei siinä ole kuin kvartsia", "Mutta kvartsihan on melkein sama kuin lasi, eli kyllä siinä on lasinsiruja!"
Lasi on hiekkaa, mutta hiekka ei ole lasia. Saa väittää vastaan.
Eihän tästä kauaa ole, kun hiekanvaihdon jälkeen ihmeteltiin kalakuolemia varsinkin piikkisilmillä. Vastaaviakin tapaiksia löytyi muitakin. Keksisi vielä hakusanat tuohon kun hakukin palstalla taas toimii.
Sitten kun on vielä tietoja ettei puhallushiekka useimmiten ole luonnossa hioutunutta, vaan koneellisesti jauhettua, voi kysymyksen hyvin esittää, miksi sellaista suositellaan muitta mutkitta.
Siihen on tietenkin huomattava, että syitä kalakuolemille voi etsiä myös bakteeritasolta. Mutta ei uuden tehdyn hiekan osuuskaan terävyydessään ole luonnoton ajatus. Mutta hioutuuhan se mitä enemmän sitä joku tai jokin liikuttaa.
Mikroskoopilla näkisi, minkälaisesta terävyydestä on oikeasti kyse. Verraten johonkin rantahiekkaan tietenkin.
Jännä, että tämä alkaa tämä aihe kääntyä tuon hiekan puoleen. Minulla tosiaan oli ennen optirocin 0,5-1,2 mm hiekkaa ja nyt muuton yhteydessä hommasin akvaarioon tätä bilteman hiekkaa 0.1-0.7 mm. Voisikohan kutina johtua siitä. Muuton jälkeen myös yhdellä monnisella oli bakteeritulehdus nenän päässä pienellä alueella. Ettei vain bilteman hiekka olisi se ärsyttävä tekijä. Mitenköhän asian suhteen kannattaisi toimia. Niin monella on tuntunut olevan hyviä kokemuksia bilteman hiekasta, että hurjalta tuntuisi tuo hiekan vaihto. Ensin epäilin enemmän noita uusia liuskekiviä, mutta nyt kun olen kierrellyt akvaariokauppoja, niin tuntuu vähän jokaisessa olevan tuota mustaa liusketta tarjolla ja luulisi että joku muukin olisi huomannut kivien aiheuttavan kalojen kutinaa, jos se niistä johtuisi.
Elikkä tänään tuli sitten paperille tulokset eelaan viedystä leväbarbista. Kalassa ei ollut mitään vikaa. Ei iho rikki, ei kidusmatoja, ei suolistoloisia, sisuskalut täysin normaalit ja tutkimuksissa ei siis minkäänlaista vikaa löytynyt. Ei myöskään kalatuberkuloosia joten tässä kohtaa voi olla sen asian suhteen onnellinen.
Sen sijaan hankaaminen jatkuu jossainmäärin. Olen ollut nyt eilisen ja tämänpäivän kotona sairaana ja eilen leväbarbi hinkkasi jatkuvasti ja osa monnisista sillointällöin. Tänään taas ainoastaan leväbarbi on hinkannut ja sekin vain pariin otteeseen. Tiedä sitten mikä näitä vaivaa, mutta järin huolestunut en enää jaksa olla, kun hinkkaamisen alettua eniten hinkannut leväbarbi oli siis täysin terve ja kalat ovat olleet hengissä ja syöneet normaalisti nyt 3,5 viikkoa hankaamisen alettua.
Hiekan terävyyden mahdollista osuutta tähän hankaamiseen mietin ja on kyllä outo homma miksi kaloistani hiekan kanssa vähiten tekemisissä olevat leväbarbit oirehtivat eniten. Tiedä sitten.
Ja kun tuosta kloramiinista on tullut melkein vouhotettua, voisi lukea tämän. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 12#3519512 Puhe on Turusta, mutta aiempien huhutietojen mukaan siellä ei keskimäärin ole niinkään paljoa kuin Espoon yleinen 0,6 mg/l kloramiinia. Tuota Turun juttua täytyykin seurata.
