Jälleen uusi aloittelija

[Fransesca]

Taas äänessä.. Kunnalta katsoin hanaveden tietoja, en tullut juurikaan hullua hurskaammaksi.

pH n. 7,3
kovuus välillä 0,38-0,41
ammonium (NH4?) 0,004-0,013 mmol/l
nitraatti <5 (toisaalla oli testattu vettä tästä läheltä ja saatu lukemaksi vain <0.3, tajua nyt näitä sitten)
nitriitti <0.013

Sen verran olin ymmärtävinäni, että pH:ta pitäisi laskea vähän, kun haaveilemani kalasto viihtynee himpun alle 7:ssä. Oliko tämä nyt sitten niin, että humus (turve tms) olisi hapanta ja edullista pH-arvoille? En satu muistamaan miten päin tämä pH-asia ihan oikeasti menee.

Kovuuden yksikkö on minulle tuntematon käsite, onko vesi nyt kovaa vai pehmeää?

Nuo typpiarvot toki muokkaantuvat altaassa kun typen kierto lähtee toimimaan oikein, mutta kertokaa, jos näissä hanavesiarvoissa on jotakin omituista.

[ellaf]

Koska paikkakuntasi vesi on erittäin pehmeää ja pH:kin noin alhaalla hanasta tullesa, voit olla varma, että akvaariossa pH laskee alle 7:n eli juuri havittelemillesi kaloille sopiviin lukemiin. Hanaveden pH pidetään tarkoituksella aina seiskan yläpuolella, jotta kupariputket eivät syöpyisi. Akvaariossa pH yleensä kuitenkin laskee veteen hajoavan orgaanisen aineksen vaikutuksesta. Mutta voit mainiosti lisätä sinne myös turvetta, koska rasborat, taistelukalat ym. pitävät siitä. Turveuutetta voi joko keittää itse ihan vaan heittämällä turvetta ja vettä kattilaan + kiehautus, jäähdytys + siivilöinti (varmista, että on lannoittamatonta turvetta) tai ostaa kaupasta. Esim. JBL:n turveuutetabletit ja litkut ovat kehuttua tavaraa.

Ja Tampereen liikkeistä taitaa Viherkala olla kuuleman mukaan paras. Kannattaa tosiaan käydä heidän nettisivuilla, lähettävät kaloja myös matkahuollon rahtina, joten sinun ei välttämättä tarvitse edes käydä paikan päällä kalaostoksilla. Toki monet muutkin liikkeet ympäri maan lähettävät kaloja, joten valikoiman ei tarvitse enää nykyään rajoittua siihen lähimpänä olevaan liikkeeseen.

[Fransesca]

Kiitos vastauksesta! Yllättävän paljon tulee uutta asiaa vastaan, en olisi uskonut.

Koetäyttelin allasta äsken, ettei siihen ole tullut mitään vikoja, tosin se on pidetty myös tyhjien vuosien ajan sisällä ja omalla jalustallaan.
Kaksi muuttoa olivat sille suurin uhka, mutta ainakaan vielä ei vuotoja löydy.

Yritin optimistina kilkuttaa hiekkaa irti takapihan kasasta, raksan jäljiltä sattuu olemaan rantahiekan tyyppistä hienoa hiekkaa läjä tuossa nurkalla. Ja ei kun kauppaan, jäätuura vaan iski kipinää pikkukivissä.. Olin vakuuttunut siitä, että pinnan alla on jäätymätöntä hiekkaa, mutta nyt olen varma vain siitä, etten saa jääkuorta rikki ennen ensi heinäkuuta.

Intoa ja itsevarmuutta uhkuen katosin takapihan pimeyteen, viitisen minuuttia myöhemmin palasin vähin äänin koneen ääreen.

[ellaf]

Intoa ja itsevarmuutta uhkuen katosin takapihan pimeyteen, viitisen minuuttia myöhemmin palasin vähin äänin koneen ääreen.

