Kuinka ollakaan.. kaiken tämän surun ja epätoivon jälkeen pieni pilkahdus valostakin
Putsaillessani hetki sitten pallokalavaariotani jäin tavanomaiseen tapaan tuijottelemaan pikkuisten puuhia. Katse kiinnittyi oudosti leijailevaan roskaan muiden kannon alta pölähtäneiden roskien keskeltä.
Hetken päästä kiljahdin mieheni säikäyttäen "pallokalanpoikanen!"
Reppana oli ihan pieni, millikin olisi liioittelua, mutta pörräsi aivan kuin pikkupallo
Tästä tietysti seurasi paniikki; minähän juuri imuroin koko suodattimen alle kerääntyneen möhnän ja hulautin alas vessanpöntöstä! Ja tietenkään en juuri nyt tällä kertaa tutkinut ämpärin sisältöä!
Tehty mikä tehty....
Vaikkakin pikkuisen pyydystäminen poikasakvaarioon/verkkoon tuntui mahdottomalta, usutin mieheni kokomaan verkon kasaan alta aikayksikön. Tosin liian hitaasti..
Mutta siis, tätä päivää on odotettu. Toivottavasti tirppa ilmaantuu esiin lähipäivinä uudestaa.