SiriusAng kirjoitti: Levikset hankaavat itseään jälleen ja vain niihin kohtiin missä on "uutta" hiekkaa..
Jospa ne vain tykkäävät siitä? Tai että vesi pistää kutiamaan ja hiekkaan on hyvä raapia.
Huomasin vastaavan ilmiön; pohjalla siis ennestään liuskekiveä ja
puhallushiekkaa. Lisäsin muutamaan kohtaan jokisoraa kasoiksi.
Keltabarbit ja leväbarbit alkoivat hangata itseään tähän jokisoraan
ensimmäisenä päivänä. Eivät enää, eivätkä sitä ennen.
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
Kun sanotaan ettei ole luonnollista tuollainen raapiminen, voisi samalla todeta ettei ole luonnollista kädellisenkään raapiminen, mutta sen yhteys nautintoon on myös mielenkiintoinen. Kalalla kun ei ole käsiä millä raapia ja miettiä voi kaloja tarkkaillessaan voivatko ne hyvin, vaikka johonkin kylkiään koskettaisivatkin.
Tärkein näkökohta edellä oli kuitenkin tuo vesi. Jos liika vedenvaihto onkin se syy. Ne linkit oikeasti kannattaa lukea ja miettiä asiaa.
Mikä on nitraatin vaihtelu vedenvaihtovälillä ja vaihdatko vettä edelleen 40% kaksi kertaa viikossa? Onko kasveja millä lailla ja kuinka ne voivat? Nitraattitestin tyyppi ja merkki?
Mutta minä siis vaihdan vettä kaksi kertaa viikossa nyt sellaiset 20-30%. Vaihdoin silloin kun kutina alkoi vettä 40-50% viikossa ja viikko siitä eteenpäin olen nyt siis vaihtanut sen 20-30% kaksi kertaa viikossa
Kloramiinia aloin hajoittamaan vedestä c-vitamiinilla vedenvaihdon yhteydessä.
Nitraattitesti on tetran tippatesti jossa asteikkona on 0- 12,5 - 25 - 50 jne... mg/l.
Nitraattiarvo keikkuu jonkinverran tuossa 12,5 ja 25 mg/l välissä aina selkeästi lähempänä tuota 12,5 mg/l.
Kasveja on akvaariossa paljon. Tällä alalla asiantuntemus on heikohkoa, joten oikeita nimiä en tiedä, mutta kasveina on 3 jumalattoman isoa miekkakasvia (45 cm korkeutta ja noin 60 lehteä) ja pari pienempää, joista toinen myytiin nimellä pantterimiekkakasvi (sellainen pilkullinen eikä niin korkea kuin nuo muut miekkakasvit), jotain vesitähdikkiä ja jotain vesiruttoa, vallisneriaa ja kääpiöruoho nimellä minulle myytyä ruohon näköistä kasvia. Vesitähdikkiä ja tuota ruohoa saa harventaa jatkuvasti että pysyy osa akvaarion pohjasta vapaana.
Nyt on viimeisen viikon kuluessa hieman alkanut ilmestymään sellaista tummaa tupsumaista levää noiden miekkakasvien lehtien kärkiin. Ennen muuttoa ei akvaarioissa ollut juuri levää.
Minullakin vaihtui uuden altaan myötä sora optirocin hienoimpaan hiekkaan. Ensimmäisen viikon kaksi suurinta levistä hieroksi itseään välillä. Olen vain tarkkaillut asiaa ja nyt rapsutusta ei ole enää näkynyt. Terveiltä vaikuttavat muutoin kaikki. Muuta en asiaan osaa sanoa, eikä tästäkään mitään apua ole, mutta.
Eli nyt on siis 4 viikkoa tuota hankaamista täynnä ja nyt kun on ollut aikaa akvaariota sairastaessa seurata niin kutina on ollut todella vähäistä viime päivinä. Ainoastaan yksinäinen leväbarbi hankaa kerran tai muutaman päivässä.