No mutta, onneksi puhallushiekka ei maksa paljon, olisiko jotain 6 euroa 40 kg säkki. Suosittelen, on niin paljon helppohoitoisempaa kuin sora. Kannattaa yrittää nakittaa se mies kantajaksi, kun menet hiekkaa ostamaan, sillä tuota ei välttämättä saa kovin pienissä erissä. Onpahan sitten varastossa hiekkaa vielä seuraavaankin akvaarioon... ja ehkä myös sitä seuraavaan.

[Fransesca]

Isännällä viimeksikin selkä naksahti, juuri kun meidän takka oli saapunut osina pihaan. Vajaat 3000 kiloa tiiliä ja muutaman sata kiloa laastia jokusen kymmenen kilon säkeissä. Minä kannoin tavarat sisään ja hän venytteli auringossa. Pari pussia hiekkaa ei tunnu enää missään. Tuli vaan myöhemmin semmoinen ajatus, että aika pian se selkä siitä parani. Mutta kaipa se on uskottava, että se oli oikeasti kipeä

[7330]

Taas äänessä.. Kunnalta katsoin hanaveden tietoja, en tullut juurikaan hullua hurskaammaksi.

pH n. 7,3
kovuus välillä 0,38-0,41
ammonium (NH4?) 0,004-0,013 mmol/l
nitraatti <5 (toisaalla oli testattu vettä tästä läheltä ja saatu lukemaksi vain <0.3, tajua nyt näitä sitten)
nitriitti <0.013

Sen verran olin ymmärtävinäni, että pH:ta pitäisi laskea vähän, kun haaveilemani kalasto viihtynee himpun alle 7:ssä. Oliko tämä nyt sitten niin, että humus (turve tms) olisi hapanta ja edullista pH-arvoille? En satu muistamaan miten päin tämä pH-asia ihan oikeasti menee.

Kovuuden yksikkö on minulle tuntematon käsite, onko vesi nyt kovaa vai pehmeää?

Nuo typpiarvot toki muokkaantuvat altaassa kun typen kierto lähtee toimimaan oikein, mutta kertokaa, jos näissä hanavesiarvoissa on jotakin omituista.

Vesiarvot tosiaan näyttävät oikein hyviltä. Voit lisätä sitten altaaseen vähän turvetta tai hiilidioksidia varmistaaksesi, että pH tosiaan tippuu riittävän alas. Etenkin juuri mustan veden kalat, kuten nuo kardinaalitetrat ja hehkurasborat, arvostavat hyvinkin hapanta vettä (pH jopa alle 6). pH on varmaan käytännössä altaassasi 6,8-7 kieppeillä jo ilman sen laskemista erikseen.
Nitriitti on käytännössä nolla, kuten sen pitääkin, eikä nitraattiakaan paljon ole. Joillain alueilla ongelmia tuottaa se, että vesijohtovedessä on niin paljon nitraattia etteivät vedenvaihdot auta mitään, sinulla ei sitä ongelmaa ole.

Niin, ne kasvit. Useimpien akvaariokasvien vesiarvo- ja lämpötilahaarukat ovat kyllä hyvinkin laajat, eikä niitä tarvitse suuremmin tarkistella. Se tärkeä juttu kasvien valinnan kohdalla on valon määrä. Jos altaassa on tavallinen loisteputkivalaisin, toivottavasti se on kaksiputkinen. Yhdellä putkella joudut kasvattelemaan aika vaatimatonta valikoimaa kasvilajeja. Oli putkien määrä mikä hyvänsä, kannattaa viritellä valaisimeen heijastimet vaikka alumiinifoliosta, lisäävät valon määrää selvästi. Valon määrästä, kasvien määrästä ja niiden vaativuudesta sitten riippuu, paljonko tarvetta on lannoitukselle ja hiilidioksidin lisäämiselle.
Vähemmän valoa vaativia peruskasveja ovat esimerkiksi keihäslehdet, monet melalehdet, jaavansammal ja -saniainen, pallopartalevä, jättimiekkakasvi, karvalehti ja intianvesitähdikki. Myös vedensuosikki ja jättivesitähdikki ovat melkein yhtä vaatimattomia. Vähän reilummalla valolla (esim. sillä kahdella loisteputkella altaasi tapauksessa) pärjäilevät sitten jo esimerkiksi hentorotala, rusolehdet, liuskavesitähdikki, konnanputki, monet muut miekkakasvit ja niin edelleen.

