Helsingin vesi vaihtuu

[viivis]

Valmistauduin jo hankkimalla uuden pullon vedenparannusainetta. Olen käyttänyt satunnaisesti, lähinnä jos olen ostanut uusia kaloja tms. Kun vaihtaa vettä letkulla suoraan altaaseen, missä vaiheessa vedenparannusaine pitäisi sinne lykätä - kesken uuden veden laiton, sen päätyttyä vai ennen kuin aloittaa veden altaaseen syöttöä - vai pikkuhiljaa? Kuulostaa tyhmältä kysymykseltä varmaan, mutta hirvittää tuo vedenlaadun muutos. Muistan edellisestä kerrasta.. ja sen makukin on ihan kamala. Kotimatkalla poikettava Lidlissä ostamassa kivennäisvettä muutama satsi.

[Vipe]

No voi ********! En sitten ole päässyt lukemaan tänne mitään pariin viikkoon, kone on ollut juntturassa pienten virusten takia, ja nyt sitten vasta, enkä todellakaan vaihtanut vettä eilen kun ajattelin tekeväni sen tänään. Kiva. Miten hyvin toi easy life auttaa kloramiinin (?) yms. poistoon? Olisko joku parempi aine mielessä?

[Mabo]

Juu, enpä minäkään muistanut koko juttua, muuten olisin vaihtanut eilen vettä. Noista vedenparannusaineista, meillä on käytössä Seachem Prime, joka neutraloi myös kloramiinin. Muutenkin hyväksi havaittu aine, riittoisa ja edullinen käyttää. Käyttöohjehan on joka aineella yksilöllinen, annostus tuossa SP:ssa riippuu siitä, lisätäänkö se vaihdettavaan veteen ennen altaaseen laittoa vai vasta altaaseen. Meinasin käyttää kyllä vähän reilummin ainakin alkuun ja mittailla vesiarvoja. Onneksi nykyisellä kuormituksella altaisiin ei välttämättä tarvitse paljoa vettä viikottain vaihtaa, kun nitraatit pysyvät alhaisina.

[NoiR]

Tuli vaan mieleeni hesaria tänään lukiessani tällainen pohdiskelu, että eikös se ole melkeinpä parempi jos tänään/huomenna vaihtaisi vettä, kuin jos esim. eilen olisi vaihtanut?

Perustelut: jos eilen olisi vaikka 50% tuupannut akvaarioon päijänteen kristallin kirkasta vettä ja odotellut viikon uutta vedenvaihtoa, olisi vesiarvot muuttuneet seuraavalla vedenvaihdolla enemmän. Eihän se vesi nyt kai kerta rykäisystä muutu Vantaanjoen vedeksi vaan sekoittuu tuohon jo täällä olemassa olevaan päijänteen veteen (muistaakseni itä-helsingissä sanottiin loppuviikosta tulevan jo täyttä vantaan tavaraa hanasta)? Näin ollen kaloille tulee pehmeämpi lasku "kuraveteen", kun ensin vaihtaa sillä päijänteen ja vantaanjoen sekoituksella. Eiköstä?

Oikeasti... toivottavasti ei suurempia ongelmia kaloille kenelläkään tule! Pelottavalta kuulostaa nuo "kaikki kalat kuoli" jutut jokusen vuoden takaa!

[Maisu]

Meillä eivät asukkaat ole koskaan valittaneet oloistaan Vantaajoen veden aikana, eivät evälliset eivätkä evättömät. Evättömät eivät ole edes maistaneet eroa vaikka juovatkin runsaasti jäävettä. Kukaan ei varsinkaan ole aloittanut kuviokelluntaharrastusta enkä olisi aiemmilla kerroilla huomannut koko asiaa ellen olisi lukenut siitä jälkikäteen. Saahan sitä tietysti varautua pahimpaan vaikkei mitään tapahtuisikaan, eihän sitä kukaan kiellä. Itsekin aion etsiä kaapista muinaisen natriumtiosulfaattipussukan, tosin puoliksi siksi että sille kaapille on muutenkin asiaa...

[111na]

Hesarista tänään luin että Itä-Helsingissä ja kantakaupungissa (?) alkaa olla jo loppuviikosta Vantaanjoesta peräisin vesi. Muualla sitten vähitellen kuukauden kuluessa tästä eteenpäin. Jos nyt oikein muistan.. en voi tarkistaa.