Jotenkin tuntuu tuo hankaaminen olevan enimmillään aina vedenvaihdon jälkeen joten pisättäydyn pienissä vedenvaihdoissa kerrallaan pari kertaa viikossa tai nykyisen kalaston ollessa melko vähälukuinen alan vaihtamaan vettä vain kerran viikossa tuon verran. Olen aiemmin testannut ettei veden kh eikä gh muutu vettä vaihtaessa ja ph:kaan ei ole muuttunut tetran tippatestillä mitattaessa. Nyt hommasin veronpalautus rahoilla ennakkojoululahjana itselleni digitaalisen pH mittarin ja kokeilen seuraavaksi sillä muuttuuko pH vettä vaihdettaessa.
Tuolla ph-mittarilla mitattaessa on pH ollut ennen valojen sammumista illalla tasan 7.0 ja aamulla ennen valojen syttymistä 6.8 eli kauhean suuria heittoja ei siis vuorokaudessa tapahdu.
Mattosuodatin on nyt myös ilmeisesti alkanut tekemään tehtäväänsä tai akvaario muuten kypsynyt muuton jälkeen, kun nitraatti arvo sahasi vedenvaihdon jälkeisestä >12,5 mg/l ennen vedenvaihtoa <20 mg/l noin silmämääräisesti ja nyt se on aika tarkalleen 12,5 mg/l tai jopa sen alle vaikken ole tehnyt 25% vedenvaihtoa viimeeksi kuin viime torstaina. Mattosuodatin on ollut altaassa 6 viikkoa. Nitriitti on ollut nollissa, enkä sitä ole enää jaksanut päivittäin mitatakkaan.
Kalat ovat todella virkeän ja terveen oloisia noin muuten ja ruoka aikaan jopa kaikki plekot ovat näkyvissä. Varsinkin salamanteriplekot tuntuvat olevan tosi persoja ruoalle ja se meidän pikkuruinen koruplekokin syö kurkkua rohkeasti päiväsaikaan jatkuvasti Ehkäpä sekin siitä vielä joskus kasvaa. Vanha haarniskamonninikin alkoi kuplia puhaltelemaan rajusti villiintyneeseen vesitähdikki pusikkoon mutta sen harmiksi kova virtaus hajoitti kuplarakennelman alun täysin ja vanhus/keski-ikäinen palasi pohjalle lekottelemaan.
Harmittaa tämä hankaus episodi kun tekisi mieli kovasti ostaa helmimonnisparveen täydennystä nykyisten viiden lisäksi ja salamanteriplekoja olisin halunnut ostaa pari lisää kun niitä on nyt koko syksyn ollut tarjolla akvaariokeskuksessa ja nyt niitä ei ole kuin pari jäljellä ja seuraavan erän saamisesta ei ole mitään tietoa. Voi mennä jopa ensi syksyyn.
Joka tapauksessa pidättäydyn uusista kalahankinnoista ennenkuin saan hankaamisen kokomaan loppumaan tai syyn siihen selville ja poistettua sen. Karanteeniakvaariotakaan en ole vielä pystyttänyt kun ajattelin kypsyttää sellaisen pysyvästi toimivan 100 litraisen, johon kaikki tekniikka on olemassa ison akvaarion jalustaan ja mahdollisten tautien jälkeen sitten vaikkapa aloittaa sen alusta, kun ei se nyt niin iso vaiva ole. Tarkoitus olisi järjestää uusille tulokkaille heti hyvät olosuhteet kypsässä karanteenipöntössä.
Teen huomena osittaisen vedenvaihdon ja nyt jos hankaus taas lisääntyy sen jälkeen niin ajattelin että voisi olla paikallaan tuo hanaveden tutkituttaminen jossain lähinnä siltävaralta että putkistosta liukenisi jotain aineita haitallisia määriä. Tietääkö joku missä tuota hanavettä voisi tutkituttaa ja mihin hintaan?
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=34846 
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
Ja sen jälkeen arvuutellaan: "Siinähän on lasia", "Ei siinä ole kuin kvartsia", "Mutta kvartsihan on melkein sama kuin lasi, eli kyllä siinä on lasinsiruja!"