[Fransesca]

Saa vääntää rautalangasta: Tuolla altaassa on nyt hiekkaa ja vettä, joka sameni hiekan huuhtelusta huolimatta. Lisäänkö starttiaineen saman tien vai odotanko samennuksen laskeutumista? Kytkenkö suodattimen päälle nyt heti vai meneekö se tukkoon? Lisätäänkö kalanruoka ja ammonium altaaseen heti kun ymppi on annosteltu veteen?

Suurkiitos jos joku vastaa!

[ellaf]

Starttiaine kannattaa lisätä saman tien, samoin laittaa suodatin päälle, sekä lisätä kalanruokaa ja ammoniakkia.

[Fransesca]

Näin ennakoiden: Mitä minä sitten teen, kun tuo purkki joskus hamassa tulevaisuudessa on kypsä? Jos sattuu semmoinen hetki, etten pääsekään heti kaloja noutamaan. Miten pidän typenkierron käynnissä ja syntyneen tasapainon yllä?

[Fransesca]

Nyt on kolmas päivä menossa kypsytyksessä. Noilla täältä löytämilläni palikkaohjeilla etenen, 200l altaani kanssa. Nitriittiä ei vielä testissä näy, vaikka ymppiä pitäisi olla kylliksi. Odotanko tuloksia vielä, minkä verran nyt laitetaan hss:aa? Entä pitäisikö lisätä tuon starttipullon annoksen kaveriksi multaymppiä kompostista, sen varoiksi, ettei bakuja olekaan pullossa elossa? Komposti vaan sattuu olemaan ulkona kuten tapana on, ja mietin, että vieläkö typpibakteereja pintamullasta löytyy, kun on kuitenkin kohtalaisen kylmää. Kukkaruukuista en multaa ota, kukat ovat lannoitettuja. Toisaalta ohjeissa ei suhtauduttu kovinkaan suopeasti koko multaymppiin..

Muokkailen vähän ja selvennän: Voinko annostella liikaa hss:ää jos lisään sitä edelleen ohjeen mukaan päivittäin? Saanko mahdolliset elävät bakteerit näin hengiltä?

[Nightfish]

Kukkaruukuista en multaa ota, kukat ovat lannoitettuja. Toisaalta ohjeissa ei suhtauduttu kovinkaan suopeasti koko multaymppiin..

Itse otin ympin kukkaruukusta. Lannoitettu on (mitä se haittaa? kyllä lannoitetta laitetaan akvaarionkin kasveille) mutta ei vähän aikaan näin talvella ja siitä akva kyllä sai todella hyvät kiksit. Olen kyllä törmännyt liikkeissä ihmetteleviin katseisiin kun olen kertonut mun kypsytysprosessista Puhuvat vain kalallisesta kypsytyksestä.. tai sitten pitäisi osta Safestarttia (jota ilman siis pärjäsin, aikaa tosin kului vähän enemmän)

[Fransesca]

Lannoite huolestuttaa, kun en tiedä, mitä kaikkia myrkkyjä siinä mahtaa olla. Minulla ei ole edes alkuperäistä purkkia, että näkisin tuoteselosteen. Ulkoa kävin lehtikompostia pönkimässä, litku on kirkastumassa parasta aikaa. Varmaan sitten pitäisi pH:ta kohotella, kun luin jostain, että se olisi bakuille mieleen, ja tuo multa/karike käsittääkseni happamoittaa muutenkin n. pH 7.3 vettämme. Eiköhän tuo käynnisty, minulla on aikaa odottaa.

[Nightfish]

Lannoite huolestuttaa, kun en tiedä, mitä kaikkia myrkkyjä siinä mahtaa olla. Minulla ei ole edes alkuperäistä purkkia, että näkisin tuoteselosteen. Ulkoa kävin lehtikompostia pönkimässä, litku on kirkastumassa parasta aikaa. Varmaan sitten pitäisi pH:ta kohotella, kun luin jostain, että se olisi bakuille mieleen, ja tuo multa/karike käsittääkseni happamoittaa muutenkin n. pH 7.3 vettämme. Eiköhän tuo käynnisty, minulla on aikaa odottaa.