Mutta samaan viittaa tämäkin ( Ajankohtaista / Päijänne-tunnelin peruskorjaus käynnistyy) : http://www.helsinginvesi.fi/index.asp

"Vedenpuhdistuslaitoksille ryhdytään johtamaan Vantaanjoen vettä tiistaina 15.4. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella vesi vaihtuu Vantaanjoesta puhdistettuun veteen loppuviikon aikana. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselta vesi johdetaan itäisen Helsingin ja sekä osin keskustan alueelle.

Sen sijaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella, joka vastaa läntisen Helsingin sekä Espoon ja Vantaan vedenpuhdistuksesta, muutos kestää pidempään, koska puhdistettava vesi otetaan Silvolan tekoaltaasta, jonne on johdettu Päijänteen vettä. Veden vaihtuminen altaassa kestää useita viikkoja, joten Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen jakelualueella pelkästään Vantaanjoesta puhdistettua talousvettä juodaan vasta toukokuun puolivälin jälkeen."

Tuossa Tevin jutussa ja liitteessä on odotettavissa olevia muutoksia: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 0&start=30 Liitteen mukaan vähän enemmän on liuenneita aineita vedessä ja mm. kovuus hieman suurempi. Alkaliteetin (KH) ei pitäisi tuon mukaan muuttua.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=128099

[deMastro]

Valmistauduin jo hankkimalla uuden pullon vedenparannusainetta. Olen käyttänyt satunnaisesti, lähinnä jos olen ostanut uusia kaloja tms. Kun vaihtaa vettä letkulla suoraan altaaseen, missä vaiheessa vedenparannusaine pitäisi sinne lykätä - kesken uuden veden laiton, sen päätyttyä vai ennen kuin aloittaa veden altaaseen syöttöä - vai pikkuhiljaa? Kuulostaa tyhmältä kysymykseltä varmaan, mutta hirvittää tuo vedenlaadun muutos. Muistan edellisestä kerrasta.. ja sen makukin on ihan kamala. Kotimatkalla poikettava Lidlissä ostamassa kivennäisvettä muutama satsi.

Kysyisin samaa.

[111na]

Kun vaihtaa vettä letkulla suoraan altaaseen, missä vaiheessa vedenparannusaine pitäisi sinne lykätä - kesken uuden veden laiton, sen päätyttyä vai ennen kuin aloittaa veden altaaseen syöttöä - vai pikkuhiljaa?

Kysyisin samaa.

Jos varman päälle pelaa, pitää sekoittaa saaviin ja siitä vasta vesi laittaa akvaarioon. Sitten on koko jatkumo vähemmän varmoja tapoja, mutta eiköhän aika hyvä ole vielä sellainen että sekoittaa vedenparannusaineen vaikkapa litran vesiastiaan ja siitä lorauttelee täyttäessä akvaarioon. (Tai miksei sen voisi kaataa heti täytön alkaessa kaiken. Ehkä se olisi saavin jälkeen toiseksi paras keino, millä aine nopeimmin ehtisi reagoida kloorin kanssa.)

Kaloja pitää tarkkailla. Voi olla että riittää vaikka laittaisi ensin uuden veden ja perään aineen. Kyse on paitsi klooriyhdisteiden pitoisuudesta myös niitten tyypistä ja niitten pitoisuuksien suhteesta kuin myös vedenvaihdon määrästä. Lisäksi eri kalat ovat eri lailla herkkiä.

Ja myös vaikutusaika on oleellinen, kuten niin monilla muillakin myrkyillä. Saattaahan sekin riittää, ettei käytä mitään ainetta klooriyhdisteitä vastaan vaan antaa biologisen suodatuksen hoitaa homma. Periaatteessa sellainen kyllä heikentää biologisen suodatuksen bakteerikantaa.. kuten voi heikentää kalojakin.

[JKE]

Junglen vedenparannusaine on pätevää ja riittoisaa. Kauppias kehui viimeksi myös JBL:n tehoa kloorin ja kloramiinin poistossa.

[Taavetti]

Ei voi muuta sanoa kuin, että sääliksi käy. Päivittäin kun ohimennessä katselee, Hyvinkään korkeudella, vantaanjoen voimakkaan ruskeaa vettä. Toista se on Päijänteellä, missä Asikkalanselällä näkee pohjan muutaman metrin syvyyteen.

Olen koko elämäni asunut Vantaanjoen seutuvilla, eikä tuo veden väri minua huolestuta. Itse käyn kesäisin joen rannoilla kalastelemassa, ja koskialueiden vesi on aivan kirkasta. Saastumisesta ihminen voi syyttää vain omia toimiaan.


Jonkun tutkimuksen mukaan muuten, ei nuo pullovedetkään ole täysin puhtaita.

[Kettunen]

Lähetäänpäs näissäkin asioissa realiteeteista, eikä vaivuta hysteriaan. Ainakin tänne Vantaalle ( kaupunki ) luvataan hiukan siirtymäkautta Silvolan altaan toimiessa puskurina, jossa vesi vähitellen alkaa muuttumaan Vantaan ( joki ) vedeksi. Jossakin uutisissa mainittiin, että olemme siirtyneet joesta pelkästään tulevaan veteen joskus kesällä. Edellä mainittiin, että noin kuukauden päästä, joka varmaan pitää paikkaansa.

Ei tuo vesi varmaan sellaisenaan ole se pahin uhka, pestiinhän se Vantaanjoki joku vuosi sitten oikein tiskiaineella

Mutta oikeasti se, mitä vedenpuhdistuksen yhteydessä veteen lisätään on se uhka. Täällä se on kloramiinia, klooriyhdistettä, jonka senkin tarkoitus on tappaa ylimääräinen elämä vedestä. Sitä varmasti lisätään veteen melko alusta lähtien, ettei pääsisi käymään "Nokiat" noin kärjistetysti sanottuna.

Varmaankin tästä syystä kannattaisi vedenparannusaineita käyttää ja sellaisia, jotka tähän ongelmaan ovat ratkaisu tai helpotus. Varmaankin tältä listalta löytyy selaisia, joilla asiasta on todellista tietoa. Pelkkä kloramiinihan se ei ole, jota veteen lisätään, joten sitä todellista asiantuntemusta kyllä kaivattaisiin.

Mitkä aineet siis ovat oikeita neutraloimaan nuo vedenpuhdistuskemikaalit akvaariovedeksi sopivaksi ?

Itse lähdin asiaan silleen, että tein ISON vedenvaihdon kaikkialle ja aion pysyä pienissä tiheämmin tehdyissä vedenvaihdoissa ainakin jonkin aikaa ja antaa tilanteen tasaantua. Siedätyshoitoa ja uskoa, että eihän tässä mitään hätää ole... ja kun joku paremmin asiaa ymmärtävä viellä kertoo, mikä on se aine, jota kannattaa käyttää ja varsinkin vedenparannusaineita se, joka ei auta.

Toivotaan hyviä ja asiallisia vastauksia, niiltä ketkä kykenevät siihen. Aika moni täällä kaipaa niitä...

[111na]

Lähetäänpäs näissäkin asioissa realiteeteista, eikä vaivuta hysteriaan. Ainakin tänne Vantaalle ( kaupunki ) luvataan hiukan siirtymäkautta Silvolan altaan toimiessa puskurina, jossa vesi vähitellen alkaa muuttumaan Vantaan ( joki ) vedeksi.

Silvolan allas oli tietääkseni hyvin toimiva aikoinaan ja asiallisesti ottaen jokivesi ei kauaa ole jokivettä sinne jouduttuaan vaan jo saostuukin luonnostaan. Kenties Silvolan vaikutus näkyy myöhemminkin vielä vedessä verraten toisiin puhdistamoihin?

Mutta oikeasti se, mitä vedenpuhdistuksen yhteydessä veteen lisätään on se uhka. Täällä se on kloramiinia, klooriyhdistettä, jonka senkin tarkoitus on tappaa ylimääräinen elämä vedestä. Sitä varmasti lisätään veteen melko alusta lähtien, ettei pääsisi käymään "Nokiat" noin kärjistetysti sanottuna.

Oma käsitykseni kloramiinista on toisenlainen. Toisella sivulla tässä edellä on jo jotakin, muutama linkkikin. Kloramiini on tietääkseni ikään kuin veden säilytysaine veden jakelussa ja sen sijaan desinfioimaan ja varsinaisesti tappamaan käytetään nopeasti klooria vapauttavia yhdisteitä kuten hypokloriittia.