Ok. Ruokasoodalla nostat pH:ta. Kokeile laittaa 2 tl (anna liuteta hyvin veteen ennen lisäämistä) ja katso miten se vaikuttaa. Joku pH 8 olis hyvä bakuille, itse en saanut sitä niin korkealle (allas ehti jo kypsyä).

[ellaf]

Näin ennakoiden: Mitä minä sitten teen, kun tuo purkki joskus hamassa tulevaisuudessa on kypsä? Jos sattuu semmoinen hetki, etten pääsekään heti kaloja noutamaan. Miten pidän typenkierron käynnissä ja syntyneen tasapainon yllä?

Kun purkki on kypsä, voit pitää kypsyyttä yllä ruokkimalla bakteereja kalanruualla ja vaikka pienellä määrällä ammoniakkia silloin tällöin tai vaikka päivittäin. Siis tuottamalla altaaseen vastaavan määrän jätettä bakteerien ravinnoksi kuin kalat tuottaisivat, jos siellä olisi niitä.

[111na]

Ulkoa kävin lehtikompostia pönkimässä, litku on kirkastumassa parasta aikaa.

Ei kannata antaa yhtään kirkastua. Typpibakteerit ovat kiinni hiukkasissa ja ne pitää saada akvaarioon.

Toivottavasti kaivoit roudan alta.

Mullan lannoitteilla ei ole mitään merkitystä. Paitsi tietysti siten, että jos siinä on ammoniumtyppeä tai sitä siinä muodostuu, on siinä myös edellytykset hyvälle typpibakteerimäärälle tältä osin. Lehtikompostissa voisi varmistaa tämän esimerkiksi käymällä pissalla siellä vähintään muutama viikko ennen. Hirvensarvensuola ajaisi toki saman. =) Mutta eiköhän siellä ole matoja ja madonkakkaa yms. joten toimineehan se muutenkin.

[Fransesca]

Allas on lähtenyt toimintaan hyvin, nitriitti on pysynyt koko ajan poissa ja kasvillisuus ja vedenvaihdot pitävät nitraatit nätisti kurissa. Kalastona on 12 rusokiilakylkeä, 12 kardinaalitetraa (tulossa ehkä lisää) ja viisi kuparimonnista. Yksi reppanampi kuparinen kuoli muuttostressiin, se oli jo alkujaan apeampi, ja kissa onki altaasta kaikkein suurimman ja komeimman värisen kiilakyljen tänä aamuna.. Vaan eipä ongi toiste, ei pääse tassuineen enää kalasia kiusaamaan.

Vesi on pehmeää, ph on noin 6,5 ja lämmöt 26 asteessa. Hieno hiekkapohja, reilusti kasveja. Litroja 200.

Piilevää oli alussa jonkin verran, nyt on vähän ruskeaa levää laseissa, istuu melko sitkeässä, mutta tätä on onneksi vähän. Kotiloissa läytyy kehä-, huppu- ja jotain muuta kotilosorttia. Nekin ovat aika vähäisiä, mutta jotkut syövät reikiä kasveihin.

Menisikö näihin arvoihin mitään kotilon/levänsyöjää, tai olisiko jotain suhteellisen sopuisaa mutta mielellään värikästä pääkalaa? Ei sinirihmakaloja, vanha vitsi. Yritän olla laittamatta tuonne niitä iänikuisen samoja kaloja, mitä on joskus ennen ollut..

Altaassa jo olevien ehdoilla mennään, kalat ovat tulleet jäädäkseen.

[7330]

Hyvältä kuulostaa kalasto.