Kloramiinista muistan täällä vuosien varrella paljon juttuja. Se on kloorin ja ammoniakin yhdiste ja siitä vapautuu hitaasti klooria (ja ammoniumia). Kun kloramiinia on vedessä, on siinä siten pienesti ohella myös klooria.

Kloramiinia on käytetty tähänkin asti vedenjakelussa, mutta oletteko saaneet tietoa että senkin pitoisuutta tultaisiin lisäämään? (Nämä ovat varsinkin niitä asioita, joista tietoa olisi vesilaitokselta saatava. Oletan että ärhäkämpiä klooriyhdisteitä ilman muuta tullaan käyttämään enemmän tässä uudessa vanhassa tilanteessa ja myös sellaisia määriä, mitkä haisevat vielä hanasta vettä laskettaessa.)

Olinpa sitten itse aktiivinen ja kyselin Helsingin Vedeltä arviota tulevasta tilanteesta. Sain vastauksen heti seuraavaana päivänä:

Hei,

Viestisi välitettiin meille vedenpuhdistukseen. Olemme laatineet liitteenä
olevan yhteenvedon veden fysikaalis-kemiallisten parametrien arvioidusta
vaihtelusta jokijakson aikana. Arviot perustuvat edelliseen kertaan, kun
Vantaanjokea käytettiin raakavesilähteenä vuonna 2001, sekä koepuhdistusten
tuloksiin. Vuoden 2001 jokijaksolla talousveden klooripitoisuus nostettiin 0,3
mg/l:sta 0,6 mg/l:aan. Olemme varautuneet tarvittaessa samaan kesäkuukausien
aikana, kun raakaveden lämpötila kohoaa. Toisaalta lämpimässä vedessä kloori
kuluu verkostossa tavallista nopeammin ja pitoisuuden nousu tuntuu enemmän
lähellä vedenpuhdistuslaitoksia, mutta kauempana sitä ei välttämättä havaita.

Toivottavasti näistä arvioista on apua, vastaan mielelläni mahdollisiin
lisäkysymyksiin.

Talletin liitteenä olleen dokumentin sivuilleni josta sen voi toistaiseksi hakea: LIITE

Liitteestä näkee, että ainakin kirkasta siitä tulee.

[Kettunen]

Joo, mutta käykö se akvaarioon selaisenaan, eli mistä pullosta oikeasti kannattaa kaataa sekaan, ja mistä pullosta oikeasti ja meillähän ei olla mainoksen orjia, eihän, joten sanokaa te puolueettomat tahot, mitä kannatta oikeasti tehdä...

Itteänihän mä tässä ennen kaikkea ajattelen, ja mun vesiötököitä...
...mutta sama vastaus käy hyvin monelle muullekin, jos vaan joku oikeasti kykenee tuohon vastaamaan
...

[111na]

Ei kukaan ole täysin puolueeton, mutta eiköhän siitä natriumtiosulfaatista kannata lähteä liikkeelle ja spekuloida mitä muuta (muka) vedenparannusaineeseen tarvittaisiin. Se on vanha tunnettu täsmäaine klooriin. Kun tietää pullonsa vahvuuden ja kloorin pitoisuuden, saa vieläpä oikean annoksen laitettua ilman ylimäärää.

C-vitamiini on toinen mahdollisuus, josta löytyy juttuja foorumilta. Se ei ole niin tunnettu, mutta itse voisin kokeilla sitä vaihtoehtona. (Tosin tämä tunnelinkorjaus ei näillä näkymin minua koske ja vaikka koskisikin, vedenvaihtomäärät ovat niin pienet tällä hetkellä.. ainoa toiminnassa oleva akvaario toimii käytännössä ilman vaihtovettä: kolme pientä kolmipiikkiä tuuheakasvuisessa 150 litran altaassa)

Sen sijaan oikeaan vedenparannukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota kuin ns. vedenparannusaineeseen. Esimerkiksi kovuus, happamuus, sähkönjohtavuus yms. ja vaikkapa turpeen käyttö. Ja täytyykö akvaarion olla niin asutettu, että sen vesi on aina pian jätevettä ja se kaipaa 50% viikottaista vedenvaihtoa.

[viivis]

Jotain lisätoimenpiteitä kuitenkin ehkä tarvitaan meillä, joilla kalasto valittu pehmeän veden mukaan. Iltasanomat ainakin 23.4.08 kertoo otsikossaan "Vantaanjoen vesijohtovesi muuttuu kovaksi"

"Viimeisimpien analyysien mukaan Vantaanjoesta Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselta jakeluverkostoon lähtevä vesi on muuttunut keskikovaksi. Syyksi kerrotaan raakavesilähteen vaihtuminen. Talousvesi on laadultaan hyvää ja täyttää kaikilta osin talousvesiasetuksen sekä Helsingin Veden laatukriteerit..."
Samaa rataa tietysti ilmoittaa Helsingin Vesi "Viimeisimpien analyysien mukaan Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselta jakeluverkostoon lähtevä vesi on muuttunut raakavesilähteen vaihtumisen takia pehmeästä keskikovaksi. Veden kovuus on nyt 6.6 °dH ja sähkönjohtokyky 29.6 mS/m.".
En ole koskaan joutunut miettimään aiemmin veden kovuutta tai vesiarvojen muuttamista tms... Ei ole niinkään vaikea lurauttaa vedenparannusainetta vedenvaihdon yhteydessä, kuin alkaa muuttamaan vesiarvoja.. laiskanpulskean ihmisen.. Toivottavasti tuo oli pahaa unta, tai ei kosketakaan meikäläistä .
Mikähän olisi paras tapa alentaa kovuutta, kun vaihtoehtoja tuntuu olevan kuitenkin..Näitä jo löytyy varastosta, eli käyneekö tämä? Pitää käydä ostamassa testit tuon kovuuden mittaamiseen, kun ei nyt satu olemaan olemassa..

[Maisu]

Tuo nyt ei vielä ole kovin iso kovuus kuitenkaan, ja toisaalta kalojen sanotaan sopeutuvan helpommin luontaista ympäristöään kovempaan veteen kuin liian pehmeään. Mietipä Saksaa tai Baltiaa, niissä on pääsääntöisesti kovaa vettä.

Turpeen käytössä suosisin itsekeitettyä turveuutetta, tietää ainakin mitä saa. Joissain kaupallisissa tuoteissa on huhuttu olevan kovastikin fosfaatteja.

[Zissou]

Helsingin vedeltä sain viestiä, jossa muistuttivat, että seuraavat jatkuvasti vesiarvoja ja päivittävät tietoja nettisivuilla viikottain.

http://www.helsinginvesi.fi/index.asp ja siellä kohdassa "Ajankohtaista"
http://www.helsinginvesi.fi/paijanne/talousveden_laatu

[teemu7117]

Ilmeisesti ongelmilta ollaan pääasiassa vältytty, koska tämä ketju oli hukkunut jo näin kauas. Hyvä niin.

En ole edes vaivautunut mittailemaan hanaveden arvoja viime aikoina, kun kaikki vesitestitkin mitä kaapista löytyy ovat sen verran vanhoja, ettei niihin enää välttämättä voi luottaa.

Itse olen vaihdellut kerralla vähän vähemmän vettä kuin aiemmin ja suorittanut vedenvaihdot pikkaisen rauhallisemmin ja huolellisemmin kuin ennen ja käyttänyt vedenparannusainetta vettä vaihdettaessa ja mitään ongelmia en ole huomannut.

Melko tyhjän päiväinen viesti, mutta aihe on mielestäni hyvä pitää ylhäällä varmuuden varalta.

[Hermis]

Tuli pitkästä aikaa tsekattua noita hanaveden vesiarvoja, kun piti siirtää sukarapuja kalojen lääkityksen tieltä kypsymättömään altaaseen. Ihmetys oli suuri, kun huomasin hanavedessä olevan nitriittiä! Määrä on jotain < 0,3 mg/l, mutta kuitenkin selkeästi tippatestillä havaittavissa. Kävin varmuuden vuoksi vielä ostamassa uuden testin, kun edellinen oli jo suht vanha. No ilmeisesti tuo nitriitti ehti sitten tappamaan minulta kolme sukarapua ennen kuin siirsin sukaravut sitten takaisin kypsään altaaseen. Eihän se tuo nitriitti kypsien altaiden vedenvaihdossa ole ongelma, kun bakteeristo hoitaa sen nopeasti pois. Mutta ihan varoituksen sanana vain muille, jotka meinaavat alkaa läträämään kypsymättömien altaiden ja herkkien elikoiden kanssa...