Kotiloita syömään sopisivat esimerkiksi harlekiini-, klovni- tai touhunuoliaiset, mutta niillä on vähän kyseenalainen maine monnisten silmien syöjinä. Tästä aina varoitellaan, mutta totta puhuen en ole kertaakaan kuullut, että mikään botia olisi kenelläkään oikeasti monnisten silmiin koskenut. Kääpiönuoliainen tosin on myös monnisturvallisen kalan maineessa ja käsittääkseni syö noita pieniä kotiloita. Niitä tosin pitäisi sitten olla vähintään kymmenen parvi.

Levänsyöjän osalta vaihtoehtoja onkin enemmän. Esimerkiksi nuolimonnit ovat tehokkaan levänsyöjän maineessa, ja jonkinmoinen parvi (vaikka 6-10 kappaletta) menisi tuonne altaaseesi. Noitamonnit ovat laiskempia levän suhteen, mutta hauskannäköisiä otuksia. Niitä voisi mennä vaikka 3-4 kappaletta. Katinkultamonnitkin taitaisivat käydä, tai joku pieni pleko. Koruplekoista, puuplekoista tai partamonneista voisi etsiä sopivaa lajia. Useimpia plekoja ajatellen tosin lämpötilaa olisi hyvä nostaa vähän, mutta se käy myös muulle kalastolle ihan hyvin.

Pääkalaksikin vaihtoehtoja on melkoisesti. Sinirihmakalaa en ihan vielä tuonkokoiseen altaaseen suosittelisikaan, ihan vain toisinaan hyvinkin äksyn luonteensa vuoksi. Mutta vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi kääpiö- tai hunajarihmakalat, huuli- ja juovarihmakalat, taistelukalat tai ehkä helmirihmakalatkin. Tai ahventen joukosta vaikka Apistogramma-suvun kääpiöahvenet, perhoskirjoahvenet, ruostekirjoahvenet tai kääpiöakarat käyvät pariskuntana tai haaremina. Tosin ahvenet viihtyvät pohjan tuntumassa, joten niiden kanssa ei kannata lisätä kovin montaa kappaletta levän- tai kotilonsyöjiä.

[Fransesca]

Ehtisikö joku valaista minulle tätä veden kovuusasiaa?

Vesilaitoksen sivuilla sanotaan kokonaiskovuuden olevan noin 0,3mmol/l paikkeilla. (Toisaalta taas siellä lukee, että se on alle 1mmol/l). Kuinka iso ero tämä on? En ole yhtään kärryillä kovuuden yksiköistä.

Täällä joku joskus sen verran jeesasikin, että kertoi veteni olevan pehmeää, mutta koska ajattelin laittaa kiljupullon pöhisemään, tällä asialla taitaa olla oma merkityksensä. Tarvitsenko välttämättä kovuustestin vai seuraanko lähinnä pH:ta? En tahtoisi tehdä mitään arkkimunausta ihan silkkaa tietämättömyyttäni. Kuitenkin kasvit olisivat varmaan mielissään hiilidioksidilisästä. Samalla tuo pH saisi laskea vähän nykyisestä, mutta uskallanko tehdä sen kiljun avulla? Auttaako yhtään jos kerron, että pH tahtoisi kovin mielellään kohota yli seiskan, olen laskenut sitä erikseen pH miinuksella. Sillä se pysyy 6.5- 7 välillä.

Tiedän, että aiheesta on olemassa taulukoita sun muuta hyödyllistä, mutta kun taustatieto puuttuu, en oikein osaa lukea niitä. Pitäisi ensin ymmärtää aiheesta edes jotain, että voisi yrittää soveltaa.

Apua?

[Fransesca]

Tällätäänpä tämä kalakysely tänne perään. `

Montako kuparimonnista menee 200l akvaan, jossa ei ole muita pohjakaloja? Tällä hetkellä siellä on viisi aikuista ja pikkualtaassa on tulossa rutkasti lisää. Kuinka monta voin jättää itselleni? 50 litraan niitä ei varmaan voi harkitakaan, siihen ei taida mahtua edes minimiparvi?

[Pirtsakka]

Parisen kymmentä monnista mahtuu pohjalle, jos ei tule muita pohjakaloja. Riippuu vähän siitäkin, mikä omaan silmään näyttää hyvältä Riippuen tietysti myös muusta kalastosta.