[Maisu]

Meillä on tullut nyt parin viikon aikana säännöllisen epäsäännöllisesti jotain aivan käsittämätöntä kahvia hanasta. Välillä ei tee mieli edes suihkussa käydä, saati juoda vettä, eikä juoksuttaminen auta ollenkaan. Vaihdoin sitten seitsemään altaaseen kerralla vedet sunnuntaina kun se vaihteeksi oli läpinäkyvää.

Ei kiva.

[Miss_Molton]

Itselläni oli käytössä vain liuskoja, jotka nekin loppuivat lyhyeen. Asukkaina vain hajautetusti (neon)sateenkaarikalapoikue, partiksia, inkkareita, kirsikkabarbeja, miekkapyrstöjä ja marmorirapu. Kaikille käytin normaalien vedenvaihtojen yhteydessä ohjeen mukaan Tetran AquaSafea. Meillä ei kukaan hinkannut tai hangannut tai käyttäytynyt muutenkaan poikkeavasti. Inkkareiden pyttyyn vähän turveuutetta lisäksi.

[teemu7117]

Hermis kirjoitti:
Tuli pitkästä aikaa tsekattua noita hanaveden vesiarvoja, kun piti siirtää sukarapuja kalojen lääkityksen tieltä kypsymättömään altaaseen. Ihmetys oli suuri, kun huomasin hanavedessä olevan nitriittiä! Määrä on jotain < 0,3 mg/l, mutta kuitenkin selkeästi tippatestillä havaittavissa.

Itse olen huomannut saman tänä vuonna kun olen pari kertaa mitannut nitriittiä hanavedestä. Selkeästi testit näyttävät jotain. Mielenkiintoisinta asiassa on se, että ellen ihan väärin muista niin vedessä ei saisi ikinä olla yli 0,1 mg/l nitriittiä tai sitten se ei täytä juomaveden vaatimuksia.

maisu kirjoitti:
Meillä on tullut nyt parin viikon aikana säännöllisen epäsäännöllisesti jotain aivan käsittämätöntä kahvia hanasta. Välillä ei tee mieli edes suihkussa käydä, saati juoda vettä, eikä juoksuttaminen auta ollenkaan. Vaihdoin sitten seitsemään altaaseen kerralla vedet sunnuntaina kun se vaihteeksi oli läpinäkyvää.

Oletko varma, ettei teillä tehdä jotain esimerkiksi vesivahinkoremppaa samassa talossa, jolloin vesiä joudutaan mahdollisesti katkomaan päivisin tms. Usein kun olen töissä joutunut katkomaan vesiä varmuuden vuoksi esim. lattioita piikatessa on vesi katkon jälkeen ollut pitkäänkin ruskeaa pahimmillaan jopa seuraavina päivänä. Voihan se toki olla jossain omaa taloa kauempanakin syy tuohon, mutta lienee melko paikallinen homma kuitenkin.

[Taavetti]

Miten nuo akvaarioiden vesitestit muuten toimivat luonnon vesissä? Kokeilin Tetran liuskatestiä Vantaanjoen vedessä, ja arvot vaikuttivat muuten ihan luotettavilta, paitsi nitraatti oli nolla. Toisaalta runsas rehevöityminen/kasvithan tuon nitraatin on voinut nollaan saada. Nitriittiä ei myöskään ollut.

[Maisu]

Voihan se toki olla jossain omaa taloa kauempanakin syy tuohon, mutta lienee melko paikallinen homma kuitenkin.

On näitä havaintoja kerrottu ympäri Haagaa laajemmalta alueelta ja lisäksi ainakin Kivihaasta.

[Zissou]

Ilmeisesti ongelmilta ollaan pääasiassa vältytty, koska tämä ketju oli hukkunut jo näin kauas. Hyvä niin.

Näin siis kirjoitti teemu7117 jo toukokuussa ja nyt ollaan muutaman päivän päässä siitä, että alkaa hanasta tulemaan taas Päijänteen vettä. Tunnelin korjaus on valmis ja täyttö meneillään.
Ilman suurempaa dramatiikkaa tästä selvittiin, joten omasta puolestani kiitokset vaan Helsingin Vedelle.